Vieraskynä: Rätei vai rätejä ja lumpui – Tuntemattoman sotilaan kolme murreasua

Päällikkö Pertti Tikkanen arvioi Tuntemattoman sotilaan eri painosten murreasuja.

Niin kuin hyvin tiedetään, kaikille tuttu Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas ei ollut kerrasta valmis. Linna vei romaaninsa kustantajalle (Werner Söderström Osakeyhtiö) syksyllä 1954, ja ensimmäinen painos tuli ulos joulun alla. Tällä välillä kustannustoimittaja teki tavalliseen tapaan työtään. Poikkeuksellista oli, että tässä vaiheessa kustantaja värväsi tohtori Veikko Ruoppilan tarkistamaan ja muokkaamaan kirjan henkilöiden puhumaa murretta. Ihan tavallista ei ollut sekään, että normaalin kustannustoimittajan korjausten ja poistojen lisäksi alkuperäisestä käsikirjoituksesta poistettiin melkoinen määrä sellaista tekstiä, jonka voidaan katsoa tulleen sensuroiduksi. Osa poistoista oli täysin normaalin kustannustoimituksen piiriin kuuluvaa, alkuperäisessä tekstissä olevan osoittelevan tai paasaavan aineksen poistamista, minkä seurauksena kirjan taso koheni. Sensuroiduksi katsottavat poistot olivat siihen aikaan ajateltuna rivouksia, sodanjohdon arvostelua tai rivimiesten mielialojen kuvausta. Koheniko kirjan esteettinen taso näiden poistojen ansiota on jo vähintään kyseenalaista.

Kirjaa myytiin hyvää vauhtia, ja jo kesään mennessä otettiin 14 painosta. Ensimmäinen elokuvasovitus kuvattiin sekin vauhdilla, ja ensi-iltaan Edwin Laineen ohjaus ehti jouluksi 1955.

Ensimmäiseen Ruoppilan murrekorjaukseen haettiin lisätarkkuutta kolmen professorin (Hakulinen, Kojo, Väänänen) voimin, ja nämä korjaukset olivat voimassa 10. painoksesta lähtien. Tämä viimeisin, kolmen koplan korjaama versio onkin selvästi yleisin ja useimpien kirjan lukeneiden tuntema. Esimerkiksi kansanpainokset, jossa on elokuvan kuvitusta keskellä, ovat tämän viimeisimmän murreasun mukaisia. Itse asiassa varhaisimpien painosten löytäminen tätä tarkastelua varten ei ollut kovin helppoa. Pohjois-Pohjanmaan kirjastolaitoksen - Kuusamon kirjaston varaston tarkkaan ottaen - vanhin painos oli tällainen elokuvan jälkeinen kansanpainos vuodelta 1956 eli painos oli selvästi yli 10:nnen. Mutta kiitokset Oulun kaupunginkirjaston henkilökunnalle hyvästä yrityksestä! Antikvariaatti Ajaton Aika löysi vihdoin takahuoneestaan 1. ja 7. painoksen kappaleet, joista tietenkin hankin itselleni ensipainoksen, vaikka kirja näyttikin sodat läpikäyneeltä. Kiitokset heillekin.

Sotaromaani, romaanin lyhentämätön versio Linnan tarkoittamassa alkuperäisessä murreasussaan, ilmestyi vuonna 2000. Johdannossa Yrjö Varpio on ansiokkaasti selostanut kolmen eri version syntyhistorian ja erot, eikä tuohon ole minulla juurikaan lisättävää. Selväksi tulee myös se, ettei Linna ollut erityisen ihastunut murrekikkailuun. Linna ei alun perinkään tavoitellut puhdasta murretta, vaan kirjoitti murteen ja kirjakielen välimuotoa. Murrekorjauksiin Linnalla ei juuri ollut sanan sijaa, mutta 10. painokseen hän oli mukana palauttamassa ja muokkaamassa joitain  painoksista 1–9 poistettuja kohtia. Erityisesti Lahtisen monologi talvikuvauksessa amputoitiin pahasti ensipainoksiin, mutta jossain määrin se palautettiin Linnan myötävaikutuksella 10:nteen ja myöhempiin painoksiin.

Lisätietoja kolmesta versiosta voit katsoa Ylen uutisesta tai Wikipediasta . Mielenkiintoinen poistettujen tekstien tarkastelu vallan diskurssin – johan nyt vallan! – näkökulmasta on luettavissa täältä.

Olen koonnut kirjoituksen loppuun satunnaisehkon kokoelman sitaatteja kolmesta versiosta rinnakkain isoimpien erojen havainnollistamiseksi. Lista ei ole kattava; kaikkia muutaman kirjaimen eroja en ole viitsinyt kirjata. Vasemmalla on alkuperäisin eli Sotaromaanin (SR) teksti, keskimmäisessä sarakkeessa painosten 1–9 mukainen teksti (1.–9.) ja oikealla teksti 10. painoksesta ja siitä eteenpäin (10.–). Siteeraukset olen koonnut henkilöittäin siinä järjestyksessä kuin ne romaanissa vastaan tulevat.

Selvästi eniten isoja muutoksia on varsinaissuomalaisen Hietasen puheessa. Seuraavaksi eniten on sitaatteja Kannaksen karjalaiselta Rokalta sekä pohjoiskarjalaiselta Rahikaiselta. Tämä kuvastaa tietenkin osittain sitä, että he ovat romaanissa paljon äänessä. Jäyhempi Määttä ei paljon pukahtele. Toisaalta paljon äänessä olevan pohjoishämäläisen Lahtisen tai Lehdon murre-erot eri versioiden kesken ovat lähes olemattomat.

Tällaiset merkinnät tekstissä, kuten esimerkiksi "HIETANEN-10" viittaavat tekstin jälkeen oleviin sitaattitaulukoihin.

Kun nyt ollaan siteeraamisen äärellä, todetaan asian juridinen puoli. Tekijänoikeuslain 22 §:n mukaan julkistetusta teoksesta, jonka tekijänoikeudellinen suoja on voimassa, on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, kunhan siteeraaminen on avuksi henkisessä luomistyössä. Siteeraamisen tulee jollain tavalla havainnollistaa, selkeyttää tai taustoittaa lainaajan omaa teosta. Näin uskon olevan. Alkuperäisen tekijän nimi ja lähde ovatkin jo tähän mennessä tulleet selväksi. Sitaattioikeudesta täällä.

JA NYT UPSEERIEN MALJA

Yksi Linnan ratkaisuista oli, että romaanin upseerit – nähtävästi myös aliupseerit – puhuvat kirjakieltä. Heidän kohdallaan ei juurikaan tarvinnut tehdä murrekorjauksia. Ylen uutisessa (linkki edellä) väitetään romaanin keskeisimmän upseerin, Koskelan, puhuneen Linnan käsikirjoituksessa hämäläistä murretta, mutta kustantajan muuttaneen puheen yleiskieliseksi. Muutokset olisivatkin olleet kustantajan eli kustannustoimittajan tekemiä korjauksia, ei niinkään murreprofessorien. Epäselväksi jää (ainakin minulle), missä vaiheessa mahdolliset muutokset on tehty vai onko tehty ollenkaan. Julkaistun Sotaromaanin ja molempien Tuntemattomien väliltä löysin eroja Koskelan puheessa vain kolmessa sanassa (KOSKELA).

Alikersantti Mielonen, taistelulähettialiupseeri jostain Kuopion takaa – ei siis upseeri – on mielenkiintoinen tapaus. Linnan tekstissä Mielonen puhhuu selevää savvoo, mutta kahdessa murrekorjauksessa käytäntö horjuu. Ensimmäisissä painoksissa puhe on muutettu upseerien tapaan kirjakielelle, mutta yhdellä kohtaa lipsahtaa miun (MIELONEN-8). Myöhäisemmissä painoksissa on taas palattu Linnan versiosta korjailtuun savolaiseen murreasuun, mutta vain puolet ajasta. Toisen puolen ajasta Mielonen puhuukin kirjakieltä  painoksien 1–9 kanssa identtisesti.

