Mikä laji? Tuulihaukka vai pikkutuulihaukka?

Tornbergin Risto Oulun Normaalikoulun lintukokoelmaa huoltaessaan pani merkille, että Oulunsalossa v. 1887 varmaankin ammuttu ja sittemmin Norssin edeltäjän kokoelmiin päätynyt tuulihaukkanaaraaksi (Falco tinnunculus) merkitty lintu voisi ehkä olla pikkutuulihaukka (Falco naumanni). En rohkene sanoa onko vai ei kun en ole paikkakuntalainen. Kävin Riston kanssa syynäämässä lintua; kuvia alla. Konsa laji selviää, päivitän. Sopii kommentoida.

Tässä (epätarkassa...) kuvassa näkyvät vaaleat kynnet, jotka ensinnä herättivät Riston huomion. Tuulihaukalla - joka siis on mitä tavallisin meikäläinen lintu - kynnet ovat mustat. Paikallisen harrastajayhdistyksen (PPLY) keskusteluketjussa kysyttiin, että voivatko noin vanhan linnun kynnet vaaleta?  En tiedä sitäkään, mutta vaikkapa Oulun Lyseon tuulihaukkojen  (vuosilta 1890 ja 1937) kynnet ovat yhä mustat, samoin kuin Norssin 1800-luvulta peräisin olevien vanhojen tuulihaukkojen.

Tuulihaukka (F. tinnunculus) vai pikkutuulihaukka (F. naumanni) Vaaleat kynnet .

Käsisulkien pituuksien mainitaan olevan hyvä tuntomerkki kyseessä olevaa lajiparia määritettäessä. Pikkutuulihaukalla 10. käsisulka (kuvassa alinna) on pitempi kuin 7. (neljänneksi alin tuossa kuvassa), tuulihaukalla samanmittaiset. Tämä kuva siis Norssin linnusta.

Tuulihaukka (F. tinnunculus) vai pikkutuulihaukka (F. naumanni)? Käsisulkia.

Saman linnun siiven kärki kuvattuna siten, että 10. ja 7. käsisulka ovat vierekkäin. Kymppi on pitempi. Saman voi aavistaa edellisestäkin kuvasta.

Tuulihaukka (F. tinnunculus) vai pikkutuulihaukka (F. naumanni)? 10. ja 7. käsisulka vierekkäin. Pisin on kymppi.

Tässä vielä kuvat selkäpuolelta. Vasemmalla Norssin havukka, oikealla Oulun Lyseon tuulihaukkanaaras.

Tuulihaukka vai pikkutuulihaukka?

Tuulihaukka.

Sanoopa viisaammat näistä nyt jotain. 

Pikkutuulihaukka on kuitenkin tavattu Suomessa ainakin viidesti. Rariteettikomitean hyväksymät havainnot ovat nämä: 08.06.1989 Siuntio Kokkila 1ad, 15.10.1999 Enontekiö, Hetta 1kv n., 7.-23.7.2004 Varsinais-Suomi 2kv k, 19.5.2013 Hanko Täktom ad k ja 29.5.2016 Kemiönsaari.

1970-luvulla sitä tutkailtiin tätä lintua ja muitakin kaapeisa kököttäviä siivekkäitä ja harjoiteltiin tunnistamista. Norsissa toimi tuolloin luontokerho Kullero, jonka mukana minunkin lintuharrastukseni varsinaisesti alkoi.

Tuossa vielä potretti.

****

Oulun Lyseon linnut IV. Kurki, rantakanat, kahlaajat, sorsalinnut, lokit ja tiirat ja kihut, uikut, kuikkalinnut, ruokklinnut ja kolibrit.

Tämä on viimeinen Oulun Lyseon lintukokoelmaa käsittelevä sarjan osa; seuraavaksi tulee muita eläimiä. Aikaisemmat jutut Oulun Lyseon luonnonhistoriallisista ja maantieteellisistä kokoelmista ovat luettavissa täällä.

