Lauteet, ikkuna ja terassi saunaan.

Lauteet syntyivät näin. Saunan takaseinään naulasin kakkosnelosen sellaiselle korkeudelle, että ylälauteen yläreuna tuli noin 120 cm etäisyydelle katosta. Ylälauteen etureunan tueksi panin vitosparrun, jonka etureunan piilusin näön vuoksi. Tämä parru lepää sivuseiniin kiinnittämieni kakkosvitospalikoiden varassa. Laudetasoa tukemaan panin viisi takaseinän kakkosnelosesta etuparruun ulottuvaa kakkonelospätkää, joiden etupäät upotin etuparruun ja naulasin siihen. Laude tuli kahdesta leveästä ja yhdestä kapeasta kahden tuuman höylätystä haapatuppilankusta. Ei notku. Lauteen syvyys on 80 senttiä, joten sinne sopii makoilemaan vaikka rinnakkain tai nojailemaan seinään jalat istuintasolla, reilusti kiukaan kivipintaa ylempänä. 

Alalaude (noin 45 senttiä ylälaudetta alempana) on myös kahden tuuman haapatuppilankkua. Se toimii myös pesupenkkinä. Toisesta päästään se lepää seinään naulatun kakkosnelosen varassa, toinen pää on hirrenpätkän päällä, joka puolestaan on matalimman ikkunaiseinällä olevan matalamman pesupenkin päällä. Tämän pesupenkin jalkoina on koivupöllit; pesupenkin ja pöllien sekä pöllien ja lattian välissä on pari rimanpätkää, jotta penkin sai vaateriin (lattihan viettää keskelle) ja jotta pöllit ovat vähän ilmavammin ja pääsevät kuivumaan.

Koska alalaude on jotain 60 senttiä lattiasta, panin alimmaksi askelmaksi vielä pari haapalautaa hirrenpätkien päälle. Nyt pääsevät huonompipolvisetkin ainakin alalauteelle. 

Lauteet ja pesupenkit tuppeen sahatusta haapalankusta.

Tuossa vielä luonnottoman valoisa kuva saunan sisältä, jos ylläolevasta ei kaikki erotu.

Oikeastihan saunassa näyttää tältä:

Saunan hämyä. Kastelukannulla lisätään vettä piippusäiliöön.

Saunan ikkunana ollut muovi jouti roskiin, kun oikea ikkunan materialisoitui ikkuna-aukkoon. Kaksiruutuinen poka on vanhaa kierrätyskamaa, lasit erittäin rypyläistä ja ohuehkoa puhallettua. Piirsin pokan ääriviivat ulkoseinään ikkuna-aukon ympärille ja talttasin niitä myöten hirsiin huulloksen, johon poka upposi sopivasti. Vuorilaudoiksi riman- ja listanpätkät, jotka myös pitävät pokan paikoillaan. Sisäpuolelle ikkunapenkki haapalaudasta ja hirrenpäät piiloon parilla laudanpätkällä.

Saunan ikkuna.

Viimeinen isompi homma oli terassin teko saunan rannanpuoleiselle sivulle. Runko syntyi kahdesta vitosparrusta, joiden väliin tapitin parrunpätkät. sekä syrjällään olevista kakkosnelosista, jotka ovat kiinni seinässä palkkikengillä. Kakkosnelosten päälle ladoin terassin lattian samasta tavarasta. 

Saunan rannan puolelle valmistuu terassi.

Terassin rakenteita.

Terassn rungon rakennetta lähikuvassa. 

Terassi yhdistyy saunan ja tuvan välikön lattiaan. Tuosta viistosta osasta, jonka lankupäitä ei vielä ole tasattu (kuva alla), lähtee aikanaa portaat kohti rantaa.

Lopputarkastus lähenee.

Saunamökki tehty... pienaovi salvoin ja kahvoin, räppänä ym.

... siis geologisessa aikakatsannossa - vielä pitäs panna ikkuna paikoilleen ja latoa kosmeettinen pystyladoitus pariin päätyyn. Ja kaks ränniä.

Mökki ennen...

ja mökki nyt, pohjoispäädystä.

Ensimmäiset tulet.

