sunnuntai 24. joulukuuta 2017

maanantai 11. joulukuuta 2017

Oulun Lyseon luonnonhistoriallisten kokoelmien matelijat, kalat ja sammakkoeläimet.

Aikaisemmat jutut Oulun Lyseon kokoelmista ovat luettavissa täällä

Matelijoita

910 Krokotiili Oppilas K.K. Östbergin v. 1891 lahjoittama, Lyseo 1891. Riippuu biologian luokan katossa. Päädyin määrityskaavan avulla amerikankrokotiiliin (Crocodylus acutus), mutta Matti Hällin muistelmateos Päivänpaisteen puolella (Otava 1956, sivu 21) kertoo Lyseon biologian luokasta toisin: Luonnonhistorian "sali oli sellainen kuin ne kaiketi useimmissa kouluissa ovat: katossa riippui täytetty Niilin krokodiili leuat auki kipsattuina, jotta oppilaat todella oppisivat kuinka epäterveellistä oli joutua krokodiilin hampaisiin. Sen lasiset silmät hehkuivat julmuutta ja saaliinhimoa." Lyseon krokotiilia on siis esitelty Hällin kouluvuosina (1924-1933)  niilinkrokotiilina (Crocodylus niloticus). Kaikissa kokoelmaluetteloissa se on vain "krokotiili". Kumpaa lajia se on? Kerron kun asia selviää.

Lyseon julma ja saaliinhimoinen krokotiili 910  biologian luokan katossa.
911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii Lyseo 1891. Läntisen Atlantin laji. Merikilpikonna.

911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii.

911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii.

911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii.
912 ”Suokilpikonna”, lajia ei ole määritetty. Täyttö maksanut 50 mk, Lyseo 1933.

912 "Suokilpikonna".

912 "Suokilpikonna".
Ulkomaisten käärmeiden merkinnöissä on epäselvyyksiä. Vanhin luettelo, jossa niitä on listattu (Luettelo 1880–1920) sisältää seuraavat merkinnät. A) Puukäärme, Intia, säilötty väkiviinaan, Lyseolle 1891, yhdessä sarakkeessa lukumäärä 1, toisessa jälkikäteen lisätyssä sarakkeessa 2, ja B) Anakonda (yliviivattu ja varustettu kysymysmerkillä), Oulun Merikoulun oma, lahjoitti merikoulun johtaja, kapteeni A. Ekholm Lyseolle 1891. Voi olla, että yliviivattu ”anakonda” on muutettu äsken mainituksi lisä-puukäärmeeksi. Seuraava luettelo, Eläinkokoelman luettelo 1904, mainitsee kuitenkin vain yhden puukäärmeen sekä anakondan, jonka perässä on taas kysymysmerkki. Seuraava, Luettelo 1935, listaa vain yhden C) Intialaisen puukäärmeen (1891) ilman mainintaa väkiviinasta saati anakondasta. Viimeisin Kantaluettelo 1973 kertoo Lyseolla olevan D) puukäärme (1891) Intiasta krokotiilin suussa. Itse asiassa käärme 913 oli katossa riippuvan krokotiilin suussa myös 1990, kun tulin Lyseoon töihin. Nykyään ei Lyseolla ole väkiviinaan säilöttynä puu- eikä muitakaan käärmeitä. Kaksi ja puoli -metrisestä, täytetystä viheranakondasta 913 on tullut ”intialainen puukäärme”.


913 Viheranakonda Eunectes murinus Nuori yksilö, Lyseo 1891. Eteläamerikkalainen laji. 913:n tunnistus: Jakob Hallermann, Univ. Hamburg, Zoologisches Museum (..”most probably an Anaconda, may be a young Eunectes murinus”, kertoi J. Hallermann kun tunnistusapua kysyin).

913 Viheranakonda Eunectes murinus.

tiistai 5. joulukuuta 2017

Oulun Lyseon luonnonhistoriallisten kokoelmien nisäkkäät.


721 Lumikko
Nisäkkäät sijaitsevat etupäässä biologian luokan vitriineissä. Lyseolla on nyt 27 täytettyä nisäkästä, mukaan luettuna hirven pää ja muurahaiskävyn kieli. Poistettu tai hävinnyt on 12. Lisäksi kokolemisssa on nahkoja, kalloja ja hampaita, mutta niistä lisää myöhemmin. Aikaisemmat Lyseon kokoelmista kertovat jutut ovat tämän linkin takana. 
707 Kärppä Mustela erminea Talvipukuinen, Lyseo 1892. Foetorius erminea.
708 Vesikko Mustela lutreola Oulun tienoo 1890, Lyseo 1890. Koin pahasti vioittama, poistettu 1935. Tuhkuri, Foetorius lutreola.
709 Orava Sciurus vulgaris ♀ (näin lukee täyttäjän tekemässä nimilapussa; vanhoissa luettelossa merkitty kuitenkin urokseksi) 1.6.1890 Espoo, täyttänyt G.W. Forssell, Lyseo 1892. Yksi kolmesta 1890 hankitusta nisäkkäästä.
709 Oravanaaras Espoosta kesäkuulta 1890, täyttänyt G.W Forssell, Helsingin ylioppiston Eläintieteellisen museon preparaattori 1885-1917 (nimikirjaimet GWF).
710 Rotta Rattus norvegicus Täyttänyt G.W. Forssell 11.6.1890, Lyseo 1892. Mus decumanus. Yksi kolmesta 1890 hankitusta nisäkkäästä.
711 Peltomyyrä Microtus agrestis Espoo, Lyseo 1892. Arvicola agrestis.
712 Siili Erinaceus europaeus Lyseo 1892
713 Metsäpäästäinen Sorex araneus I Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1893. Sorex vulgaris. Rikki, pois 2017.
917 Metsäpäästäinen Sorex araneus II Lahjoittanut Lyseon rehtori ja luononhistorian opettaja A.A. Parvela, Lyseo 1914, säilötty spriissä, poistettu 1973.
714 Karhu Ursus arctos Oulun merikoulun, lahjoitti merikoulunjohtaja, kapteeni
A. Ekholm 1910–1911. 
714 Karhu.

Teksti karhun 714 jalustassa.
715 Kettu Vulpes vulpes Liminka 1895, lahjoittanut lyseolainen Emil Pentzin, Lyseo 1896. Canis vulpes.
716 Kontiainen Talpa europaea Ruotsi 1897, täyttänyt Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1897. Maamyyrä.
717 Vesipäästäinen Neomys fodiens 29.10.1898 Skåne (Skoone), Ruotsi, täyttänyt Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1902. Sorex fodiens.
717 Vesipäästäinen. Ruotsalaista perua, uppsalalaisen Skandinaviska Naturaliemagasinet -täyttämän etiketti.
718 Vesimyyrä Arvicola amphibius I 29.6. Skåne (Skoone), Ruotsi, täyttänyt Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1902. II Numeroimaton näyte, Lyseo 1963. Arvicola terrestris.

maanantai 4. joulukuuta 2017

Vanhoja pipar-kakku -ohjeita

Uudelleen tämä pieni piparijuttu muutaman vuoden takaa:

Viimeksi kirjoittamassani jutussa kerroin etäesiäitini perua olevasta reseptikokoelmasta. Tässä siitä kolme piparkakkuohjetta: 181. Torsténin piparkakkuja, 182. Everstin piparkakkuja sekä 39. Pipar-kakku. Minusta näyttää, että noilla resepteillä tulee sellaisia pehmeitä kakkusia eikä littanoita ja kovahkoja muotilla leikattuja. Mitä kokeilis?