Ylikersantti Sinkkonen, komppanian vääpeli, puhuu Linnan SR:ssa murretta (nähten), mutta molemmissa korjatuissa kirjakieltä (nähden), siis yleisen upseerilinjan mukaisesti. Samanlainen korjaus murteellisesta kirjakieleen on kuitenkin tehty myös sotamies Sihvosen kohdalla (SR: Miks myö tähän jäätiin – 1.–9. ja 10.–: Miksi me tähän jäätiin), vaikka yleistrendin mukaan miehistön jäsenenä hänen pitäisi puhua murretta. Ovatkohan Sinkkosen ja Sihvosen nimet ovat menneet sekaisin, ja Sihvosen kohdalla on tehty tahaton upseerikorjaus!

HIETANEN, TAVALLISE SURUTON VAI SURUTOINEN POIKA?

Linnan Hietanen puhui jo hyvin värikästä varsinaissuomalaista murretta, mutta murre loittoni pois päin kirjakielestä jo ensipainoksiin, erityisen voimakkaasti 10. painoksesta alkaen. Kirjakielen sanaloppuja tai kirjaimia sanan keskeltä jäi pois (pakkauksen – pakkaukse) tai sanaa muutettiin murreuskollisemmaksi (joudutaan – jouduta – jouruta; ahven – ahvena; hyöty – hyätty; napei – knapei; kuole – kuale; tähti – tähre; oikein – oikke; sieluun – sieluhu – sialussen; räiski – präiski; rottien – rottain – rotatten). Paikka paikoin on jostain löydetty maallikolle aika erikoisia murreasuja (käryävä – kärättävä; kusiaissi – kusiliaissi).

Suurimmillaan muutokset ovat silloin, kun kokonainen sana on vaihdettu (HIETANEN-10, HIETANEN-26, HIETANEN-33, HIETANEN-34-HIETANEN-35), sana vaihdettu kahdesta peräkkäisestä lauseesta (HIETANEN-29), tai enimmillään kolme sanaa yhdessä monologissa (HIETANEN-18). Yksittäinen sana on myös saatettu pudottaa pois (HIETANEN-19, HIETANEN-20).

RAHIKAINEN, IKÄVÄÄN JÄÄDÄÄN VAI IKÄVÄÄN JIÄHÄÄN?

Rahikaisen puheissa usein vain yksi versio poikkeaa kahdesta muusta murreasultaan identtisestä. Joskus SR ja 1.–9. ovat samanlaiset, joskus SR ja 10.–. Vain yhdessä tapauksessa (RAHIKAINEN-5) 1.-9. on murreasultaan lähinnä kirjakieltä. Yleisesti ottaen trendi on sama kuin Hietasen tapauksessa eli että 10.– on muutettu selvimmin murreuskolliseksi. Tyypillisiä muutoksia ovat ...aa - oa-, …ää - …eä (saahaan – soahaan; aarre – oarre; väärin – veärin). Pari kertaa on vaihdettu yksittäinen sana (RAHIKAINEN-8, RAHIKAINEN-11) ja kerran on päässyt merkityskin hieman muuttumaan (RAHIKAINEN-12).

ROKKA, KIVIÄ POLKUJEN PIELIIN VAI KIVILÖI POLKULOIHES PIELII?

Kuten Hietasen ja Rahikaisen tapauksessa, Rokan puhumaa värikästä Kannaksen karjalaa on muutettu murteellisemmaksi Linnan versiosta ja kaikkein eniten painoksissa 10. eteenpäin. Sanaloppuja on pudotettu pois (tuntekoon – tuntekoo; vähä-älyinen – vähä-älyne, laittelemaan – laittelemaa; hommaan – hommaa) tai muutettu murteenomaisemmaksi lisäämällä sanansisäinen konsonantti (syyssateet – syyssatteet; epäilin – eppäili). Yksittäisiä sanoja on muutettu murreuskollisemmaksi, vieläpä enemmän kuin Hietasen puheessa (kukin – jokahine; varmaan – varmaa – vällei; puhu – virka; saadaan – saahaa; koht – kohtsiltää; helpoimmin – parraite; ala – rupija; nopea – kerkiä; siit syyst – sen takkee; puhut - haastat). Useimmat murresanamuutokset ovat maallikollekin selviä, muttei aina (äsken – taano; soppansa – keittiise – keittoose; selailinkii – latasi – selasi; kasvot – näkkööse). Yhdessä kohtaa taitaa olla myös venäjän kielen vaikutteita vaikka voipa tuo olla karjalan murteissakin noin (juuri ja juuri – sut sut).

Joskus muutos on tehty vain painoksiin 1–9 ja palattu Linnan muotoiluun painoksissa 10. eteenpäin, esimerkiksi lisäämällä 1.–9. painoksiin kokonainen sana (se on kuolemaks – se tietääkii kuolemaa – se on kuolemaks) tai sanajärjestystä muuttamalla (ROKKA-1, ROKKA-6, ROKKA-29)

Siellä täällä on pudotettu pois kokonaisia sanoja (ROKKA-18; ROKKA-21; ROKKA-22). Mannerheimin syntypäiviä vauhditettiin kiljulla ja kun Koskela alkoi upseerikorsulla lyömään, hänet tuotiin omaan porukkaansa sidottuna. Viimeisistä painoksista (10.–) oli sidonnassa käytetty vyö unohtunut pois (ROKKA-24).

Kiinnostavasti on Linna käyttänyt murteellista muotoa muutaman kerran, mutta murreprofessorit eivät (lähtent – lähteneet). Minun murrekorvani ei sano, oliko tuo Linnan käyttämä murremuoto jotenkin mahdoton vai oliko professorin tarkkaavaisuus herpaantunut. Samaan lauseeseen tai monologiin on onnistettu tekemään useita muutoksia (ROKKA-9), joista osa on normaalissa murteellisuusjärjestyksessä (tahansa – tahojaa – tahhaasa), osa yllättäen kirjakielen mukaisin painoksissa 10:nnestä eteenpäin (nappajais – nappajais – sattuu). Tuossa viimeisessä on jo vähäinen merkitysero.

Myös vanginottosanailuun (ROKKA-27) on hiipinyt merkitysero (siit – sikshä), ensimmäisiin painoksiin (1–9) lisäksi ylimääräinen lause. Yksi hienoisesti merkitystä muuttanut ladontavirhekin on tainnut lipsahtaa painoksiin 1–9 (Kerra myö mäntii – Kerra myös mäntii).

VAIN VÄHÄN MUUTETUT  PUHEET JA SEKALAISET HAVAINNOT

Määtän puheissa kuullaan aika lailla samanlainen murre-ero -kuvio kuin pohjoiskarjalaisen Rahikaisen puheissa (mm. ilkenee – ilikiää).

Eteläpohjalaisen Mäkilän puhetta on jonkin verran muutettu vaihtamalla d tai t r:ksi (pöydäs – pöyräs), lisäämällä välivokaaleita (jakamhan – jakamahan). Jostain syystä sana enemmän on vaihtunut sanaksi lisää. Ehkäpä eteläpohjalaiset ymmärtävät eron, minä en.

Keskipohjalaisen Salon puheen käsittely on hoipertelevaa. Joskus Linnalla esiintyy väli-h (sojitahan), joskus murreprofessoreilla (huokumahan). Professorien versiot ovat käytännössä identtiset, Linna on viljellyt j-kirjainta professoreita enemmän (nähjään, talvisojasa).

Linnan Sotaromaanin anonyymin sanojan (tämäköhän se on se tuntematon sotilas?) Vinlant-armeija on kääntynyt painetuissa teksteissä Suomen armeijaksi. Tämä ei vaikuta murrekorjaukselta vaan pikemmin kustannustoimittajan oikeutetulta tekoselta.

Alkupuolella saadaan vankeja, joista yksi on suomentaitoinen Inkeristä. Viiteen lauseeseen Linnan SR:ssa mahtuu kolme muutosta ja painoksiin 10.– on vielä tehty yksi muutos lisää (venäjän – vennäin).

