Sivut

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Saunan pienaovi

Lisäsin pari kuvaa 9.4.

Sillä välin kun sauna odottaa valmistumistaan, tein siihen perinteisen pienaoven Wikikon ohjeita mukaillen. Kannattaa katsoa sieltä nyt, jos pienaoven periaate ei ole tuttu. Ainespuuna oli tuppeen sahattu 32-millinen mäntylauta. Kanttasin laudat ja höyläsin ne toiselta puolelta. Sisäpuolelle jäävää puolta en höylännyt. Ei sitä saunan hämäruudessä kukaan huomaa tai jos huomaa, ei välitä. Lautojen reunoihin tuli noin 25 milliä syvät ja kuutisen milliä leveät  urat, joihin viisi milliä paksut listat eli karat solahtivat. Karat pitävät laudat kiinni toisissaan. Panin laudat vuoron perään ydin- ja pintapuoli ulospäin. Lautatavara on kuivunut kaksi vuotta ulkona. Kokosin oven väliaikaisesti ja panin painon alle lattialle pariksi viikoksi. Kuivuminen jatkui, ja vajaat 80 senttiä leveä oviaihio kutistui vielä melkein 20 milliä.

Vasemmanpuoleisen laudan kantissa ura; oikeanpuoleisen laudan urassa lista eli kara. Kuva: Antti Rönkä

Ovi kuivumassa. Kuva: Antti Rönkä
Lisäsin aihioon vielä yhden laudan; lopulliseksi leveydeksi tulee noin 80 senttiä. Ovea koossa pitävät ja sille jämäkkyyttä antavat pienat tein samasta tavarasta kuin ovilaudat. Ensin sahasin ja talttasin sopivaksi luulemani syvyiset ja levyiset urat pienoja varten, oven höyläämättömälle (saunan sisään tulevalle) puolelle, minkä jälkeen sovittelin pienat paikoilleen. Hirviää nysväystä. Seuraava ovi syntyisi luultavasti sypäkämmin ja siistimmin. Pitäsi harjoitella jonkun toisen ovilla kuin omillaan. Pienat kiinnitin päällipuolelta poraamiini reikiin lyömilläni puutapeilla. Reiät eivät läpäisseet pienaa (paitsi yksi). Tapin siihen päähän, joka edellä tappi tuli reikään, sahasin noin sentin syvyisen loven ja panin siihen lovea hieman lyhyemmän kiilan sen verran syvälle että se juuri ja juuri pysyi paikoillaan. Kun kiila osuu tappia sisään lyötäessä reiän pohjaan, kiila levittää tappia ja kiristää sen paikoilleen. Lopuksi löin kiilan myös tapin näkyviin jäävään osaan.

Piena urassaan. Kuva Antti Rönkä

Pari tappia kiiloineen. Kuva: Antti Rönkä
Koska laudat olivat kuivuessaan kupertuneet, höyläilin pahimpia kaarevuuksia vielä tasaisemmaksi. Muutama päivä ulkona turvotti ovea ja tiukensi karoja, tappeja ja pienoja ja tiivisti lautoja toisiaan vasten. Ovesta tuli asiallisen jämäkkä.

Oven ulkopuoli. Tappien rivit erottuvat. Yläreunan loveen tulee vielä lauta tai sianrakkoikkuna. Oikea reuna on saranapuoli.  Kuva: Antti Rönkä
Tuli laudanpala, ei sianrakkoa. Kuva; Antti Rönkä.

Oven sisäpuoli. Kuva: Antti Rönkä.
Käytin puutyöpiirin oikohöylää ja pöytäsirkkeliä perustyöstöön. Pienaurien viistot reunat sahasin silmämääräisesti sopivan näköiseen kulmaan ns. monitoimityökalulla. Käsityökaluista kulutin talttoja, höylää, japsisahaa (vetävällä liikkeellä sahaavaa) ja puukkoa.

Lopuksi sahaan oven lopullisen levyiseksi ja korkuiseksi. Puolitoista metriä riittää, ei saunan oven tarvitse korkeampi ollakaan.

1 kommentti:

  1. No nih, niin sitä pitää! Tappien kiilaus on tärkee homma, joka monelta unohtuu "kiireessä"... Onneksi ei sulta!

    VastaaPoista