Sitten viime rupeaman on saunaan materialisoitunut ovi, pesupenkki ja lauteet. Kaksi viimeksimainittua tosin väliaikaisversioina, koska niihin lopulta tuleva leveä haapatuppilankku on pinossa toisaalla. Kuvassa alla on tupa- ja saunapuolen välikkö nykyasussaan, sauna siis oikealla. Ylhäällä näkyvään mustaan aukkoon tulee pystylaudoitus, kunhan olen lappanut välikatolle lisää kutterinlastua eristeeksi.

Pienaovi (josta enemmän täällä) on vihdoin paikoillaan. Saranat ovat rautakaupan peruskamaa, mutta kahva on omaa disainia, korallikanukan vartta ja oksaa. Vuorilaudat vaihdan joskus vähän komeampiin, Nyt ne ovat ohutta lautakaupan rimpulaa. Oviaukko on alle puolitoista metriä korkea, jotan saunaan mennessään saa nöyrtyä sopivasti .

Pienaovi

Kahvan rungon ruuvasin oveen. Ruuvin kannat upotin sangen syvään, ja panin upotusreikiin naulakon virkaa tekevät tapit. Ruuvit ulottuvat oven läpi ja kiinnittävät myös sisäpuolisen kahvan oveen.

Pienaovi ja kahva-pyyhenaulakko -kombinaatio.

Tuvan viimeisiä hiplauksia

Tästä...

Eka varvi ja toinen alullaan

..on tultu tähän:

Tupapuolen eteläpääty

Valmista alkaa pikku hiljaa tulla, kun kerta telineetkin on jo purettu (yhdeltä seinältä...). Seinän hauska kaksivärisyys on sitä perua, kun piilusin alimmat hirret sitä mukaa kun seinä nousi  ja ylimmät (kahta  lukuun ottamatta) vasta kun kehikko pystytettiin lopulliseen sijaintiinsa (siitä lisää vaikkapa täällä ja täällä).

Muutama päivä sitten näytti varsin talviselta.

Ensilumi

Vesisade kumminkin söi lumet seuraavina päivinä. 

Tein yhden rännin kahdesta neljän tuuman laudasta ja kattohuopakaistaleesta, jonka naulasin lautoihin. Kiinnitin rännin tuolien alapäähän perinteseen tapaan rännin ympäri kietaisemallani rautalangalla ja naulasta vääntämälläni koukulla kolmesta kohti. Ei kovin kaunista, mutta toimii.

Ränni 

Rännin rakenne selviää tästä:

Ränni toimii; vesi valuu etäälle nurkasta eikä roisku seinille

Sisällä on kotoisaa. Kynttilöillä ja otsalampulla pärjää, ja kamiina lämmitää. Aamullakin on kamiinan kylmettyä vielä viitisentoista astetta (siis lämmintä ja celciusta, ei kelviniä). Talvikylmillä ehkä pitää nousta yöllä polttamaan pesällinen jotta tarkenee - toisaalta, kun asustaa pidempään, hirret varaavat lämpöä. Tuplaikkunat tulee tietysti joka ikkuna-aukkoon. Huonekalut hakevat vielä vähän paikkaansa.

Kamppeiden kuivatusorret pitää toki olla, vaan ei liian lähellä kamiinaa.

Kuivatusorret

Höyläsin päätyikkunaan vuorilaudat. Kuvassa näkyvä mutkainen palikka suojaa ikkunan päällä olevan laudan päitä sateelta. Ylinnä olevan lipan taka- ja etureuna on höylätty viistoksi. Takareuna on näin melko tiukasti seinähirttä vasten. Pystyjen vuorilautojen alapäät katkaisin myös viistoiksi tippanokiksi.

Ikkunan vuorilaudat

 Outo vesilintupari kuherteli päätyseinän alla.

Outoja sorsia

Ja tervetuloa lukijoiksi, Maria Lindholm ja Pilvi (jonka blogi Villa Idur vanhan kalastajatilan uudesta elämästä on lukemisen väärti).

Mökki lämpiää!

Kuukauden mittaan on saunamökkiin materialisoitunut lämmitin ja hormi.
Kamiinan esilämmitys kannattaa tehdä pihalla, koska ensimmäsessä kuumennuksessa varastorasvat palavat pois ja katku ei tule huoneeseen.

Ilmasto lämpenee, kun sitä lämmitää kamiinalla.