Ennen Petroskoin valtausta tavatun vanhan karjalaisukon rajantakainen karjala on sekin muuttunut versiosta toiseen (vangilah – tyrmäh; kolhiiziin – kolhooziih – kolhoozah). Pagistaan jo lähellä venättä.

Ensimmäisissä painoksissa (1–9) on käytetty huuto- ja kysymysmerkkejä huomattavasti vähemmän, minkä takia tässä versiossa ilmaisu on jossain määrin toteavampaa kuin muissa.

ERITYISTAPAUS: LAHTISEN MONOLOGI TALVIKOHTAUKSESSA, YHDEKSÄS LUKU, KOLMAS KAPPALE

Lahtinen, Määttä, Salo ja Sihvonen vievät konekivääriä linjaan syvässä lumessa kahlaten, kivääri, jalusta ja sukset pulkassa. Ennen kuin päästää asemaan, Lahtinen pitää pitkän, puolitoistasivuisen monologin, joka on kriittiinen ja vasemmistolaisesti värittynyt. Kyseinen kohta on romaanin aivan tärkeimpiä osuuksia, täynnä hienoja kielikuvia. Sotaromaanin johdannossa (s. 10–12) monologin kohtalo kustantajan käsissä on selostettu hyvin tarkkaan. Lyhyesti sanottuna Linnan alkuperäisestä poistettiin 1,5 sivua kokonaan, mutta palautettiin noin puolet Linnan myötävaikutuksella painoksiin 10:nnestä. eteenpäin. Vaikka kyse ei olekaan murrekorjauksista, voidaan monologia tarkastella laajemmin kieliasun kannalta.

Vaikka  painoksissa 1–9 onkin jäljellä amputoitu versio, on siihen yllättäen jäänyt … tää on sotaa ja kunnanpösö tarttee korkeeta viljanhintaa, joka kuitenkin puuttuu 10. painoksesta. Linnan kynänjälki näkyy 10:nteen ja myöhempiin painoksiin muutetuissa kohdissa (Isänmaata ei ole, ja uskonto jäi rippikouluun), joka alkuperäisessä SR:ssa on Kirkosta minä olen eronnut, ja isänmaata mulla ei ole niin tilkkuakaan. Samanlaisia, vastinpareiksi tunnistettavia elementtejä on muitakin (koto ja yhtiön huoneet; vanhempia puolustamaan kehottaa valistusupseerinkooho vs. pastori; ämmänkropsu perinnön kohteena; kerjupojan kokoiset kannot).

Yksi  painosten 1–9 amputaation seuraus on, että herkullinen ja yksi kirjan kuuluisimmista sananvaihdoista (verä perkele … eihän sulla ole edes hiki … En mää … hikee koitakaan. Sitä vaan ett pulkka liikkuu), puuttuu kokonaan näistä painoksista.

Sielunviholliseen on viitattu SR:ssa ja 10.–:ssa eri tavalla. Kerjupojan kokoiset kannot alkaa SR:ssa Saatanan perkele … mutta 10:nnessä ja uudemmissa on jäljellä enää Perkele… SR:ssa Lahtinen kehottaa Vedä ny saatana sinäkin, .10.– taas Verä ny perkele sinäkin. Kuviteltu järkiolento voisi ihmetellä konekivääriä SR:ssa sanoin … tota saatanan pruuttaa, mutta 10.–:ssa … tota perkeleen pruuttaa. Minulle ei avaudu, miksi tällaiset muutokset on pitänyt tehdä. Ehkä Linna ja kustannustoimittaja ovat halunneet jättää jäljelle tehokkaamman r-äänteen. Aika velikultia.

Taulukoissa on merkitty lihavoituna ne sitaatit, jotka ovat kahdessa versiossa identtiset. Rokan sitaatissa rivillä 27 (ROKKA-27) on 1.–9. painoksiin merkitty värillä lause, joka puuttuu muista versioista. Tällaiset "tährei[PT1]  ovat viitanneet lopussa oleviin kirjoittajan kommentteihin, jotka on nyt kumminkin poistettu.

