Sivut

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Saunamökki purettu ja pinottu siirtoa varten

Saunamökki on nyt  purettu, hirret numeroitu ja pinottu odottamaan siirtoa lopulliselle paikalleen järven rannalle. Esa B. auttoi tuvan purussa; kiitos. Pertti T. innovoi hirrenkuljetinta; kiitos. Tuvan purkuun kului kaksi pitkää ihmistyöpäivää, saunaan meni yksi. Alla muutama kuva. Lisää myöhemmin; siirryn netin tavoittamattomiin viikoksi.

Tupapuoli
Sauna yhtä varvia vaille tasakerrassa; loput varvit tulee pystytysvaiheessa

Alimmissa varveissa sasunurkkaa, yläosassa jyrkkänurkkaa
Pinoja

Lisää pinoja


Parissa salvaimessa oli talvehtiessaan kuolleita harsokorentoja.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Hirsijumi - seinästä sukupuuselvitykseen

Hirsirakennuksen elämänkaari alkaa laskea jo kun sitä vasta pystytetään. Vaakasade tunkee vettä varauksiin ja kastelee tilkkeet, jotka alkavat lahota. Erilaiset hyönteiset etsivät toiveikkaana uutta asuinsijaa sitä mukaa kun hirttä nousee salvokselle. Seinähirret kostuvat asukkaiden hönkimästä vesihöyrystä, höyry pakenee välikaton reunojen kautta tiivistyen eristeisiin ja pitäen eristettä vasten olevan hirren kosteana. Kosteus luo otolliset olosuhteet lahottajasienille ja puuta syöville hyönteisille. Kohta ottaa kurkihirsi maahan*.

Seinähirsissä asusteleva hirsijumi on yleinen vanhojen hirsitalojen ominaisuus. Hirsijumi on 4-5 millin mittainen rusehtava kovakuoriainen (kuvia hirsijumista ja muista puunsyöjistä muun muassa täällä).
Hirsijumi ikkunalla.
Jumit elävät suurimman osan elämästään puun sisällä, minne toukat kaivavat käytäviään muuttaen puun ajan mittaan hienoksi pölyksi. Moni hyväkuntoisen hirsikehikon hankkinut on yllättynyt, kun hirret osoittautuvatkin ehjiksi vain pinnaltaan, kun sisäosat pölisevät tiehensä. Toukat koteloituvat, ja koteloista kuoriutuu aikuisia, jotka poistuvat hirren pintaan syömästään millin, parin läpimittaisesta reiästä. Ne puskevat edellään syömäpurua, jota kertyy hirsien selkään purukeiloiksi. Niistä tietää, että seinässä elää vielä jumeja, vaikka aikusiia ei olisi nähnytkään.

Aikuisten hirsijumien ulostuloreikiä hirsien pinnassa ja väleissä. Keltaiset purukasat paljastavat seinässä elävän jumiston.
Väri-iloa pohjoiskarjalalaisen savusaunan seinässä. Jumi siellä, toinen täällä.
Olen kirjannut muutamana vuonna aikuisten hirsijumien esiintymistä satavuotiaassa torpassa liki päivittäin. Jumit olen yleensä löytänyt katosta (ja liiskannut), harvemmin seinältä. Tässä tilastot:

2012: 10.6. ekat, 10.6.-23.6. yhteensä 53, minkä jälkeen 27.7. mennessä viitisentoista. Lisäksi yksi 5.8.  Vuoden summa 69 kpl.
2013: 19.5. ensimmäinen; 19.5.-26.5. 34, minkä jälkeen koko kesänä 15 (27.7. mennessä). Summa 50.
2014: ensimmäinen 24.4, seuraavat 19.5. Välillä 19.5.-25.5. yhteensä 57; myöhemmin kesällä vielä 29. Viimeiset 3.7.  Yhteensä 87.
2015: ensimmäiset 10 6.6., sitten 8.6. 8, 9.6. 6, 10.6. 2 ja 16.6. 6.

Kaikkia en varmasti ole huomannut, enkä ole niitä ollut joka päivä laskemassa, mutta näyttää siltä, että kauden alussa viikon-kahden aikana niitä tunkee sinästä eniten. Kauden aloitusaika myös vaihtelee.

Torppa oli täysin kylmillään 1970-luvun puolivälistä vuoteen 2011. Hirsijumien sanotaan viihtyvän kosteassa puussa. Toiveajattelua: kun mökkiä on vuodesta 2011 lähtien alettu lämmitää, kuivuvatko loputkin seinähirret vielä niin, että jumit eivät enää viihdy niissä? Sittenpä sen näkee.

Mutta ei tässä vielä kaikki! Torppani hirsijumit pääsevät osallistumaan kansainväliseen kovakuoriaisten sukulaisuutta ja polveutumista (siis evoluutiohistoriaa) selvittävään hankkeeseen, tosin jauhettuna ja pakastettuna.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Hirsikärry

Kun ei ole traktoria eikä hevosta saati nostokurkea, kuinka siirtää painavaa puutavaraa kevyesti ilman koneita ja vähin miesvoimin? Fysiikan lakeja noudattaen; netin ja aivojen avulla ongelma ratkesi näin. Tarvitsimme (ite ja Pertti T.) hevoskärryn pyöräparin, vaneria pyörien vahvikkeeksi (ei tarvita jos pyörät ovat hyväkuntoiset), ruuveja vanerin kiinnitykseen, aisatarpeita, kuten tarpeettoman kirjahyllyn päätytikkaan, sekä kaksi pakoputkiklemmaria aisan kiinittämiseksi akseliin.

Hirsikärry. Kuva: Pertti Tikkanen.

Egyptiläiskärrymielleyhtymien innoittama dekoraatio rattaassa (PT).
 Kärryjen evoluutioversioon panimme kölirullan helpottamaan lastin asennusta kärryyn.