Mökissä kamiina on melko keskellä seinää, jolloin hormi tulee lähelle harjaa.  Palosuojalevynä on tässä millinen pelti - maksoi alun toista kymppiä peltiliikkeessä. Palomääräysten mukaan sen on oltava vähintään kolme senttiä irti seinästä. Tällainen yksinkertainen palosuojaus lyhentää kaminan varoetäisyyttä palavasta aineesta (siis hirsiseinästä) puoleen eli 25 senttiin.

On kyllä kodikasta

Oma lukunsa oli kamiinan liittäminen hormiin. Kamiinasta nouseva lyhyt putkenpätkä oli läpimitaltaan pari senttä hormia pienempi. Tarvitaan siis sovite, laajennusosa. Sen yläpää kyllä sopi siihen yhdyshormiin tms. (lyhyt putkenpala), joka liittää sovitteen hormiin, mutta sovitteen alapää oli samanläpimittainen kuin kamiinasta lähtevä tötsä. Viimeksimainitut kaksi osaa piti liittää toisiinsa niiden ulkopuolelle tulevalla holkilla. Mainittakoon, että ensi yrittämällä ei mukana ollut sovitetta eikä holkkia, ja sovitteen haun jälkeen puuttui vielä mainittu holkki. Sellaista ei ollut valmiina, joten seuravalla reissulla maalikyliin holkki piti katkaista äskenmainitusta yhdyshormista rälläkällä. Lopulta hormin alimman jakson sai tukevasti kiinni kamiinaan. Sovitteen lisääminen hormin ja kamiinan väliin taas nosti hormin alapäätä 8 senttiä, jolloin hormipaketissa mukana ollut kamiinan päälle tuleva suojapanta jäi liian matalaksi. Hormifirman mies toi sitten mittojen mukaan tehdyn pannan; konsa menen mökille taas, vien pannan mukanani ja panen paikoilleen. Lisään kuvaa tästä myöhemmin.

Vaikka kamiina ja hormi ovat samanmerkkisiä, firma X tekee hormit kamiinafirmalle alihankintana, ja yhteensopivuusongelmia siis on. Onneksi hormimiehelle saa soittaa hormiasioissa myös iltaisin ja viikonloppuisin, mistä kiitos...

Hormin on syytä läpäistä sekä väli- että vesikatto, muuten tulee savupirtti.

Hormin on oltava pystysuora. Kuvassa alla on hormi tuettu väliaikaisesti oikeaan asentoon. Huomaa turvaetäisyysvaatimusten mukainen aukko välikatossa.

Välikaton päällä näytti tältä läpivientilaipan, teippien ja ilmansulkupahvin asennuksen jälkeen:

Välikaton läpiviennin eristys.

Ruoteiden alapinnalla läpivientilaippa tukee hormia vesikattoa vasten.

Välikattolautojen päälle eristeiden alle laiton ilmansulkupahvin. Tiivistin sen seiniä vasten huopakatonteosta yli jääneillä kolmiorinanpätkillä.

Ilmansulupahvi tiiviisti seiniä vasten.

Koska hormi menee välikatolla eristekerroksen läpi, se on eristettävä hyvin. Ohjeet tulivat hormin mukana.

Läpiviennin eristys palovillan ja peltitötterön avulla.

Välikatolle panin eristeeksi kuivaa kutterilastua, jota myydään elukoiden kuivikkeeksi. Yhdestä 20-kiloistesta paalista tulee parisataa litraa purua, joten 20 senttiä paksuun eristekerrokseen tarvitaan noin 14 paalia. Maksaa noin satasen yhteensä; halpaa on.

... ja eristeeksi.

Kutterinlastu on perinteinen eriste. Tuossa kuvassa valoa tunkee vintille tasakerran päältä. Raot on tukittava, muuten tuuli ja oravat tulevat välikatolle.

Tasakerran päällä olevat aukot on tässä tukittu oravalaudoilla:

Ensimmäiset tuprahdukset.

Vesikaton läpimenon tiivistyksistä lisään kuvia myöhemmin.

Tämmöisiin maisemiin:

Hirveetä kittaamista - saunamökin tuplien lasitusta

Laitoin lasit saunamökin neljään sisäpokaan. Puhallettua, mukavan muhkuraista lasia sain vanhoista kierrätysikkunoista. Irroitin lasit vanhoista pokista pehmentämällä kivikovan pellavaöljykitin tuommoisella lämmittimellä kuin kuvassa alla. Varovainen saa olla; kun lasin reunaa kuumentaa liikaa, lasi laajenee, lasi nousee kuprulle ja halkeaa älyttömän helposti. Toisin kuin tuossa kuvassa, suojasin lasin laudanpalalla, joten lämmitin lämmitti vain kitin tienoota. Vanhat lasitusnaulat poistin sivuleikkureilla. Leikkasin lasit sopivan kokoisiksi.