	SOTAROMAANI	TUNTEMATON,                 1.-9. painos	TUNTEMATON,                10. ja uudemmat painokset
	HIETANEN
1	Mihin täst sitten ollenka lähdetään?	Mihin täst sitte ollenka lähdetä?	Mihin täst sit ollenka lähretä?
2	Mää taas kuulin pataljoonan hevosmiehiltä et me joudutaan Helsinkiin varuskunnaks.	Mää taas kuulin pataljoona hevosmiehilt et me jouduta Helsinki varuskunnaks.	Mää taas kuulin pataljoona hevosmiähilt et me jouruta Helsinki varuskunnaks.
3	Kaik vanha rytky vaihdeta uusiin.	Kaik vanha rytky vaihdeta uussi.	Kaik vanha rytky vaiheteta uussi.
4	Herrat pelkää et Venäjä tule tän jos ne alkava sotimaan Saksan kanssa.	Herrat pelkkävä et Venäjä tule tän jos ne alkava sotima Saksan kans.	Herra pelkkävä et Venäjä tule tän jos ne alkava sotima Saksan kans.
5	Mää en millään lakkaa ihmettelemäst millai mies pitä kaiken romun takanans. Kuin helvetin taval sitä voi oikein rakasta rätejä ja lumpui.	Mää en millä lakkaa ihmettelemäst millai mies pitä kaike romun takanas. Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta rätei ja lumpui.	Mää en millä lakka ihmettelemäst et kui miäs pitä kaike romun takanas. Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta rätei ja lumpui!
6	En mää kaipaa mitään kilinöit, mutta Salosel mää kyl otan saappaat.	En mää kaippa mittä kilinöi, mut Salosel mää kyl ota saappa.	En mää kaippa mittän kilinöi, mut Salosel mää kyl ota saappa.
7	Ei tullu siit flikast teidän lasten äitiä. Siin täyty ol napei kaulukses kans.	Ei tullu siit flikast teijän laste äitti. Siin täyty ol knapei kaulukses kans.	Ei tullu siit flikast teijä laste äitti. Siin täyty ol knapei kaulukses kans.
8	Nyt sää vast oikein suuri valei juttelet.	Nyt sää vasta oikke suuri valei juttele.	Nyt sää vast oikke suuri valhei juttele.
9	Ei, mut kyl täyty sano poja et noi tähde ova kaukana. Sitä luule et ne ova lähel, mut kun rupee oikein fundeeraamaan, niin huoma et matka on niin pal, ettei ollenka tavallisel järjel ymmärrä.	Ei, mut kyl täyty sano poja et noi tähde ovak kaukan. Stä luule et ne ova lähel, mut kun ruppe oikke funderama, nii huoma et matka on niin pal, etei ollenka tavalisel järjel ymmärä.	Ei, mut kyl täyty sanno poja et noi tähre ovak kaukan. Stä luule et ne ova lähel, mut ku ruppe oikke funterama, nii huama et matka on niin pal, etei ollenka tavalisel järjel ymmärä.
10	Valo. Auringon ja kuunvalon mää kyl ymmärrän, mut mitä tommosel valol teke? Ei yhtikän. Mää olen sitä mielt, et jos mää olisin ollu Jumala niin mää en olisis tehny koko tähti.	Valo. Auringo ja kuuvalo mää kyl ymmärrä, mut mitä tommosel valol teke. Ei yhtikä. Mää ole sitä mielt, et jos mää olisi ollu Jumal nii mää en olisis tehnyk koko tähti.	Valo! Aurinko ja kuuvalon mää kyl ymmärä, mut mitä tommosel valol teke? Ei mittä. Mää ole sitä miält, et jos mää olisi ollu Jumal nii mää en olisis tehny koko tährei[PT1] .
11	Ja mun kropastan et löyr hiilen murustakan. Lihaa ja luut ihmine on. Kyl sen tietä kuka hyvänsä. Kapitalistist mää en taas tier sano yhtikän. Jos mein äijä kuole ennen mua, niin mää saan yhdeksän ja puol hehtari helvetin huono maat.	Ja mun kropastan et löyr hiilen murustaka. Liha ja luut ihmine on. Kyll sen tietä kuka hyväns. Kapitalistist mää en taas tier sano yhtikä. Jos mein äijä kuole ennen mua, niin mää saa yhdeksä ja puol hehtari helvetin huono maat.	Ja mun kropastan et löyr yht hiile murena. Liha ja luut ihmine on. Kyll sen tiätä kuka hyväs. Kapitalistist mää en taas tiär sanno yhtikä. Jos meijä äijä kuale enne munt, nii mää saa yhreksä ja pual hehtari helvetin huono maat.
12	Et kidukset… Mää en ol mitään muut lukenu kun joskus Turun Sanomaa sen jälkeen kun mää vaivasest kansakoulust pääsin, mut senverta mää ain tiedä etten mää tommotti usko. Mää olen ahven.	Et kidukset… Mää en ole mittä muut lukenu ku joskus Turun Sanomat senjälkken ku mää vaivasest kansakoulust pääsi, mut senverta mää ain tiedä ette mää tommotti usko. Mää olen ahvena.	Et kirukset… Mää en ol mittä muut lukenu ku joskus Turu Sanomi seejälkken ku mää vaivasest kansakoulust pääsi, mut seeverra mää ain tiärä ette mää tommotti usko. Mää ole ahvena!
13	Mää en usko mihenkän ylenluonnolliseen. Kuin voi jotakin synty ittestäns, niin ettei sitä tehdä? . . . Mää en löyr mitään hyöty siit et maailmas on semmotti kun esimerkiksi kusiaisi ja sammakoi. Neet mää pidän ihan turhana.	Mää en usko mihenkä yleluonollisse. Kuinkas voi jotakin syntty ittestäs, niin ettei sitä tehdä? . . . Mää en löyrä mittä hyöty siit et mailmas on semmotti kun esimerkiks kusiaissi ja sammakoi. Niit mää pidä ihan turhan.	Mää en usko mihenkkä yleluanolisse. Kuinkas voi jotta syntty ittestäs, nii etei sitä tehrä? . . . Mää en löyrä mittä hyätty siit et mailmas on semmotti kun esimerkiks kusiliaissi ja sammakoi. Niit mää pirä ihan turhan.
14	Tietyst sää pane pakkauksen alles ja kiväärin syliin niin kuin muutkin.	Tietyst sää pane pakkaukse alles ja kiväri sylis niinku muukki.	Tiätyst sää pane pakkaukse allas ja kiväri sylis niinku muukki.
15	Ei se koske mun sieluun yhtikän, …	Ei se koske mun sieluhu yhtikä, …	Ei se kosk mun sialussen yhtikä, …
16	Viimene tervehdys sinul paloaukee. Jää hyväst iankaikkisest sää hienimijä! Vanha lähtee ja heilutta sul, jonka pintaan hänen ruojuns on niin mont askelt jättänyt.	Viimenen tervehdys sinul paloaukjo. Jää hyväst iankaikkisest sää hie-imijä! Vanha lähte ja heilutta sul, jonka pintta häne ruojuns on niin mont askelt jättäny.	Viimänen tervehrys sinul paloaukjo! Jää hyväst iankaikkisest sää hie-imejä! Vanha lähte ja heilutta sul, ko sun pinttas häne ruajus on niin mont askela jättäny.
17	Ei, olkoon kuin hyväns. Nukku täs täyty.	Ei, olkko kui hyväns. Nukku täsä täyty.	Ei, olkkon kui hyväs. Maat täsä täyty[PT2] .
18	Sanon poja vaan et kaikki saatanan valei sodast puhutaan. Et muka kuule äänest millon kranaatti tule lähel. … Se kun tule lähel ei vihel yhtikän. … Et muka länsirintamal kuultiin ja sit lyötiin maahan. Mää sanon suoraan et siel ei sit kranatei tullukkan. Ne ol jotakin muut.	Sanon poja vaan et kaikki saatanan valei sodast puhuta. Et muka kuule äänest millon kranatti tule lähel. … Se kun tule lähel ei vihel yhtikä. … Et muka länsirintamal kuultti ja sit lyötti maaha. Mää sano suora et siel ei sit kranatei tullukka. Ne ol jotaki muut.	Sanon poja vaan et kaikki saatanan valhei sorast puhuta. Et olevanas kuule äänest et kosk kranatti tule liki. … Ko se liki tule ni se ei filistä yhtikä. … Et olevanas länsirintamal kuultti ja sit lyätti maaha. Mää sano suara et siäl ei sit kranatei tullukka. Ne ol jotta muut[PT3] .
19	Mää pidän kaikki semmotti mahdottoman typerinä nimittäin.	Mää pidän kaikki semmotti mahdottoman typerinä nimittäi.	Mää nääs pirän kaikki semmotti mahrottoman typerin[PT4] .
20	Ole siit oikein hyväl mielel et mää viel toistaiseks soitan[PT5]  omi poski. Jos sää tahdot niin mää voin soitta hiukan sunkin poskees.	Ole siit oikke hyväl mielel et mää vielä soita omi poski. Jos sää tahdo niin mää voin soitta hiukan sunkin poskias.	Ole siit oikke hyväl miälel et mää viäl soita omi poskian. Josas tahro niin mää voi soitta hiuka sunkin poskias.
21	Älkä älkä puhuko! Mun teke oikein huono.	Älkä älkä puhuko. Mun teke oikke huono.	Älkkä älkkä puhuka! Mun teke oikke huano.
22	Mahorkkasätki me kääritään.	Mahorkkasätki me käärim.	Mahorkkasätki me kääritä.
23	Ek sää tie et se on kielletty?	Ek sää tiedä et se on kielletty.	Ek sää tiärä et se on kiälletty?
24	Te kuulitte vissiin kaik nää kovin ihmeellise asia. Mää toivon vaan et te myös ymmärrätte mitä ne tarkottava.	Te kuulitte vissin kaik nää kovi ihmelise asia. Mää toivo vaan et te ja ymmärätte mitä ne tarkottava.	Te kuuli vissin kaik nämä kovi ihmelise assia. Mää toivo vaa et te ja ymmärät mitä ne tarkottava.
25	Jumalaut, nyt poja käryävä!	Jumalaut, nyt poja käryävä,	Jumalaut, nyt poja kärättävä[PT6] !
26	Kuovi lähte lotti katsomaan esikuntaan, sen mää tien nuukaan, ja Koskela nukku koht.	Kuovi lähte lotti katsoma esikuntta, sen mää tiedä varmast, ja Koskela nukku koht.	Kuovi lähte lotti kattoma esikuntta, sen mää tiärä varmast, ja Koskela nukku koht[PT7] .
27	Ei meil ämmi ol kenelkään, …	Ei meil ämmi ole kenelkä, …	Ei meil ämmä ol kenelkkä, …
28	Nouska näyttämään mailman ihmisil kuin pelottava mies on Suomen korpisoturi.	Nouska näyttämä mailma ihmisil kuin pelottava mies on Suomen korpisoturi.	Nouska näyttämä mailma ihmisil kuin peljättäväine miäs on Suamen korpisoturi[PT8] .
29	Juu. Konia on. Kaikest päättäen viel mustlaisen hevosest. Täs näky piiskanjälki nimittäin.	Juu. Konia on. Kaikest päättäen vielä mustlaise hevosest. Täs näky piiskajälki nimittäi.	Juu. Koni on. Merki näyttävä viäl et mustalaise hevosest. Täsä näes näky piiskajälki[PT9] .
30	Eks’sää helvetin jästipää tier et tupakanpoltto on kielletty? Sää taida olla joku kauhian iso vapaaherra kun sää poltat niin vaan kun miel teke. Pan tupakka pois ja paikal! Täs on mein henki pelis kanssa eik pelkästäns sun, mist ei kyl paljo ol väliäkän.	Eks’sää helvetin jästipää tiedä et tupakanpoltto on kielletty. Sää taida olla joku kauhia iso vapaherra kun sää polta niin vaan kun miel teke. Pan tupakka pois ja paikal. Täs on mein henki pelis kans eik pelkästäns sun, mist ei kyl paljo ol välikä.	Eks’sää helvetin jästipää tiär et tupakanpoltto on kiäletty? Sää taira olla joku kauhia iso vapaherra kun sää polta nii vaan kun miäl teke. Pan tupakka pois ja koht! Täsä on meijä henki pelis kans eik yksistäns sun, mist ei kyl paljo ol välikä[PT10] .
31	Lakka haaskamast niit kutei! Niit ei ol räiski pitkin taivast.	Lakka haaskamast niit kutei! Niit ei ol räiski pitkin taivast.	Lakka haaskamast niit kutei! Niit ei piissa präiski pisin taivast[PT11] .
32	Olen mää sentä semmone komentaja et sää ala tähtämään kans. Ammu tuon puskaan!	Olen mää sentä semmone komentaja et sää ala tähtämän kans. Ammu tuon puska.	Ole mää sentä semmonen komentaja et sää ruppet tähtämän kans. Ampu ton puska!
33	Tuki kuanos! Et mun ei huol tul tukkimaan sitä.	Tuki kuonos! Et mun ei huoli tul tukkima sitä.	Tuki kuanos! Et mun ei tartte tul tukkima sitä[PT12] .
34	Oli se sit oikein Jumalan onni, et toi vänrikki ehti laitta sen kuntoon.	Oli se sit oikke Jumala onni, et toi vänrikki kerkes laitta sen reila.	Oli se sit oikke Jumala onni, et toi vänrikki kerkes laitta sen reera[PT13] .
35	Täs me vaan ollaan vaik ne ova meitti kaikel taval koittaneet pidätel … Siel lepää Suomen uusi kaupunki.	Täs me vaan olem vaik ne ova meitti kaikel taval koittanu pidätel … Siel leppä Suome uusi kaupunki.	Täs me vaan olem vaik ne ova meit kaikel taval koittanu pirätel … Siäl makka[PT14]  Suame uus kaupunki.
36	Kyl mää sen tunnustan et sota on pelkkä pahanteko, molemmin puolin, alottakoon sen sit kuka hyvänsä.	Kyl mää sen tunnusta et sota on pelkkä pahantekko, molemmin puoli, alkakko sen sit kuka hyväns.	Kyl mää sen tunnusta et sota on paljast pahantekko, molemin puali, alkakko sen sit kuka hyväs[PT15] .
37	Älkä luulko et mää täs ensimmäitteeks sulamaan rupeen. Mää en välitä semmottist yhtikän … En sit hiukkaakan … Mää olen tavallisen suruton poika. Mää en jumalaut välit mistään!	Älkä luulko et mää täs ensmäitteks sulamaa ruppe. Mää en piitta semmottist yhtikä … En sit hiukkaka … Mää olen tavallise suruton poika. Mää en jumalaut piitta mistä.	Älkä luulka et mää täsä ensmätteks sulama ruppe. Mää en piitta semmottist yhtikä … En sit hiukkaka … Mää olen tavalise surutoinen poika. Mää en jumalaut piitta mistä[PT16] .
38	Kone putoo … kaik pyör ympär … Kaik mene silmis yht kieppi vaa	Kone putto … kaik pyöri ympär … Kaik mene silmis yht kieppi vaa	Kone putto … kaik kiäri ympärs … Kaik mene silmis yht kiäppi vaa[PT17]
39	Älä enempä sano. Kyl siin vaan riittä fundeeraamist, et kuin täs ollenka alkaa käymään. Kun oikein alka rauta satamaan.	Älä muut sano. Kyl siin vaan riittä funderaamist, et kuin täs ollenka alka käymähä. Kun oikke alka rautta satamaha.	Älä muut san. Kyl siin vaan riittä funteraamist, et kuin täs ollenka ruppe käymä. Ku oikke alka rautta satama[PT18] .
40	Kirjotetaan lappuihin kaikki kummallisuuksi ja pannaan rottien kaulaan ja päästetään menemään!	Kirjotetta lappuihin kaikki ihmelist ja panna rottain kaula ja päästetä menemä.	Kirjotetta lapuissin kaikki ihmelist ja panna rotatten kaula ja päästetä menemä[PT19] !
41	Nuori mekin oltiin kun alettiin mut ei sentä lapsia.	Nuori meki olim kun aletti mut ei sentä lapsi.	Nuari meeki olin kun aljetti mut ei senttä lapsi.
42	Mää olen tavallisen suruton poika. Mää en laske pal semmosil.	Mää olen tavallise suruton poika. Mää en laske pal semmosil.	Mää olen tavallise surutoinen poika. Mää en välit pal semmottist.
43	Mää tulen heti.	Mää tule heti.	Mää tulen koht.