Numero nimen edellä = linnun numero viimeisimmässä kokoelmaluettelossa.

Nimet: Ensin nykyinen suomalainen, sitten nykyinen tieteellinen nimi. Myös eri kokoelmaluetteloissa mainitut vanhat nimet on mainittu.

Hankinta-aika: Kokoelmaluetteloihin merkityt hankinta-aika -tiedot ovat usein ristiriitaisia. Merkintä on tällöin esim. ”Lyseolle 15.9.1892, Lyseon kirjoihin 1894”. Jos luetteloissa on vain yksi hankinta-aikatieto, se on merkitty esim. ”Lyseo 1894”.

Paikkakunta = missä lintu on tapettu tai muuten saatu täytettäväksi.Täyttäjä mainittu jos on tiedossa. Uppsalalainen Skandinaviska Naturaliemagasinet -täyttämö merkitty täyttäjäksi, jos linnun jalustassa on sen nimellä varustettu etiketti tai linnun jalusta on tunnistettavissa sen perua olevaksi.Roomalaisilla numeroilla (I, II, III jne.) on merkattu saman lajin eri yksilöt.

848 Kurki Grus grus I Oulu 1893, Lyseo 1894. Grus communis. II lahjoittanut Pentti Huhtala 2.3.1957.

849 Nokikana Fulica atra ♀, Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1898.

850 Liejukana Gallinula chloropus ♂, toukokuu 1915 Kempele, agronoomi A. Peltovuoma lahjoittanut Lyseolle 1915, täyttänyt H. Kesti.

850 Liejukana Gallinula chloropus

851 Ruisrääkkä Crex crex ♂ 11.5.1892 Upland, Ruotsi, Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1893. Ortygometra crex.

851 Ruisrääkkä Crex crex

852 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus I Koneseppä Starck lahjoitti töyhtöhyypän 1891–1892, mutta Eläinkokoelman luettelo1904 eivätkä muutkaan varhaisimmat kokoelmaluettelot töyhtöhyyppää mainitse. Vanellus cristatus. II ♂ Kokoelmassa nyt oleva lintu on Kempeleestä, Lyseo 1914.

 852 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus, 854 tylli Charadrius hiaticola, 2536 tundrakurmitsa Pluvialis squatarola ja 853 kapustarinta Pluvialis apricaria.

853 Kapustarinta Pluvialis apricaria I ♂ 5.6.1905 Liminka. Rikki, pois 2017. II ♀ 27.9.1882 Parola, Lyseo 1893. Tunturikurmitsa, Charadrius apricarius.

854 Tylli Charadrius hiaticula ♀ 17.6.1890 Helsinki, Lyseo 1892.

855 Karikukko Arenaria interpres ♂, lyseolletuloaikaa ei tiedetä, tapettu Porkkalassa 1890. Lyseolle varmaan 1800-luvun lopulla. Strepsila interpres.

856 Meriharakka Haematopus ostralegus 3.8.1877 Skåne (Skoone), Ruotsi, luultavasti Skandinaviska Naturaliemagasinet -täyttämön perua, tullut Lyseolle G.W. Forssellilta ensimmäisen lintulähetyksen mukana 29.10.1890, 6 mk, Lyseon kirjoihin 1892. Kokoelman toiseksi vanhin lintu.

2536 Tundrakurmitsa Pluvialis squatarola Lahjoittanut 3.-luokkalainen A. Lukka 9.10.1937. Rantakurmitsa.

857 Suosirri Calidris alpina Nuori lintu, kuoriutumisvuotensa syksyllä kuollut ♀, 27.8.1890 Jyväskylä, täyttänyt G.W. Forssell, Lyseo 29.10.1890 Tringa alpina, 4 mk, kirjattu kokoelmaluetteloihin vasta 1899. Suosirriäinen.

858 Pikkusirri Calidris minuta Nuori lintu, kuoriutumisvuotensa syksyllä kuollut, 16.8.1890 Sipoo, Lyseo 1892. Pikkusirriäinen, Tringa minuta.

