Sivut

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Lattialankkujen kierrätystä

Muutama viikko sitten haimme, minä ja Esa B. (mihin joutuisinkaan ilman työlle ahneita kavereita!) kuorman vanhoja lattialankkuja Ylitorniolta. Lankut olivat olleet reilut sata vuotta hirsitalon lattiassa; nyt ne saivat väistyä uuden lattian tieltä ("narina loppui", sanoi talon omistaja). Osa lankuista oli tasaleveitä-, -pitkiä ja -vahvoja (45mm), loput - varmaankin vanhemmat - erilevyisiä ja kapenevia. Levein oli peräti 32-senttinen leveimmästä kohdasta! Paksuus vaihteli. Niskojen kohdalta ne oli kirveellä ohennettu kuusisenttisistä noin nelisenttisiksi. Ne oli myös katkaistu alkuperäisestä 575 sentin mitasta kahtia. Lankut oli tapitettu toisiinsa, eikä niitä oltu naulattu niskoihin.



Lankut tulevat saunamökin tupaan. Lankkujen vaihteleva paksuus on kenkku piirre uusille niskoille niitä asetettaessa. Mukavampaa olisi, että lankut ovat tasavahvoja. Kokeilin ohentaa yhtä piiluamalla. Kävihän se niinkin, mutta totesin homman turhan suureksi. Sainpa kuitenkin vasullisen kuivia ja erittäin tervaisia sytykkeitä. 

Jos keinot eivät tepsi, otetaan konstit käyttöön. Sahasin koe-erän lankkuja tuommoisella värkillä, jossa mopedin kokoisen moottorisahan laippa ja kapea halkaisuketju kulkevat sahattavan objektin halki:


Tuossa on lankku ennen alapuolen oikaisua:



ja tuossa sen jälkeen:


 

Toimi hemmetin hyvin. Sahasin lankut noin 45-millisiksi. Aikaisempien ohennusten kohdilta paksuudeksi jäi se 4 senttiä, mutta jos ne sattuvat uudessa lattiassa niskojen kohdalle, pannaan päreliistake väliin jos tarvii.

Seuraavaksi oion loput lankut ja mallaan ne tuleville paikoilleen väliaikaisille niskoille.

Ja puolukkaa on kankaalla kuin kankaalla
.



5 kommenttia:

  1. Omassa talossani jyhmin vanhat lattialankut samalla viisiin, kuin ne olivat edellisetkin isännät jyhmineet: kirveellä. Totta, työ oli iso niiden sovittamisessa uusiin niskoihin. Mutta sekin vaan tuli tehtyä... On muuten komiaa lankkua sulla! Vai narisi ne... ;)

    VastaaPoista
  2. Hyvästi lankut, syntymäkodin lankut. Kyllä ne narisivat :) Hyvä, että pääsivät hyvään hoitoon. /SS

    VastaaPoista
  3. Jyhmiä - mikä oiva sana. Hyvä että konstit tepsivät kun keinot pettävät. En malta odottaa että pääsen kävelemään nuilla.

    VastaaPoista
  4. Jyhmiminen olisi toki ollut tyylinmukaista, ja on syytä hallita sekin taito! Kukin tehköön kuten parhaaksi näkee. Minustakin on mukavinta työskennellä lihastyökaluilla, kirveillä, taltoilla, käsisahoilla. Ei tartte kuunnella pärinää eikä haistella katkuja. Onnistuisko majavan kouluttaminen tekemään salvaimia ja varauksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä ettei onnistusi! Itse kun opiskelen parhaillaan eläintenhoitajaksi, niin tuohan sopisi minulle vaikka opinnäytetyöksi! ;)

      Poista