SOTAROMAANI	TUNTEMATON,      1.-9. painos	TUNTEMATON,              10. ja uudemmat painokset
LAHTINEN, isokokoinen pohjoishämäläinen poika
Saatte nähdä pojaat, että tästä tulee kahina.	Saatte nährä pojaat, että tästä tulee kahina.	Saatte nährä pojaat, että tästä tulee kahina.

	SOTAROMAANI	TUNTEMATON,      1.-9. painos	TUNTEMATON,           10. ja uudemmat painokset
	RAHIKAINEN, pohjois-karjalainen lunki ja pinnari
1	Ja mun Katjuusaa siellä on!	Ja mun Katjuusaa siellä on!	Ja miun Katjuusan siellä on!
2	Kun erotaan ja ikävään jäädään.	Kun erotaan ja ikävään jäähään.	Kun erotaan ja ikävään jiähään.
3	Tokko myö tuon tytön kauniita silmiä enää saahaan katella milloinkaan.	Tokko myö tuon tytön kauniita silmii enää soahaan katella milloinkaan.	Tokko myö tuon tytön kauniita silimiä ennää soahaan katella millonkaan.
4	Jopa pit saarnan. Millä ilveellä sitä tuollaisesta lähtee ees tuonlainen ään. Mutta hirveitä tuo haasteli. . . Sellaisia uhkauksia latel niin että karvat sitä vieläkin törröttää niskassani pystyssä.	Jopa pit soarnan. Millä ilveellä sitä tuollaisesta lähtöö ees tuonlainen eän. Mutta hirveitä tuo hoasteli. . . Sellaisii uhkauksii latel niin että karvat sitä vieläkin törröttää niskassani pystyssä.	Jopa pit soarnan. Millä ilveellä sitä tuollaisesta lähtöö ies tuonlainen eän. Mutta hirveitä tuo hoasteli. . . Sellaisia uhkauksia latel niin että karvat sitä vieläi törröttää niskassan pystyssä.
5	Osaahan tuon jo. Puoltoista vuotta kohta on ootettu siviiliinpääsyä.	Osaahan tuon jo. Puolitoista vuotta kohta on odotettu siviiliinpääsyä.	Osaahan tuon jo. Puoltoista vuotta kohta on ootettu siviiliinpääsyä.
6	No, saatanhan mie. Saatan hyvinkin panna sen alleni, jos tuo noin kovasti koskoo siun sieluun.	No, soatanhan mie. Soatan hyvinkin panna sen alleni, jos tuo noin kovasti koskoo siun sieluun.	No, soatanhan mie. Soatan hyvinnii panna sen alleni, jos tuo noin kovasti koskoo siun sieluus.
7	Tässä tiijä kuka seuraavat päivärahat kuittaa. Kuka niistä sitten vastaa.	Tässä tiijä kuka seuraavat päivärahat kuittaa. Kuka niistä sitten vastaa.	Tässä tiijä kuka seuroovat päivärahat kuittoo. Kuka niistä sitten vastoo[PT20] .
8	Toistakee kenen paukusta kupsahti, niin sille annan.	Sanokeehan kenen paukusta kupsahti, niin sille annan.	Sanokeehan kenen paukusta kupsahti, niin sille annan[PT21] .
9	Mikä aarre se tuolla mennä keikkuu, … Sitä on pojat malimassa kallista tavaraa tuossa metrin ja kuuenkymmenen sentin välillä paljon. … Väärin on jaettu sekin. Toisilla ylenmäärin, toisilla ei mitään.	Mikä oarre se tuolla mennä keikkuu, … Sitä on pojat moalimassa kallista tavaroo tuossa metrin ja kuuenkymmenensentin välillä paljon. … Veärin on jaettu sekin. Toisilla ylenmeärin, toisilla ei mitään.	Mikä oarre se tuolla männä keikkuu, … Sitä on pojat moalimassa kallista tavaroo tuossa metrin ja kuuenkymmenen sentin välillä paljo. … Veärin on jaettu sekkii. Toisilla ylenmeärin, toisilla ei mittään.
10	Ka, keksiähän niissä … ja marmelaatia.	Ka, keksilöitähän niissä … ja marmelaatii.	Ka, keksilöitähän niissä … ja marmelaatii.
11	Se kun ei älynnyt tarkastaa paljonko[PT22]  niitä on, …	Se kun ei älynny syinätä paljonko niitä on, …	Se kun ei älynny syinätä paljonko niitä on, …
12	Olisi tuolta ehkä jotakin saanut, vaan eipä kehtoo lähtee[PT23] .	Ois tuolt ehkä joltain soant, vaan eipä kehtoo lähtee.	Ois tuolt ehkä joltain soant, vaan eipä kehtoo lähtee.
13	Miten käy meidän ilman pst.tykkejä.	Miten käy meijän ilman pst.tykkejä.	Miten käyp meijän ilman pst.tykkejä.
14	Silloinhan sitä hyvä on tähätä.	Silloinhan sitä hyvä on tarkata.	Silloinhan sitä hyvä on tarkata[PT24] .
15	Ontu jalkaansa … Mie ajattelin että suotta jää.	Ontu jalkaansa … Mie ajattelin että suotta jääpi.	Ontu jalakoosa … Mie aattelin että suotta jiäp.
16	Heijän perkeleijen puheista. Puheilla ei asiat parane.	Heijän perkeleijen puheista. Puheilla ei asiat parane.	Heijän perkeleijen puhheista. Puhheilla ei asiat parane[PT25] .