859 Valkoviklo Tringa nebularia ♀ 5.6.1891 Helsingin pitäjäs, Lyseo 1892. Valkea vikla, Totanus glottis.

860 Punajalkaviklo Tringa totanus ♀ 10.8.1891 Öland (Öölanti), Ruotsi, Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1902. Punajalkavikla, Totanus calidris.

861 Liro Tringa glareola ♂ 22.4.1899 Italien (Italia), Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1902. Totanus glareola. Rikki, pois 2017.

862 Rantasipi Actitis hypoleucos ♀ 2.7.1892 Upland, Ruotsi, Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1893. Tringa hypoleucos.

863 Suokukko Calidris pugnax ♂ 25.6.1891 Kirkkonummi, Lyseo 1892. Machetes pugnax, Philomachus pugnax.

863 Suokukko Calidris pugnax

864 Kuovi Numenius arquata 25.4.1893 Helsinki, Lyseo 1894. Numenius arcuatus, Numenius arcuata.

865 Pikkukuovi Numenius phaeopus 25.6.1893 Porkkala, Lyseo 1894.

865 Pikkukuovi Numenius phaeopus ja 864 kuovi Numenius arquata.

Oulun Lyseon linnut III. Kehrääjä, tervapääsky, papukaijat, tikat, käki, päiväpetolinnut, pöllöt, kyyhkyt ja kanalinnut.

2599Helmikana

Sarja Oulun Lyseon luonnonhistoriallisista kokoelmista jatkuu; nyt ovat vuorossa otsikon mukaiset linturyhmät.

Lintukokoelman alkuvaiheista ja monista kokoelmaluetteloista voit lukea täältä. Varpuslinnuista kertovaan juttuun pääset klikkaamalla tätä.

Numero nimen edellä = linnun numero viimeisimmässä kokoelmaluettelossa.

Nimet: Ensin nykyinen suomalainen, sitten nykyinen tieteellinen nimi. Myös eri kokoelmaluetteloissa mainitut vanhat nimet on mainittu.

Hankinta-aika: Kokoelmaluetteloihin merkityt hankinta-aika -tiedot ovat usein ristiriitaisia. Merkintä on tällöin esim. ”Lyseolle 15.9.1892, Lyseon kirjoihin 1894”. Jos luetteloissa on vain yksi hankinta-aikatieto, se on merkitty esim. ”Lyseo 1894”.

Paikkakunta = missä lintu on tapettu tai muuten saatu täytettäväksi.

Täyttäjä mainittu jos tiedossa. Uppsalalainen Skandinaviska Naturaliemagasinet -täyttämö merkitty täyttäjäksi, jos linnun jalustassa on sen nimellä varustettu etiketti tai linnun jalusta on tunnistettavissa sen perua olevaksi.

Roomalaisilla numeroilla (I, II, III jne.) on merkattu saman lajin eri yksilöt.

799 Kehrääjä Caprimulgus europaeus Vanhoista nimilapuista -70-luvulla poimittu tieto ”1890”, kirjattu Lyseolle 1892, ei muita tietoja.

800 Tervapääsky Apus apus Täyttänyt G.W. Forssell, Lyseo 1890. Cypselus apus.

801 Kultatöyhtökakadu Cacatua galerita galerita Rouva Ida Nylander lahjoitti Lyseolle 1893–1894. Kakadu, Camtolophus (Psittacidae).

801 Kultatöyhtökakadu.

802 Undulaatti Melopsittacus undulatus Näitä on kaksi. I on II B -luokan oppilas Hannu Vatajan 1.6.1929 lahjoittama täytetty papukaija. II:n alkuperää ei tiedetä.

803 Palokärki Dryocopus martius ♀ Kyrkslätt (Kirkkonummi) 15.1.1890, Lyseo 1892. Picus martius.

804 Harmaapäätikka Picus canus ♂, hankittu vuosikertomuksen mukaan 1895–96, luettelo 1880–1920:ssä lyseolletulovuodeksi on merkitty 1897. Harmajatikka. Pyrstö puuttuu.

