torstai 28. kesäkuuta 2018

Kirpputorilöytö: vanha napakaira

Tuommoinen löytyi kirpparilta, vanha napakaira eli näveri. Tällaisella tehtiin ennen kierreporanterän yleistymistä reikiä. Napakaira toimii siis siten, että kairaaja nojaa kairan yläpään pyörivään läpyskään  (napaan) rinnallaan ja vääntää samalla kahvoista, jolloin terä kaivautuu puuhun. Tämän napakairan terä on leveydeltään 29 mm, ja sillä on voitu kairata reikiä vaikkapa hirsien tapitusta varten.
Napakaira, näveri.
Näverillä kairaaminen on kuitenkin ollut sen verran kovaa työtä, että sillä tehttiin vain matalahko reikä alempaan hirteen ja samanlainen samaan kohtaan ylempään, ja tapiksi pantiin lyhyehkö tymplä/tympylä.

Tympylä
 Nykyään, vetäväkärkisten hirsikairojen aikaan, tapitusreiät porataan ylemmän hirren läpi ja samalla jonkin matkaa alempaan, ja tappi lyödään ylemmän läpi.

Myyntipöydällä oli lappu, jossa sanottiin tämän kairin (harvinaisempi kairan nimitys) olevan 1700-luvulta. Runko on ilmeisesti sitkasta koivua ja kauniisti koristeltu. Pituutta tällä on 65 cm.


Napakairan koristeltu, sorvattu runko.

Napakairan napa.

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Hirsihuussi pystytetty

Kevättalvella veistin hirsihuussin (kuvia ja juttua täällä); nyt se nousi loppusijoituspaikalleen hirsihuvilan kylkeen. Mökin seinässä oli jo huussin vievä tuplaovi valmiina. Ulomman poistimme.


Huussin alimmat hirret kiinnnitettiin isoilla kulmaraudoilla alimpaan seinähirteen. Hirsiä tukemaan pantiin myös betonilaatoilla seisovat säätöjalat. Mökin seinään kiinnitin karapuun tukemaan huussin seiniä sivusuunnassa. Hirret tapitettiin sitä mukaa kun seinät nousivat. Hirsien väliin panimme pellavakaistaleet.



Päätön mies hirsitöissä. Kuva A.-P.


Siinäpä se, vesikattoa, ikkunaa ja sisustusta ja muuta pientä viimeistelyä vailla vielä. Joutuin tapahtui pystytys reippaan tilaajapariskunnan kanssa! Kiitos, Laura ja Ari-Pekka, työmahdollisuudesta.

P.S. Koetin lähteä ajelemaan kotipuoleen katsomaan uutta tyttärenpoikaa, mutta kytkin hajosi muutaman kymmenen kilometrin yrityksen jälkeen... huomenna kuulee korjaamon tuomion. Sitten uusi yritys!

P.P.S. Härkälintu möykkäsi järvellä. Perinnerakentamispinna 117 118.

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Kesäistä kengitystä Kouvolassa


Viikko kului Kouvolan Jaalassa vanhan pirtin hirsirunkoa korjaamassa. Tämä on vanhin rakennus, minkä kimpussa olen työskennellyt - päätyyn veistetyn vuosiluvun mukaan rakennus on pystytetty vuonna 1778! Meinasi olla harras tunnelma, kun piilusin korvaushirttä, jonka yläpuolisissa seinähirsissä erottuivat 240 vuotta sitten isketyt kirveen jäljet...


Aikojen saatossa alkuperäiset väli- ja vesikatto, ovet sekä ikkunat ovat päätyneet ties minne. Viime vuosikymmenet pirtissä on ollut peltikatto, ja se on palvellut sekalaisen tavaran varastona. Vanhat, jopa 40  cm leveät lattialankut ovat tallella. Hirsikehän jatkona on rankorakenteinen, lautaseinäinen liiteri, uudempaa perua. Alkuperäisestä porstuasta on jäljellä vain osa hirsistä takaseinää.

Pirtin neljästä nurkasta kaksi oli sen verran korkeilla kivillä, että hirret eivät maanneet maassa, mutta noin kaksi kolmannesta alimmasta hirsikerrasta oli maassa kiinni tai jopa sen alla. Rakennuksen takana on jyrkkä rinne, josta valuneet vedet ovat pitäneet seinän viereen kasautuneen kukkamullan kosteana. Alimmat hirret ovat myös kahdessa nurkassa joskus luistaneet pois nurkkakiviltään.Yhden nurkan kivet ovat antaneet myöten, minkä vuoksi päätyseinän alareuna on levinnyt ja toinen nurkka on vinossa. Näin on päässyt käymään, koska päätyseinään on avattu leveä ovi, jonka kynnyshirsi on lahonnut eikä ole enää pitkään aikaan tukenut seinää.

Pirtin taakse kertynyt maa oli lahottanut muutamaa hirsikertaa. Kuvan raita kaadettiin.

Tähän nurkkaan ei korjauksessa kajottu. Muut nurkat nostettin samalle tasolle.

Pirtin päätyyn avatun parioven kohdallakin maassa kiinni oleva hirsi oli lahonnut perusteellisesti.
Nyt korkeimpien nurkkakivien päällä olevien hirsien alapinnalla on myös varaus (siis alapintaan hakattu ura, jonka avulla ylempi hirsi istuu alemman selässä), eli niiden alapuolella on joskus ollut hirsivarvi tai -varveja. Arvelen, että pirttiin on käytetty kierrätyshirsiä vanhemmasta rakennuksesta. Vai onko pirtti siirretty tähän joskus, ja samalla poistettu huonokuntoisia alahirsiä? Onko pirtti ollut tässä aina, mutta nostettu alimpien hirsien lahottua korkeammille nurkkakiville? 

perjantai 8. kesäkuuta 2018

Loppukevään ja alkukesän hupia: saunan korjausta ja sininärhi

Kuvia nyt lähinnä. Savusaunan palaneen turpaskaton korjausta muutama viikko. Vanhojen turppaiden ja lämpöeristeiden poisto, välikattoa uusiksi, uudet palo- ja lämpöeristeet, uuden turpaskaton pohjustus tukevilla mäntypelkoilla ja kattohuovalla.











Sääsket tulivat toukokuuun viimeisellä viikolla, minkä vuoksi päässä on pipo ja Kansan Uutisten tilaajalahjakassista tehty sääskenestolipare.


Ja Yli-Iin Tannilassa on kesäkuun alun asustellut suurharvinaisuus sininärhi, etelän ihme. Eipä ole aikaisemmin tullut vastaan. Bongattu, mutta olipa komia!


Sininärhi Coracias garrulus. Kuva Esa Hohtolan.