Käyttämäni pellavaöljykitti (pellavaöljyä ja liitua) on ostokampetta, melko notkeaa ja siis sopivaa aluskitiksi eli omiaan lasin ja pokan väliin. Kitin notkeutta voi lisätä vaivaamalla tai lämmittämällä mikrossa, jäykentää sitä voi lisäämällä liitujauhoa.

Pellavaöljykittilönttejä ja liitua lasilevyllä, odottamassa pääsyä pokaan. 

Kuvassa alla on lasi painettu pokan kittiuraan levitetyn notkean kitin päälle ja paineltu siihen tiiviisti. Kittiura on pohjamaalattu tai käsitelty sellakalla, jotta  kitin pellavaöljy ei imeytyisi puuhun. Kuvassa vasara  naulaa lasituslangan pätkää pokaan. Lankoja naulataan vaikkapa kaksi joka sivulle. Tässä on syytä suojata lasi ohuella pahvilla. Puhallettu lasi särkyy helposti.

Lasituslangan naulaus on varovaista hommaa. Kun lanka on tarpeeksi syvällä, se katkaistaan taitekohdasta.

Päällyskitti saa olla aluskittiä jäykempää. Se levitetään ensin pötkylänä lasin ja pokan muodostamaan kulmaan (pitkä sivu kuvassa alhaalla)  ja tasataan sitten kittiveitsellä (lyhyt sivu vasemmalla)..

Lasitetut pokat saavat nyt ootella aikansa, kunnes kitti nahoittuu pinnaltaan. Sitten pokat ja kitti maalataan. Lasit vielä putsataan, ja homma on siinä.

Lasitettuja pokia

Saunamökin vesikatto naputeltu

Vesikatto valmis; hiilenharmaa kolmiorimakate.

Kuten lukija, Tuulitunneli-blogisti, jo huomautti, toisesta rimasta etualalta lukien puuttuu kaksi naulaa. No ei miksikään, lisätään kun ehditään.

Seuraavaksi rännit räystäille, ikkunoiden ja oven ulkovuorilaudat, tuvan kamiina ja hormi, sitten saunapuoli kuntoon (sisäpuolen piiluaminen, välikattolaudat paikoilleen, lattia, kiuas, hormi ja lauteet ja illkuna ja pienaovi). Eli ei paljon mitään enää...

Saunamökki harjassa, tapitusta ja juhlintaa

Saunamökin tupapuoli kohosi harjaan jo aikaisemmin; nyt on saunankin kurkihirsi paikoillaan. Aluksi kumminkin muutama kuva hirsirakentamisesta ylipäätään, tapinreikien kairauksesta, pellavariveen asennuksesta ja tapituksesta.

Lihasvoima jyllää. Vintilä ja sepän muinoin tekemä hirsikaira, jossa vetävä kärkiruuvi, on mainio kalu tapinreikien tekoon. Noin 60-80 kierrosta, ja reikä ulottuu päällimmäisen hirren läpi noin puoliväliin alempaa. Pari kierrosta takaisinpäin, kaira ylös ja hirsi myös. Sitten purut pois alemman hirren kolosta.

Tähän rakennukseen kairasin kolme reikää per hirsi, yhdet lähelle nurkkia ja yhden keskivaiheille. Kun salvos kohoaa, uudet reiät kairataan aina noin vaaksan verran sivuun alemmista.

Sivelin puutervaa hirren selkään. Haisee tervalta eli hyvältä ja pitää eristeen paikoillaan ennen seuraavan hirren laittoa vaikka tuulisi kuinka.

Eristeeseen leikkasin taltalla aukot tapinreikien kohdille.

Hirsi pannaan paikoilleen. Tapit ovat pari senttiä lyhyemmät kuin mitä niiden reiät ovat. Tapit lyödään melkein reiän pohjaan ja niiden yläpää hieman sisään. Näin tapit eivät missään tapauksessa ala kantaa hirsien painuessa.

 

Tapit saa paukuttaa voimalla sisään. Nuija auttaa tässä.