805 Käpytikka Dendrocopos major ♂ 1891, Lyseo 1892 Picus major.

806 Pikkutikka Dendrocopos minor ♂ 21.11.1890 Helsingin pitäjäs, täyttänyt G.W. Forssell, Lyseo 24.2.1891 Picus minor, 4 mk, merkitty hankituksi 1892.

Lyseon tikat, vasemmalta: 809 käenpiika, 804 harmaapäätikka, 807 valkoselkätikka, 806 pikkutikka, 803 palokärki, 805 käpytikka ja 808 pohjantikka.

807 Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos ♀, Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1898. Picus leuconotus.

808 Pohjantikka Picoides tridactylus ♂, täyttänyt G.W. Forssell, Lyseo 24.2.1891 Picus tridactylus 5 mk, Lyseon kirjoihin 1892.

809 Käenpiika Jynx torquilla Täyttänyt G.W. Forssell, Lyseo 24.2.1891, 4 mk. 

810 Käki Cuculus canorus Lyseo 1890.

811 Muuttohaukka Falco peregrinus I ♀10.5. 1899 Västergötland (Länsigöötanmaa), Ruotsi, Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1902. 

2167 Muuttohaukka Falco peregrinus II 1kv (ensimmäistä kalenterivuottaan elävä), alkuperä tuntematon, täyttäjä Yrjö J. Mansnerus, Viipuri.

812 Punajalkahaukka Falco vespertinus ♂ 25.5.1899 Liminka, Lyseo 1899, poistettu 1975.

813 Ampuhaukka Falco columbarius Vähän epämääräiset merkinnät. Luettelo 1880–1920 ja Luettelo 1935: 1891, Lyseo 1892. Kantaluettelo 1973: 2kpl, Espoo 10.7.1890, Lyseo 1892. Nyt on kokoelmassa I ♀ ja II ♂, joka on rikki, pois 2017; missään luettelossa ei ole sukupuolimerkintöjä. Falco aesalon.

814 Tuulihaukka Falco tinnunculus I ♀ 10.7.1890 Espoo, täyttänyt G.W. Forssell, Lyseo 29.10.1890, 6 mk, Lyseon kirjoihin 1892. 

2787 Tuulihaukka Falco tinnunculus II ♂ 18.12.1937 Oulu, täyttänyt Y.A. Timonen, Lyseo 7.12.1942. 

Lyseon jalohaukkoja. Vasemmalta: 813 ampuhaukkanaaras, 811 muuttohaukka, 814 tuulihaukkanaaras ja 2787 -koiras.

815 Kanahaukka Accipiter gentilis I Nuori ♀, 1893, Lyseo 1894. Astur palumbarius. IV Lisäksi koululla on nuori naaras, mikä tieto on lisätty luettelo 1880–1920:een I-naaraan kohdalle myöhemmin lyijykynällä. IV-haukkaa ei varmaan ole hankittu samaan aikaan kuinI-haukkaa, koska siitä ei ole mainintaa Eläinkokoelman luettelo1904:ssa.

816 Kanahaukka Accipiter gentilis II Aikuinen ♀, lahj. rovasti F. Öberg, täyttänyt Aarne Hellemaa,130 mk, Lyseon kirjoihin 28.4.1930. Astur palumbarius III Ei numeroa; aikuinen ♀, täyttänyt Risto Tornberg, Lyseo n. 2010.

817 Varpushaukka Accipiter nisus Epämääräisiä merkintöjä. Yksi tullut koululle 1892, toinen 9.3.1920 (Limingasta, lahjoitti Pentzin). ♀ on rikki, poistettu aikaisemmin, ♂ jää. Astur nisus.

818 Nuolihaukka Falco subbuteo) 2.8.1903 Liminka, lahjoittaneet Y. ja A. Pentzin, Lyseo 1903–1904. Poistettu (koin syömä) 1946.

