maanantai 28. joulukuuta 2015

Onko koira kotoisin eteläisestä Itä-Aasiasta?

Koira on ollut ihmisen kaveri ammoisista ajoista lähtien (vaikka ei yhtä ammoisista kuin nämä). Koirilla ja nykyisillä susilla on yhteinen kantamuoto, koira polveutuu muinaissusista. Koiran tieteellinen nimi on Canis lupus familiaris, minkä mukaan koira on suden alalaji, tai Canis familiaris, minkä perusteella koira on oma lajinsa; molemmat nimet tuottavat satoja tuhansia nettiosumia. Vaikka Wikipedia lähteineen kertoo kategorisesti, että koira ja sen luonnonvaraiset susisukulaiset pystyvät risteytymään, arvelen kyllä, että jos chihuahua tai kääpiöpinseri kohtaavat suden, niiden suhteen luonne on lähinnä kulinaristinen (voit itse päätellä, kuka syö kenet). Ehkä jakkaran kanssa onnistuu, jos koiraeläimet panevat asiat tärkeysjärjestykseen. Jos uros on susi (tai vaikka tanskandoggi) ja narttu puudeli, posahtaako tiine narttu ennen kuin synnyttää? Jotkin koirarodut ovat siinä rajalla ovatko samaa vai eri lajia kuin susi. On kuitenkin selvää, että  monet ihmisen jalostamien koirarotujen edustajat kykenevät saamaan jälkeläisiä susien kanssa.  Sukulaisuus näkyy koirien ja susien DNA:ssa (luepa vaikka nämä Metsästäjä-lehdessä julkaistut artikkelit 1 ja 2 taustaksi).

Koiran kesyyntymisen on arveltu tapahtunen 10000 - yli 30000 vuotta sitten, ja myös käsitykset kesyyntymisen alueesta vaihtelevat suuresti. Ehdotettu on Eurooppaa, Lähi-Itää, Keski-Aasiaa, Itä-Aasiaa... Käsitysten erot johtuvat DNA-näytteiden rodullisen ja maantieteellisen kattavuuden eroista sekä käytetyistä menetelmistä (siis mitä osaa DNA:sta on tutkittu). Sen mukaan, tutkitaanko Y-kromosomia, X-kromosomia, tuman DNA:ta, mitokondrio-DNA:ta, koko genomia, tiettyjä geenejä vai esimerkiksi satojen tuhansien nukleotidien polymorfismeja (SNP), saadaan valaistua hieman eri puolia populaatioiden historiasta. Lisäksi arkeologinen aineisto (luulöydöt) ja geneettiset ajoitusmenetelmät voivat antaa erilaisen ajoitustuloksen.

Podengo-seropi Tiko makoilee susi-serkkuvainaan taljalla. 
Uusin tutkimus (linkki jutun lopussa) koiran alkuperästä julkaistiin Cell Research -lehdessä pari viikkoa sitten. Guo-Dong Wang ja 15 muuta tutkijaa analysoivat koirien ja susien DNA:ta monin tavoin. DNA-näytteissä oli susia (12), kyläkoiria (siis ei muutaman viimeksi kuluneiden vuosisatojen aikana jalostettuja, mitä useimmat noin 400 koirarodusta ovat, vaan eräänlaisia alkuperäiskoiria) eteläisestä Itä-Aasiasta (11), pohjoisesta Itä-Aasiasta (12) ja Nigeriasta (4) sekä jalostettuja rotuja (mm. suomenlapinkoira) eri puolilta Euraasiaa ja Amerikkoja. 

Tutkijat sekvensoivat koirien ja susien koko perimän. Perimiä vertailemalla selvitettiin koirien ja susien samankaltaisuutta, jonka perusteella pääteltiin niiden sukulaisuutta, polveutumisjärjestystä yhteisestä kantamuodosta sekä susien ja koirien ja eri koirarotujen välistä geenivirtaa. Lisäksi he halusivat selvittää, milloin nykysusien ja -koirien viimeinen yhteinan kantamuoto on elänyt sekä missä koirien alkukoti on - vai onko alkukoteja peräti useita. Ja vielä koetettiin selvittää, mihin geeneihin on valinta (jalostus) kohdistunut voimakkaimmin.

