perjantai 31. elokuuta 2018

Maailmanennätys perinnerakentamisen ohessa nähtyjen lintulajien määrässä


Perinnerakentamisen lomassa ei voi välttyä näkemästä luontokappaleita. Virallista perinnerakentamislintupinnalistaa olen pitänyt vuodesta 2014. 

Nämä lajit näin saunamökkiä rakentaessani v. 2014 ja 2015:

Joutsen merihanhi metsähanhi teeri varpushaukka hiirihaukka/piekana tuulihaukka kurki kuovi töyhtöhyyppä kapustarinta taivaanvuohi valkoviklo kalalokki naurulokki harmaalokki sepelkyyhky palokärki kesykyyhky kiuru niittykirvinen metsäkirvinen västäräkki punarinta laulurastas punakylkirastas kulorastas räkättirastas sepelrastas talitiainen sinitiainen hömötiainen harakka närhi naakka varis korppi kottarainen varpunen pikkuvarpunen keltasirkku peippo järripeippo urpiainen lapinsirkku viherpeippo vihervarpunen punatulkku iso-/pikkukäpylintu pulmunen sinisuohaukka metsäviklo pajulintu mustarastas hemppo kaulushaikara kivitasku liro leppälintu kirjosieppo hernekerttu haarapääsky käki pensastasku räystäspääsky pensassirkkalintu tilhi merikotka viitakerttunen kanahaukka



Nämä taas tulivat vastaan saunamökkiä loppusijoituspaikalla kootessani 2015-2017: kuikka lehtokurppa kalatiira rautiainen tiltaltti telkkä hippiäinen peukaloinen mustaviklo rantasipi lehtopöllö lehtokerttu pikkulokki sinisorsa tavi pyy




Harmaapäätikka kuului keväällä 2017 Lammilla

tiistai 21. elokuuta 2018

Hirsihuussi käyttökunnossa

Keväällä veistämäni hirsihuussi (josta aiemmat jutut ovat täällä) on nyt siis sisustettu ja arvatenkin koeponnistettu. Kristallikruunu ja kaikki! Kuvat Laura ja Ari-Pekka Kvistin.





*****

perjantai 3. elokuuta 2018

Helteinen kengitys- ja lattiatyömaa

Reilu viikko meni hirsitalon kengitys- ja lattiahommassa ja enimmillään +32 asteen hautovassa kuumuudessa. Saman rakennuksen kimpussa työskentelin viime vuoden keväällä; aikaisempia juttuja siitä voit lukea täältä ja täältä .. Nyt kengitettiin keittön ja porstuan puolta talosta ja tehtiin näiden huoneiden lattioiden runko ja eristys.

Betonisen perustuksen pääällä olevat hirret olivat paikoin lahonneet ja jumien jauhoksi syömät. Lahon puun korvasin kuivalla lankku- ja parrutavaralla. Samalla panin hirren ja kivijalan väliin kattohuopasuikaleen ja tilkitsin korvauspuun ja hirsien välin pellavariveellä.


Kengitysparru paikoillaan.
Isäntäväki oli tyhjentänyt lattianaluset kivistä ja liiasta maasta työntekijäystävällisesti jo etukäteen. Koska lattian alle ei ole syytä jättää eloperäistä ainesta, peitin lattian pressulla, jolle lahon poistosta tuleva pöly ja puru paljolti päätyi pois kannettavaksi.


Seiniin naulasin ja pulttasin  lankut niskojen tueksi. Lankkujen ja seinän väliin panin kaksinkertaisen pellavarivenauhan.


Jyrsijäverkko lattian reunoilla ja kivijalan tuuletusaukoissa pitänee hiiret ja myyrät loitolla.



torstai 28. kesäkuuta 2018

Kirpputorilöytö: vanha napakaira

Tuommoinen löytyi kirpparilta, vanha napakaira eli näveri. Tällaisella tehtiin ennen kierreporanterän yleistymistä reikiä. Napakaira toimii siis siten, että kairaaja nojaa kairan yläpään pyörivään läpyskään  (napaan) rinnallaan ja vääntää samalla kahvoista, jolloin terä kaivautuu puuhun. Tämän napakairan terä on leveydeltään 29 mm, ja sillä on voitu kairata reikiä vaikkapa hirsien tapitusta varten.
Napakaira, näveri.
Näverillä kairaaminen on kuitenkin ollut sen verran kovaa työtä, että sillä tehttiin vain matalahko reikä alempaan hirteen ja samanlainen samaan kohtaan ylempään, ja tapiksi pantiin lyhyehkö tymplä/tympylä.

Tympylä
 Nykyään, vetäväkärkisten hirsikairojen aikaan, tapitusreiät porataan ylemmän hirren läpi ja samalla jonkin matkaa alempaan, ja tappi lyödään ylemmän läpi.