819 Maakotka Aquila chrysaetos I Taas epämääräisiä ja ristiriitaisia merkintöjä. Jalustassa on alkuperäinen etiketti paikallaan: nuori lintu, toukokuu 1892 Hailuoto, Lyseo 1892. Sama tieto on myös -70-luvulla etiketeistä poimittujen tietojen listassa. Luettelo 1880–1920 listaa kaksi kotkaa: a)1892 ja b) 1899 ja lisää, että b) on peräisin Hailuodosta toukokuulta 1892, b:n lahjoitti Tohtori K. Relander. Pitäisi siis olla että a) on peräisin Hailuodosta. Sama a-b -sekaannus on siirtynyt Luettelo 1935:een: kaksi kotkaa on, lisätieto että b on Hailuodosta toukokuulta 1892, lahj. jne. No, 1970-luvulla etiketeistä poimittujen tietojen luettelossa lukee: I Hailuoto toukokuu 1892 (I-merkintä on hailuotolaislinnun jalustassa) ja II Hailuoto toukokuu 1892 (II-merkintä on aikuisen linnun jalustan pohjassa). Siis molemmat olisivat toukokuulta 1892. Tulkitsen tämän kuitenkin niin, että hankinta-aikana tehdyt alkuperämerkinnät (1892 ja 1899) ovat todennäköisemmin totta kuin kulahtaneista nimilapuista kootut tiedot. Hailuodosta ei juuri kotkan pesimishavaintoja ole; toukokuinen aikuinen kotka viittaa vahvasti pesintään. Lisäksi kokoelmassa on käväissyt vuosikertomusten mukaan kaksi lahjoitettua. Ylitarkastaja A. Streng lahjoitti Lyseolle täytetyn kotkan aikaisemmin, jo lukuvuonna 1890–1891 (29.10.1890), ja N. Merikallio lahjoitti täytetyn maakotkan 1918–1819. Näistä ei ole merkintöjä kokoelmaluetteloissa.

Ei numeroa Arokotka Aquila nipalensis 2kv (eli toisella kalenterivuodellaan oleva) lintu. Tämä yksilö, jonka Risto Tornberg on täyttänyt Oulun yliopiston Eläinmuseolla, on Lyseolla ikuisuuslainassa. Lyseo lainasi Eläinmuseolle mammutin poskihampaan (1080) Jääkausinäyttelyyn v. 2010, ja vuokraksi saimme arokotkan biologian luokan kattoon. Arokotkia vierailee Suomessa harvakseltaan. Tämä yksilö meni 6.7.1995 Ranuan eläinpuistossa syömään susille tarkoitettua evästä, mistä sudet eivät tykänneet. Arokotka päätyi sitten täytettäväksi Eläinmuseoon ja lopuksi Lyseolle.

Arokotka 

Oulun Lyseon linnut II. Varpuslinnut.

Hiljattain sain valmiiksi Oulun Lyseon luonnonhistoriallisten ja maantieteellisten kokoelmien inventoinnin. Meininki on pikku hiljaa julkaista siitä osia perunakuopassa. Tällä kertaa esillä ovat kaikki Oulun Lyseon luonnonhistoriallisissa kokoelmissa ikinä olleet (noin) 267 varpuslinnut (korj.: siis kaikkia lintuja on ollut tuo määrä, varpuslintuja tietysti vähemmän...). Lintukokoelman alkuvaiheista ja monista kokoelmaluetteloista voit lukea täältä.

Numero nimen edellä = linnun numero viimeisimmässä kokoelmaluettelossa.

Nimet: Ensin nykyinen suomalainen, sitten nykyinen tieteellinen nimi. Myös eri kokoelmaluetteloissa mainitut vanhat nimet on mainittu.

Hankinta-aika: Kokoelmaluetteloihin merkityt hankinta-aika -tiedot ovat usein ristiriitaisia. Merkintä on tällöin esim. ”Lyseolle 15.9.1892, Lyseon kirjoihin 1894”. Jos luetteloissa on vain yksi hankinta-aikatieto, se on merkitty esim. ”Lyseo 1894”.