Alla on kauniita kuvia Cell Researchin artikkelista! 
Population structure and genetic diversity of 58 canids. (A) Geographic locations of the 58 canids sequenced in this study. (B) Amount of of SNPs and small indels called in this study. (C) Genetic diversity for the 58 canids. AF, African village dogs; BEM, Belgian Malinois; CHI, Chihuahua; FIL, Finnish Lapphund; GAL, Galgo; GNE, Gray Norwegian Elkhound; GSD, German Shepherd Dog; JAM, Jamthund; LAH, Lapponian Herder; MEN, Mexican naked (hairless); PEN, Peruvian naked (hairless); SWL, Swedish Lapphund; AFG, Afghan Hound; SLO, Sloughi; SAM, Samoyed; ESL, East Siberian Laika; SIH, Siberian Husky; ALM, Alaska Malamute; GRD, Greenland dogs; TIM, Tibetian Mastiff. (D) Structure analysis of the 58 canids. (E) Genetic diversity of the different groups. AF, African village dogs; EB, European breeds; SI, southern Chinese indigenous dogs; W, wolves. (F) Linkage disequilibrium patterns for the different groups. (G) Principle component analysis of the 58 canids. Inset is for all individuals and the large panel is for dogs only. (H) Principle component plot for a large collection of canids together with our data. (I) A clock-like tree (UPGMA) for all the 58 individuals56. Wang et al. 2015 (CC BY-NC-SA 4.0)
Tutkijat päättelivät koirien alkukodin olleen eteläisessä Itä-Aasiassa, koska koirien geneettinen muuntelu on laajinta juuri siellä. Muita alkukoteja ei koirilla näytä olevan. Mitä kauempana eteläisestä Itä-Aasiasta koirat ovat kotoisin, sitä vähemmän niiden perimässä on yhteistä susien kanssa. Nämä löydot tukevat eräiden muiden tutkijoiden samansuuntaisia tuloksia. Koiralinja erkaantui susista noin 33000 vuotta sitten. Seuraava jako tapahtui Itä-Aasiassa noin 15000 vuotta sitten, mistä alkaen koira levisi useassa aallossa kohti Lähi-Itää, Afrikkaa ja Eurooppaa. Yksi näistä linjoista levisi sittemmin takaisin Pohjois-Kiinaan ja sekoittui itäaasialaisiin koiriin. Pohjois-Amerikan alkuperäiskoirista alaskanmalamuutti ja grönlanninkoira polveutuvat tästä sekoittuneesta populaatiosta. Toisaalta chihuahuassa sekä meksikon- ja perunkarvattomissakoirissa ei ole jälkiä tästä sekoittumisesta. Tämä voi liittyä siihen, että ihmisiä levisi Aasiasta Amerikkoihin monta kertaa mukanaan aina eri nykykoirien esi-isiä.
Koiran historiaa. Wang et al. 2015. (CC BY-NC-SA 4.0)
Koirarodut osoittautuivat hyvin erilaisiksi perinnölliseltä monimuotoisuudeltaan, missä heijastuu niiden muinainen polveutumishistoria, jalostus ja sukusiitos. Tiibetinmastiffi ja itäsiperianlaika ovat yhtä monimuotoisia kuin Kiinan kyläkoirat, kun taas useat eurooppalaiset rodut ovat vain vähän muuntelevia. 
Valinnan huomattiin suosineen koiralinjassa geenejä, jotka liittyvät hermosolujen välisten synapsiyhteyksien vahvistumiseen ja muistiin - koirat ovat oppivaisia.
Tiko
..mutta ollaan sitä eri mieltäkin.  Laura A. Shannon ja 27 muuta tutkijaa päätyivät hiljakkoin siihen, että koiran alkukoti onkin Keski-Aasiassa, ehkä nykyisen Nepalin ja Mongolian alueella. Heidän aineistossaan on peräti yli 5000 koiran DNA ja  - mitä he pitivät erittäin tärkeänä - yli 500 kyläkoiran DNA. He käyttivät myös osittain eri menetelmiä kuin Wang ystävineen. Heidän tutkimuksensa tiivistelmän voit lukea täältä. En tässä asetu kummankaan tutkimusryhmän käsityksen puolelle kun en ole paikkakuntalaisia. Itse Shannonin ym. juttu on vain maksaville asiakkaille. Vaan tämmöistä tämä totuuden etsintä tieteen keinoin on, erilaisten näkemysten kilpailua ja yhteensovittamista. Ehkäpä molemmissa jutuissa on totta. Ei piä ahistua. Voipa olla, että asia vielä selviää...