	SOTAROMAANI	TUNTEMATON,                 1.-9. painos	TUNTEMATON,  10. ja uudemmat painokset
	SALO, keskipohjalainen
1	Sojitahan, sojitahan, Ja kun kerran ruvetahan, niin sillon mennähän pitkälle.	Sojitaan, sojitaan, Ja kun kerran ruvetaan, niin sillon mennään pitkälle.	Sojitaan, sojitaan. Ja kun kerran ruvetaan, niin sillon mennään pitkälle.
2	Ne kun alkavat huokumaan, niin eiköhän viejä naapuria tukka suorasa.	Ne kun alkavat huokumahan, niin eiköhän viejä naapuria tukka suorasa.	Ne kun alkavat huokumahan, niin eiköhän viejä naapuria tukka suorasa.
3	Mutta kuulemma on tarvinnu situa Pohojammaan poikia puuhun kiinni jotta ne ei lähe ennen aikojaan … Kyllä nyt nähjään mitä se on, kun käy pienten kimppuun niinkuin talvisojasa.	Mutta kuulemma on tarvinnu sitoa Pohjammaan poikia puuhun kiinni jotta ne ei lähe ennen aikojaan … Kyllä nyt nähhään mitä se on, kun käy pienten kimppuun niinkuin talvisovassa.	Mutta kuulemma on tarvinnu sitoa Pohjammaan poikia puuhun kiinni jotta ne ei lähe ennen aikojaan … Kyllä nyt nähhään mitä se on, kun käy pienten kimppuun niinkuin talvisovassa.

	SOTAROMAANI	TUNTEMATON,                 1.-9. painos	TUNTEMATON,           10. ja uudemmat painokset
	MÄKILÄ, Laihialta kotoisin
1	Kyllä kai täs jokahinen tahtoos herran kamppeis kulukoo.	Kyllä kai täs jokahinen tahtoos herran kamppehis kulkia.	Kyllä kai täs jokahinen tahtoos herran kamppehis kulkia.
2	Sulla pitääs olla tieros, jotta annokset jaethan ruokailuparakin pöydäs.	Sulla pitääs olla tieros, jotta annokset jaetahan ruokaaluparakin pöyräs.	Sulla pitääs olla tieros, jotta annokset jaetahan ruokaaluparakin pöyräs.
3	Ei täs ehdi saapaahia jakamhan. … Mutta aina vain verothan kapuun ja se käsköö antamhan mitä kukin poraa.	Ei täs ehri saappahia jakamahan … Mutta aina vain verotahan kapuhun ja se käsköö antamahan mitä kukin poraa.	Ei täs ehri saappahia jakamahan … Mutta aina vain verotahan kapuhun ja se käsköö antamahan mitä kukin poraa.
4	Me juomhan enemmän kiljua!	Mee juomahan lisää kiljua.	Mee juomahan lisää kiljua[PT26] !

	SOTAROMAANI	TUNTEMATON,    1.-9. painos	TUNTEMATON,           10. ja uudemmat painokset
	ANONYYMI, tämäköhän se on nyt se tuntematon sotilas?
1	Kientykee, kientykee, kolona tulloo!	Kääntykää, kääntykää, kolonna tulee!	Kääntykää, kääntykää, kolonna tulee!
2	Ei Vinlant-armeija tätä monta kertaa kustanna.	Ei Suomen armeija tätä monta kertaa kustanna.	Ei Suomen armeija tätä monta kertaa kustanna.
3	Pietäänhän etäisyyet sa’assa viiessäkymmenessä.	Pietäähän ettäisyyet sa’assa viiessäkymmenessä.	Pietäähhän ettäisyyet sa’assa viiessäkymmenessä.

	SOTAROMAANI	TUNTEMATON,                 1.-9. painos	TUNTEMATON,  10. ja uudemmat painokset
	MIELONEN, alikersantti[PT27] , taistelulähettialiupseeri, jostain Kuopion takaa
1	Jos joku haluaa uutisille, niin tulkoon. Sen piälle joku minister pitää puheen. Sanokee toisillekin, jos kellä on halua.	Jos joku haluaa uutisille, niin tulkoon. Sen päälle joku ministeri pitää puheen. Sanokaa toisillekin, jos kellä on halua.	Jos joku haluaa uutisille, niin tulukoon. Sen piälle joku minister pittää puhheen. Sanokee toisillekkin, jos kellä on halua.
2	Kohtahan ne sanoovat. Mie en tunne ministereitä.	Kohtahan ne sanovat. Minä en tunne ministereitä.	Kohtahan ne sannoovat. Mie en tunne ministerijä.
3	Panssartorjuntatykillä sivaltelee. … Epäillä tuota sopii.	Panssaritorjuntatykillä sivaltelee. … Epäillä tuota sopii.	Panssaritorjuntatykillä sivaltelloo. … Eppäillä tuota soppii.
4	Enssiettä, enssiettä … Nopeasti … ver kuivuu … Kapteen sanokee jos koskoo … mie kiennän paremmin.	Ensisidettä, ensisidettä … Nopeasti … veri kuivuu … Kapteeni sanokaa jos koskee … minä käännän paremmin.	Ensisidettä, ensisidettä … Nopeasti … veri kuivuu … Kapteeni sanokaa jos koskee … minä käännän paremmin[PT28] .
5	Itelleinkin käsvarteen … Itelleinkin naarmu. Liekintämiehet … Missä työ saatanat piileksitte …	Itsellenikin käsivarteen … Itsellenikin naarmu. Lääkintämiehet … Missä te saatanat piileksitte …	Itellenikii käsvarteen …Itellenikii nuarmu. Liäkintämiehet … Miss tyä saatanat piileksittä …
6	Valmistautukee! … Hyökkeemään, hyökkeemään. …Mie en rykmenttejä komentele.	Valmistautukaa! … Hyökkäämään, hyökkäämään. … Minä en rykmenttejä komentele.	Valmistautukaa! … Hyökkäämään, hyökkäämään. … Minä en rykmenttejä komentele.
7	Piehän herätys kolmosessa. En kehtoo kömpiä Koskelalle toimittamaan.	Pidähän herätys kolmosessa. En kehtaa kömpiä Koskelalle toimittamaan.	Piähän herätys kolomosessa. En kehtoo kömpiä Koskelalle toimittammaan.
8	Eihän se miun ampumisesta miksikään tule. Isompien tekijöijenhän sitä pittee kupsahtaa.	Eihän se miun ampumisesta miksikään tule. Isompien tekijöidenhän sitä pitää kupsahtaa.	Eihän se minun ampumisesta mikskään tule. Isompien tekijöihenhän sitä pittee kupsahtoo.
9	Selkäranka … Jos niin on, niin siun kohalta tuossa on luumätä.	Selkäranka … Jos niin on, niin sinun kohdaltasi tuossa on luumätä.	Selkäranka … Jos niin on, niin sinun kohdaltasi tuossa on luumätä.
10	Jos ketä haluttaa, tulkoon komentopaikalle kuuntelemaan radiota. Siellä minister paasaa.	Jos ketä haluttaa, tulkoon komentopaikalle kuuntelemaan radiota. Siellä ministeri paasaa.	Jos ketä haluttaa, tulukoon komentopaikalle kuuntelemmaan ratiota. Siellä ministeri paasaa[PT29] .