Paikkakunta = missä lintu on tapettu tai muuten saatu täytettäväksi.

Täyttäjä mainittu jos tiedossa. Uppsalalainen Skandinaviska Naturaliemagasinet -täyttämö merkitty täyttäjäksi, jos linnun jalustassa on sen nimellä varustettu etiketti tai linnun jalusta on tunnistettavissa sen perua olevaksi.

Roomalaisilla numeroilla (I, II, III jne.) on merkattu saman lajin eri yksilöt.

Ja saattaahan näissä olla virheitäkin; oikaista sopii.

731 Räkättirastas Turdus pilaris I nuori, Helsingin pitäjäs, Lyseo 1892. Rikki, pois 2017. II aikuinen, Helsingin pitäjä, Lyseo 1892. Ei pyrstöä. 

732 Kulorastas Turdus viscivorus Oulun suomalaisen Lyseon ensimmäisen lintuostoslistan 29.10.1890 ensimmäinen lintu. Alkuperä tuntematon, tullut 13 muun linnun kanssa Gustaf Wilhelm Forssellilta Helsingistä. Lyseo 29.10.1890, 3 mk, Lyseon luetteloihin 1892. Rosorastas.

733 Punakylkirastas Turdus iliacus Helsingin pitäjäs 1890, Lyseo 1892.

734 Laulurastas Turdus philomelos Uusmaa 1892, Lyseo 1893. Turdus musicus, Turdus ericetorum. Rikki, pois 2017.

735 Punarinta Erithacus rubecula ♂ 19.5.1891 Espoo, Lyseo 1892. Punarintasatakieli, Luscinia rubecula. Rikki, pois 2017.

736 Satakieli Luscinia luscinia ♂ Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1898. Luscinia philomela, Lusciola philomela.

737 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus I ♂ Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1898. II ♀, täyttänyt Aarne Hellemaa (40 mk), Lyseo 1930. Rikki, pois 2017. Luscinia phoenicurus, Luscinia ruticilla, Ruticilla phoenicurus. 

738 Valkotäpläsinirinta Luscinia svecica cyanecula Lyseo 1902. Sinirinnan eteläinen alalaji, ei pesi Suomessa. Erithacus suecica.

Valkotäpläsinirinta Luscinia svecica cyanecula. Oulun Lyseo.

Oulun Lyseon lintukokoelmat I. Kokoelman alku

Päivitin 14.3. ja oikaisin muutamia tietoja.

Aloitan tässä juttusarjan otsikossa mainitusta aiheesta, Lyskan lintukokoelmista. Saattaa tulla useampikin tarina... Täältä sekä täältä sopii vilkaista, millainen (työ-)paikka Lyseon biologian luokka on viime vuosikymmeninä ollut.

Alla oleva kuva: Linnun silmin Lyseo ympäristöineen näytti jokunen vuosi sitten tältä. Lyseo on tuo keltainen, mutkikas rakennus kuvan keskellä olevan Frantzénin puiston alapuolella. Siitä alaoikeallevasemmalle laskee Pokkitörmä Oulujoen suiston haaraan. Kun Lyseon täytettyjen lintujen kokoelmaa alettiin kartuttaa pontevasti vuonna 1890 (jolloin Oulun suomalainen lyseo, nyky-Lyseon edeltäjä, tähän nykyiseen taloon muutti), koulutalo oli aika lailla pienempi; noita kuvassa alaspäin sojottavia siipiä ei tuolloin ollut. Biologian luokka on vasemmassa siivessä, ikkunat pihalle päin.

Olen tässä alkuvuoden mittaan käynyt Lyseon luonnonhistorialliset kokoelmat läpi sangen tarkkaan. Lyseolla alkaa (alkanee) remontti parin vuoden päästä, ja on syytä tietää mitä talossa on ennen evakkoon menoa. Tämän ja seuraavienkin katsausten lähdeaineistona (itse lintujen lisäksi) ovat monenelaiset luettelot ja listat. 