Myyntipöydällä oli lappu, jossa sanottiin tämän kairin (harvinaisempi kairan nimitys) olevan 1700-luvulta. Runko on ilmeisesti sitkasta koivua ja kauniisti koristeltu. Pituutta tällä on 65 cm.


Napakairan koristeltu, sorvattu runko.

Napakairan napa.

maanantai 18. kesäkuuta 2018

Hirsihuussi pystytetty

Kevättalvella veistin hirsihuussin (kuvia ja juttua täällä); nyt se nousi loppusijoituspaikalleen hirsihuvilan kylkeen. Mökin seinässä oli jo huussin vievä tuplaovi valmiina. Ulomman poistimme.


Huussin alimmat hirret kiinnnitettiin isoilla kulmaraudoilla alimpaan seinähirteen. Hirsiä tukemaan pantiin myös betonilaatoilla seisovat säätöjalat. Mökin seinään kiinnitin karapuun tukemaan huussin seiniä sivusuunnassa. Hirret tapitettiin sitä mukaa kun seinät nousivat. Hirsien väliin panimme pellavakaistaleet.



Päätön mies hirsitöissä. Kuva A.-P.


Siinäpä se, vesikattoa, ikkunaa ja sisustusta ja muuta pientä viimeistelyä vailla vielä. Joutuin tapahtui pystytys reippaan tilaajapariskunnan kanssa! Kiitos, Laura ja Ari-Pekka, työmahdollisuudesta.

P.S. Koetin lähteä ajelemaan kotipuoleen katsomaan uutta tyttärenpoikaa, mutta kytkin hajosi muutaman kymmenen kilometrin yrityksen jälkeen... huomenna kuulee korjaamon tuomion. Sitten uusi yritys!

P.P.S. Härkälintu möykkäsi järvellä. Perinnerakentamispinna 117 118.

lauantai 16. kesäkuuta 2018

Kesäistä kengitystä Kouvolassa


Viikko kului Kouvolan Jaalassa vanhan pirtin hirsirunkoa korjaamassa. Tämä on vanhin rakennus, minkä kimpussa olen työskennellyt - päätyyn veistetyn vuosiluvun mukaan rakennus on pystytetty vuonna 1778! Meinasi olla harras tunnelma, kun piilusin korvaushirttä, jonka yläpuolisissa seinähirsissä erottuivat 240 vuotta sitten isketyt kirveen jäljet...


Aikojen saatossa alkuperäiset väli- ja vesikatto, ovet sekä ikkunat ovat päätyneet ties minne. Viime vuosikymmenet pirtissä on ollut peltikatto, ja se on palvellut sekalaisen tavaran varastona. Vanhat, jopa 40  cm leveät lattialankut ovat tallella. Hirsikehän jatkona on rankorakenteinen, lautaseinäinen liiteri, uudempaa perua. Alkuperäisestä porstuasta on jäljellä vain osa hirsistä takaseinää.

Pirtin neljästä nurkasta kaksi oli sen verran korkeilla kivillä, että hirret eivät maanneet maassa, mutta noin kaksi kolmannesta alimmasta hirsikerrasta oli maassa kiinni tai jopa sen alla. Rakennuksen takana on jyrkkä rinne, josta valuneet vedet ovat pitäneet seinän viereen kasautuneen kukkamullan kosteana. Alimmat hirret ovat myös kahdessa nurkassa joskus luistaneet pois nurkkakiviltään.Yhden nurkan kivet ovat antaneet myöten, minkä vuoksi päätyseinän alareuna on levinnyt ja toinen nurkka on vinossa. Näin on päässyt käymään, koska päätyseinään on avattu leveä ovi, jonka kynnyshirsi on lahonnut eikä ole enää pitkään aikaan tukenut seinää.

Pirtin taakse kertynyt maa oli lahottanut muutamaa hirsikertaa. Kuvan raita kaadettiin.

Tähän nurkkaan ei korjauksessa kajottu. Muut nurkat nostettin samalle tasolle.

Pirtin päätyyn avatun parioven kohdallakin maassa kiinni oleva hirsi oli lahonnut perusteellisesti.
Nyt korkeimpien nurkkakivien päällä olevien hirsien alapinnalla on myös varaus (siis alapintaan hakattu ura, jonka avulla ylempi hirsi istuu alemman selässä), eli niiden alapuolella on joskus ollut hirsivarvi tai -varveja. Arvelen, että pirttiin on käytetty kierrätyshirsiä vanhemmasta rakennuksesta. Vai onko pirtti siirretty tähän joskus, ja samalla poistettu huonokuntoisia alahirsiä? Onko pirtti ollut tässä aina, mutta nostettu alimpien hirsien lahottua korkeammille nurkkakiville? 

perjantai 8. kesäkuuta 2018

Loppukevään ja alkukesän hupia: saunan korjausta ja sininärhi

Kuvia nyt lähinnä. Savusaunan palaneen turpaskaton korjausta muutama viikko. Vanhojen turppaiden ja lämpöeristeiden poisto, välikattoa uusiksi, uudet palo- ja lämpöeristeet, uuden turpaskaton pohjustus tukevilla mäntypelkoilla ja kattohuovalla.