SOTAROMAANI	TUNTEMATON,  1.-9. painos	TUNTEMATON,  10. ja uudemmat painokset
SIHVONEN, kotoisin samasta pitäjästä kuin Rahikainen, … hätäinen tohottaja
Miks myö tähän jäätiin.	Miksi me tähän jäätiin.	Miksi me tähän jäätiin.

	SOTAROMAANI	TUNTEMATON,   1.-9. painos	TUNTEMATON,   10. ja uudemmat painokset
	MÄÄTTÄ, sotamies
1	Vaan vaatia aina sopii. Er asia on, jos tehdään. Minun lapa se ei helpolla nouse.	Voatia aina sopii. Er asia on, jos tehään. Minun lapa se ei helpolla nouse.	Voatia aina sopii. Er asia on, jos tehhään. Minun lapa se ei helepolla nouse.
2	Joudan sitä minäkin tässä seisomaan,	Jouvan sitä minäkin tässä seisomaan,	Jouvan sitä minäkii tässä seisomaan,
3	Vaan sattuma-alikessua sitä tuskin ilkenee Jumalakaan vainota …	Vaan sattuma-alikessua sitä tuskin ilkenee Jumalakaan vainota …	Vaan sattuma-alikessua sitä tuskin ilikiää Jumalakaan vainota …

	SOTAROMAANI	TUNTEMATON,    1.-9. painos	TUNTEMATON,  10. ja uudemmat painokset
	KOSKELA, reservivänrikki, hämäläisen pienviljelijän hämäläinen poika
1	Mutta älkää minua ammukko.	Mutta älkää minua ampuko.	Mutta älkää minua ampuko.
2	Ammukkaa vaan perkeleesti, …	Ampukaa vaan perkeleesti, …	Ampukaa vaan perkeleesti, …
3	No, tervetuloo sitten vaan.	No, tervetuloa sitten vaan.	No, tervetuloa sitten vaan.

SOTAROMAANI	TUNTEMATON,   1.-9. painos	TUNTEMATON,       10. ja uudemmat painokset
ANONYYMI, inkeriläinen vanki
A, puhun mie. Selvää suomia. Mie olen Inkerist. … Miten en osaisi? Äiti tuskin puhuu venäjän sanaa.	A, puhun mie. Selvää suomee. Mie olen Inkerist. … Miten en osajais. Äiti tuskin puhhuu venäjän sannaa.	A, puhun mie. Selvää suomee. Mie olen Inkerist. … Miten en osajais. Äiti tuskin puhhuu vennäin sannaa.