Opetusvälikappalten luettelon kannesta

Kokoelmaluetteloita on neljä.

Oulun suom. lyseon Huonekalujen, Opetusvälikappalten ja muun omaisuuden luettelossa on varhaisin, kahden sivun mittainen lista luonnonhistorian kokoelmista. Siihen on kirjattu vuosina 1890 ja 1891 lyseolle tulleet täytetyt linnut kirjaamispäivämäärineen ja hintoineen. Sidottu kirja sisältää siis muunkin koulun omaisuuden, ja sitä päivitettiin ainakin vuoteen 1903 saakka. Kirja on Oulun Maakunta-arkistossa. 

Luettelo Oulun suomalaisen lyseon eläin- ja kasvikokoelmassa säilytetyistä esineistä on käsin kirjoitettu luettelo (kuva alla), löytyi Lyseon vintiltä muinaisten omaisuuluetteloiden välistä. Se listaa vuosina 1880–1920 kokoelmaan ostetut ja muuten tulleet täytetyt eläimet ja muut kokoelmanäytteet. Luettelossa on linnun nimi, hankinta-aika, linnun alkuperä (paikka ja päivämäärä) sekä tietoja lahjoittajista ja täyttäjistä. Vaikka siitä löytyvä vanhin hankinta on vuodelta 1880, sitä on alettu pitää vasta 1890-luvulla, näköjään siinä järjestyksessä kun näyttelykappaleet ovat luetteloitsijaan vastaan tulleet. Esimerkiksi monet 1890 ja 1891 koululle saapuneet linnut on merkitty koululle hankituiksi jopa vasta vuonna 1894.  

Luettelo Oulun suomalaisen lyseon eläin- ja kasvikokoelmissa säilytetyistä esineistä. 

Kokoelmaluetteloissa on yleensä lajeittain kerrottu päivämäärä, tieteellinen nimi sekä luetteloonkirjaamisvuosi. Joissakin tapauksissa on mainittu myös muita tietoja, kuten hinta, lahjoittaja ja poistovuosi, jos näyte on vaikkapa ollut koin syömä. Koska kokoelmaluettelot on kopioitu aikaisemmista munkkimenetelmällä, tietoja on hävinnyt tai muuttunut jonkin verran, ja huomaan myös vanhimpien tietojen tulkintoja tehdyn.

1890-luvulta 1930-luvulle pidettyä katalookia.

Luonnonhistoriallisten ja maantieteellisten kokoelmien luettelo löytyi niin ikään vintiltä. Siihen on kopioitu yllämainitun käsin kirjoitetun luettelon tiedot. Sen varhaisin lintu-uutuus on vuodelta 1918, viimeisin on vuodelta 1934, muita kuin lintuja siihen on lisätty vielä 1935. Luettelossa on linnun numero, nimi, hankinta-aika, poistoaika ja linnun alkuperä (paikka ja päivämäärä) sekä tietoja lahjoittajista ja täyttäjistä. Monesta tähän luetteloon lisätyistä linnuista kerrotaan myös hankintahinta.

Maantieteen ja luonnonhistorian opetusvälineiden kantaluettelo Oulun lyseossa on viimeisin.  siihen on kopioitu edellisen luettelon tiedot, ja sen varhaisin lintulisäys on vuodelta 1934, viimeisin 1958. Tässä luettelossa on linnun numero, nimi, hankinta-aika, poistoaika ja linnun alkuperä (paikka ja päivämäärä), tietoja lajoittajista ja täyttäjistä. Näytteet on myös numeroitu. Kantaluettelon vanhin osa käsittää linnut 731–909 (juokseva numerointi). Myöhemmät hankinnat on merkitty vuodesta 1936 vuoteen 1949 numeroin 2445–2961 (samalla käsialalla kuin aikaisemmat merkinnät) ja vuodelta 1958 3460 (eri käsialalla). 

Lisäksi tietoja on parissa muussakin lähteessä.