Sääsket tulivat toukokuuun viimeisellä viikolla, minkä vuoksi päässä on pipo ja Kansan Uutisten tilaajalahjakassista tehty sääskenestolipare.


Ja Yli-Iin Tannilassa on kesäkuun alun asustellut suurharvinaisuus sininärhi, etelän ihme. Eipä ole aikaisemmin tullut vastaan. Bongattu, mutta olipa komia!


Sininärhi Coracias garrulus. Kuva Esa Hohtolan.

torstai 3. toukokuuta 2018

Liito-orava ja muita luontohuomioita

Mukavuusalueen liepeiltä Pohjois-Savossa löytyi mukava yllätys: liito-oravan papanoita rannassa seisovan jättihaavan tyvellä. Ensimmäinen havaintoni tästä lajista täältä. Papanoita oli myös läheisen ison kuusen alla. Toivon mukaan pesii; täytyypä tutkia lähitienoot, josko löytyisi muita liito-oravapuita.

Jättihaavan tyveä, suojalasit mittakaavana.
Liito-oravan talvipapanoita.
Käpytikka oli päässyt sulistaan ja oletettavasti hengestäänkin. Myös pyyn sulka löytyi.

Käpytikan ja pyyn sulkia.
Saunamökin ovesta kuistille:


Seuraavien kahden kuvan välillä on viikko.







******

maanantai 30. huhtikuuta 2018

Piipun ja tulisijan purku

Torpan 1940-luvulla muurattu tiilinen tulisija oli nuohoojan mukaan ja oikeastikin halki ja lämmityskelvoton. Sen omistajan toivomuksesta purin sen. Tulisijan päällä oli harmillisesti tiilinen piippu joten se piti poistettaman ensin. Piipun vesikatonpäällinen osa oli uusittu taannoin. Sen tiilet irtosivat kuitenkin joutuin kivitaltalla ja moskalla.


Pudottelin tiilet katolle virittämääni pressua pitkin alas.


Peitin piipunreiän ponttilaudoilla ja kattohuovan paloilla.


lauantai 21. huhtikuuta 2018

Laavu haapahirsistä

Satunnainen ohikulkija pistäytyi hirsihuussityömaalla ja kysyi, että tekisinkö pressun alta pilkottavista haapapelkoista hänelle laavun. Tekisin. Aikataulusta ja hinnasta sovittiin, kuten myös siitä, että hirsien lievät kosteusvauriot ja niistä seurannut biodiversiteettilisä eivät haittaa. Hirret ovat olleet pinossa keväästä 2005 saakka. Niiden historia on sellainen, että lyseolainen Johanna Karhu tutki Suomen Akatemian Viksu-kilpailutyössään (2004) mutujen ympäristönvalintaa ja voitti kisan, minutkin (ohjasin työtä) palkittiin, ja ostin palkintorahoilla tyrnäväläisiä haapatukkeja. Niistä on jo jalostunut liiteri (2009). Alla on muutama kuva. Nyt se on pressun alla, jatkan varmaan kesällä.

Hirret ovat viisi-kuusituumaisia. Nurkkasalvain on ns. jyrkkänurkka, varaus umpivaraus. Sisämitat syvyys kaksi, leveys kolme metriä. Takaseinän lattianpäälliseksi korkeudeksi tulee reilut 60 senttiä, etuseinän istuma-aukokorkeudeksi noin 110 senttiä. Tapitan hirret rakennusvaiheessa; tapit ja kiristetyt kuormaliinat tukevat salvosta kun se nousee. Hirsien päät veistän nelikanttisiksi. Päällekkäisten hirrenpäiden väliin jää näin parin-muutaman sentin rako.

Hirsinen laavu alullaan

Hirsinen laavu. Jyrkkänurkka työstettävänä.

Siitäpä se nousee. Toisen hirsikerran hirsi tuettu hollihaalla ja pelkkapitimellä varauksen piirtoa varten. Hirsinen laavu.

Etuseinää. Kuormaliinat tukevat hirsilaavun salvosta rakennusvaiheessa.


Hirsilaavun takaseinän ylin hirsi on paikoillaan. Pitkien ylitysten varaan tulevat aikanaan sivuräystäiden niskat.

Tähän asti tehty, jatkuu myöhemmin.
Hirsihuussi lähti loppusijoituspaikalleen. Käyn vielä kesällä pystyttämässä sen.


Viimeisiä viedään.