	SOTAROMAANI	TUNTEMATON,     1.-9. painos	TUNTEMATON,  10. ja uudemmat painokset
	ROKKA, alikersantti
1	Myö ollaa naapurmiehii ja myö jo talvsovas oltii yhtenä.	Myö ollaa naapurmiehii ja jo talvisovas myö oltii yhtenä.	Myö ollaa naapurmiehii ja myö jo talvsovas oltii yhes[PT30] .
2	Sitähää mie vaan et myö päässää tään Suen Tassun kera samaan porukkaan.	Sitähää mie vaan et myö päässää tään Suen Tassun kera sammaa porukkaa.	Sitähä mie vaa et myö päässää tään Suen Tassun keral sammaa porukkaa.
3	Antiksihaa minnuu on sanottu koko ikän, ja niin mie sanon itekkii.	Antiksihaa minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niin mie sanon itsekkii.	Antiksha minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niihä mie sanon itsekkii.
4	Sen merkkihää se saattaa olla. Siult vissii on ukkoloita mänt, ku hyö antoit meijät siul?	Sehää se merkki. Siult[PT31]  vissii on ukkoloi mänt, ku hyö antoit meijät siul?	Sen merkkihä se saattaa olla. Siult vissii on ukkoloi mänt, ku hyö antoit meijät siul?
5	Kukin tuntekoon pakkinsa. … Mie tuol kuleksin haistelemas ja pataljoonas mättiit kamaa kärrylöihe.	Kukin tuntekoo pakkiise. … Mie tuol kuleksi haistelemas ja pataljoonas mättiit kammaa kärrylöihi.	Jokahine tuntekoo[PT32]  pakkiise. … Mie tuol kuleksi haistelemas ja pataljoonas mättiit kammaa kärrilöihe.
6	Maatilat hän hitto meiltä otti.	Maatilat hää hitto otti meiltä[PT33] .	Maatilat hää hitto meilt otti.
7	Alkakaa pojat keräilemään tavaroita, myö lähetään varmaan.	Alkakaa pojat keräillä tavaroita, myö lähetää varmaa.	Alkakaa pojat kerräillä tavaroita, myö vällei lähetää.
8	Elä puhu.	Älä virka.	Älä virka[PT34] .
9	Miust kuolema on aivan samanlainen vaik tuo nappajais missä tahansa.	Miust kuolema on ihan samanlaine vaik tuo nappajais missä tahojaa.	Miust kuolema on ihan samanlaine sattuu hää mis tahhaasa[PT35] .
10	Pannaa pojat maata. Täs ei tiijä millo seuraavan kerran unta saadaan.	Pannaan pojat maata. Täs ei tiijä millo seuraavan kerran saahaa[PT36] .	Käyvää pojat makkaamaa. Täs[PT37]  ei tiijä millo seuraavan kerran unta saahaa.
11	Elä uso. Korkeintaan myö pannaan varsinainen paljaaltaan keulaan.	Älä uso. Korkeintaa myö pannaa varsinaine paljaaltaa keulaan.	Älä uso. Enintää[PT38]  myö pannaa varsinaine paljaaltaa keulaan.
12	Myö tehtii Keljas silviisii ja sil konstil hää lähtöö helpoimmin.	Myö tehtii Keljas silviisii ja sil konstil hää lähtöö parraite.	Myö tehtii Keljas silviisii ja sil konstil hää lähtöö parraite[PT39] .
13	Sie elä ala ukko ojennella minnuu kohen. Se on kuolemaks. Mie olen hätähinen mies.	Sie älä ala ukko ojentelemaa minnuu kohen. Se tietääkii kuolemaa. Mie olen hätähinen mies.	Sie älä ukko ojentele minnuu kohen. Se on kuolemaks. Mie oon hätähine mies.
14	Sie elä ala vänskä minnuu kehumaan.	Sie elä ala vänskä minnuu kehumaa.	Sie elä vänskä rupija[PT40]  minnuu kehumaa.
15	Sie suotta äsken hyökätes kohottelit itseäis ja annoit esmerkkejä.	Sie suotta taano hyökätes kohottelit itsejäis ja annoit esmerkkii.	Sie suotta taano hyökätes kohottelit itsijäis ja annoit esmerkkii[PT41] .
16	Syyssateet alkaat koht.	Syyssatteet alkaat koht.	Syyssatteet alkaat kohtsiltää.
17	Hää pahalainen ko näät menettikii hyvän soppansa.	Hää pahalaine ko näät mänettikii hyvän keittiise.	Hää pahalaine ko näät mänettikkii hyvän keittoose[PT42] .
18	Kuka hitto jää tähä kuusikkoon lopuksi iäkseen.	Kuka hitto tähä kuusikkoo jää lopuks iäksee.	Kuka hitto tähä kuusikkoo iäksee jääp[PT43] .
19	Ainhaa mie olen sanont jot ei tiel ole tarkoitus kuolla vaan tappaa toisii. Muute ko näät ei eläkään.	Ainha mie olen sanont jot ei tiel ole tarkoitus kuolla vaan tappaa toisii. Muute ko näät ei eläkään.	Ainha mie oon sanont jot ei tääl oo tarkotus kuolla vaa tappaa toisii. Muuten et elä itse[PT44] .
20	Ai hitto, mite tuo tyttö on nopea.	Ai hitto, mite tuo tyttö on kerkiä.	Ai hitto, mite tuo tyttö on kerkiä[PT45] .
21	Pakkane on tyrehyttänt veren tulon, mut täytyy se sittoo siitäkii huolimatta.	Pakkane on tyrehyttänt veren tulon, mut täytyy se sittoo sittekii.	Pakkane on tyrehyttänt veren tulon, mut täytyy se sittoo kuitenkii[PT46] .
22	Onk siel kuka vartios?	Onk kuka vartios?	Onk siel kuka vartios?
23	Tällänen pien almanakka miul on aina. Kerra myö mäntii euko kans häne kottii, ja mieko selailinkii tällast almanakkaa nii appiukko hää kysykii jot:	Tälläne pien almakka miul on ain. Kerra myös[PT47]  mäntii euko kans häne kottii, ja mieko latasi tälläst almakkaa nii appiukko kysykii jot:	Tälläne pien almakka miul on ain. Kerra myö mäntii euko kans häne kottii, ja mieko selasi tälläst almakkaa nii appiukko kysykii jot:
24	Käet ja jalat oli vyöllä siottu.	Käet ja jalat oli vyöllä siottu.	Käet ja jalat sijottuna[PT48] .
25	Tule miun kera!	Tule miun kansai.	Tule miun kerallain!
26	Elä kuule ukko ala pitämään peliäis miun kanssa! … Tiijät sie kuule, jot miun raskaana oleva eukko leikka ite ruist Kannaksel ja sie mokoma vähä-älyinen aiot panna miut täällä laittelemaan kiviä siun polkujen pieliin. … Mie vaan en siihe hommaan ala. … Senko vaan muistatte jot mie en kuole koira lail.	Älä kuule ukko ala pitämään peliäis miun kansai. … Tiijät sie kuule, jot miun raskaana oleva eukko leikkajaa itse ruista Kannaksel ja sie mokoma vähä-älyne aiot panna miut tääl laittelemaa kiviäi siun polkujeis pielii. … Mie vaan en siihe hommaa ala. . … Senko vaan muistatte jot mie en kuole koira lail.	Älä kuule ukko ala pitämään peliäis miun kerallain! … Tiijät sie kuule, jot miun raskaana oleva eukkoin leikkajaa itse ruista Kannaksel ja sie mokoma vähä-älyne meinaat panna miut tääl laittelemaa kivilöi siun polkuloihes pielii. … Mie vaan en siihe hommaa lähe. . … Senko vaan muistatta jot mie en kuole niinku koira.
27	Sit hyö kuvitteliit jot vartiomies luuloo yhdysmiesten tulevan. … Siit mie epäilin heitäkii. … Muistat sie Koskela mite mie sannoin jot rantaan on pantava vartiopaikka lisää! Kyl sie oot järkimies.	Sit hyö kuvitteliit jot vartiomies luuloo yhdysmiehiin tulevan. . … Siit mie eppäili heitäkii. . … Muistat sie Koskela mite mie sanoin jot rantaa on pantava vartiopaikka lissää. Eihä sellane partion varas. Kyl sie oot järkimies.	Sit hyö kuvitteliit jot vartiomies luuloo yhysmiehiin tulevan. . … Sikshä mie eppäili heitäkii[PT49] . … Muistat sie Koskela mite mie sanoin jot rantaa on pantava vartiopaikka lissää? Kyl sie oot järkimies.
28	Mie vaan potkasin häne kasvot noin pahaks, mut kyl hää siit viel kostuu oikein hyväks.	Mie vaan potkasin häne näkkööse noin pahaks, mut kyl hää siit viel kostuu oikein hyväks.	Mie vaa potkasi häne näkkööse noin pahaks, mut kyl hää siint viel kostuu oikei hyväks[PT50] .
29	Mie sanon jot joku toine oliskii viime yönäkii lähtent.	Mie sanon jot joku toine olis lähtent viime yönäkii.	Mie sanon jot jokkuu toine ois viime yönäkii lähtent[PT51] .
30	Luulet sie jot sellast tehhään muute ko siit syyst jot mittää ei maheta? Kaik on mänt.	Luulet sie jot sellast tehhään muute ko sen takkee jot mittää ei maheta? Kaik on mänt.	Luulet sie jot sellast tehhää muute ko sen takkee jot mittää ei maheta? Kaik on mänt[PT52] .
31	Nyt sie puhut just ko siun pelis ois jotakii järkee olt.	Nyt sie puhut just ko siun pelissäis ois jottai järkee olt.	Nyt sie haastat just ko siun pelissäis ois jottai järkee olt[PT53] .
32	Asemasovas annos juuri ja juuri riitti kun ei liikkunt, mutta nyt alkaa pojat taas murenoihe keruu.	Asemasovas annos sut sut riitti ko ei liikkunt, mutta nyt alkaa pojat taas murenoihe kerruu.	Asemasovas annos sut sut riitti ko ei liikkunt, mut nyt alkaa pojat taas muruloihe kerruu[PT54] .
33	Mie koitan jot sota käiskii niin hyvin kun vähäkii ja siit hyö käyvät miun kimppuun.	Mie koitan jot sota käiskii nii hyvin ko vähäkii ja siit hyö käyvät miun kimppuhui.	Mie koitan jot sota käis nii hyvin ko suinkii ja sit hyö käyvät miun kimppuhein[PT55] .
34	Kaik maailman miehet näät onkii lähtent asseihe kera juoksentelemaan ympär metsii ja vainioit.	Kaik maailman miehet näät onkii lähteneet asseihe kera juoksentelemaa ympär metsii ja vainioit.	Kaik maailman miehet näät onkii lähteneet asseihe kera juoksentelemaa ympär metsii ja peltoloita[PT56] .

SOTAROMAANI	TUNTEMATON,           1.-9. painos	TUNTEMATON,  10. ja uudemmat painokset
SINKKONEN, komppanian vääpeli, ylikersantti
Olosuhteisiin nähten ruoka on hyvää.	Olosuhteisiin nähden ruoka on hyvää.	Olosuhteisiin nähden ruoka on hyvää[PT57] .

SOTAROMAANI	TUNTEMATON,           .-9. painos	TUNTEMATON,  10. ja uudemmat painokset
SUSI , sotamies
Hitto ko mie olen seurant tuota pensasta.	Hitto ko mie olen seurant tuota pehkoo.	Hitto ko mie oon seurant tuota pehkoo.

SOTAROMAANI	TUNTEMATON,  1.-9. painos	TUNTEMATON,  10. ja uudemmat painokset
Ukko, kylässä ennen Petroskoita
A, kaks ol poigoa. Toine tapettih, toine vangilah vietih … A, kolhiiziin ei mendyh.	A, kaks ol poigoa. Toine tapettih, toine tyrmäh viedih … A, kolhooziih ei männy.	A, kaks ol poigoa. Toine tapettih, toine tyrmäh viedih … A, kolhoozah ei männy.