Linkki Wangin ym. artikkeliin on tässä:

5 kommenttia:

  1. Espanjankielinen kirjoitusasu rodusta on muuten podenco (Tico on Andalusialainen koira). Suomenlapinkoira on edelleen aika vähän jalostettu rotu, ja jakautuu näyttely- ja paimensukuiseen linjaan.
    Olikohan muuten samainen Lohen ym. artikkeli, jossa tietyt pohjoiset pystykorvarodut -muistaakseni ainakin Jämtlanninpystykorva- olivat hieman enemmän sudelle sukua kuin itäisemmät rodut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomenkielinen asu näytti koirakasvattajasivujen mukaan olevan podengo. Lohi oli yksi lähteenäni olleen jutun tekijöistä, joten saatamma puhua samasa artikkeleista ehkä.

      Poista
  2. Siinä se onkin monimutkainen pitsiliina purettavaksi. (En muuten saanut auki Metsästäjä-lehden artikkeleita, vaatii jonkun mitä mulla ei ole)

    Ihmisen leviämisestä oli telkkarissa dokumentti (Suuri ihmisodysseia) jossa pähkäiltiin, että miten ihminen on päässyt Afrikasta pois, kun oli Sahara. Ja kun se sitten lopulta selvitettiin, että miten se pääsi, se tapasi Euroopassa - ihmisiä. Eikä dokumentissa yhtään jääty miettimään, että mistä ne oli sinne tullu. Tykkään katsoa dokkareita, mutta joskus kyllä ärsyttää, kun pannaan mutkia suoriksi viihteellisyyden nimissä.

    VastaaPoista
  3. Mainitsemasi sarja on vielä osin katsomatta,mutta on tallessa. Sahara on tuskin ollut este. Taannoin se on ollut paljon nykyistä kapeampi, ja Punaisen Meren rantaakin on karva-aatamien ollut mukava käyskennellä kohti pohjoista. Afrikasta on päästy pois ja takaisinkin sinne Afrikan koilliskulman kautta ja ehkä Arabian niemimaan lounaisnurkan kohdaltakin. Gibraltarin suunnasta en muista lukeneeni että sieltäkin olisi. Ennen nykyihmisiäkin Afrikasta levittiin pois, joten nykyihmiset kohtasivat Euroopassa ja muualla Euraasian länsiosissa neandertalinihmisiä, olivatpa he sitten eri lajia kuin me tai Homo sapiensin alalajia. TV-dokumentit tosiaan oikovat usein aika lailla....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin se minustakin tuntui vähän keinotekoiselta ongelmalta, lähdettiin siitä että Sahara on aina ollut sellainen kuin nyt... mutta niinhän se usein noissa (amerikkalaisissa) dokkareissa on, että niiden täytyy muka selvittää joku erityinen ongelma, jota kukaan ei koskaan ennen ole ratkaissut, ja siinä ohjelmassa se sitten ratkeaa hienosti.

      Poista