1029
Ihminen Homo sapiens Hyvin raskasta työtä tehneen pienikokoisen naisen luuranko, kertoi antropologi Markku Niskanen. Luusto on
laatikkoon pakattuna biologian luokan takahuoneessa. Luurangon nimi on Helinä; Matti Hällin Päivänpaisteen puolella (Otava 1956) kertoo, miksi.
V.
Frič Naturalienhandlung in Prag -tuotantoa olevat luurangot 1030–1036 “löytyivät
kokoelmasta ennen vuoden 1891 alkua” ( Oulun suomalainen Lyseo
muutti nykyiseen koulutaloon Pokkitörmälle syksyksi 1890, ja samalla siellä
aikaisemmin toiminut Oulun ruotsalainen klassillinen lyseo väistyi toisaalle). Nämä luurangot ja muut "ennen vuoden 1891 alkua löytyneet kokoelmien ensimmäiset esineet tuskin tulivat Oulun suomalaisen Lyseon mukana,
vaan ovat mahdollisesti lyseotalossa toimineen Oulun ruotsalaisen klassillisen lyseon tai Lyseon tontilla
tuolloin sijainneen Oulun merikoulun peruja.
1030 Kissa Felis domesticus, nyk. Felis catus.
1031
Merihanhi (kesyhanhi) Anser anser
1032
Espanjankilpikonna Testudo graeca
1033
Vihersisilisko Lacerta viridis Sisilisko.
1034
Rantakäärme Tropidonotus natrix
1035
Syötävä sammakko Pelophylax kl. esculentus Sammakko, ent.
Rana esculenta.
1036
Karppi Cyprinus carpio
2782
Ruskosammakko Rana temporaria Oppilaan pahville liimaama sammakon luusto.
Vanhin koiran kallo 1037 ja kaksi suden 1038 , 1042
ilveksen, 1044 kärpän, kolme jäniksen 1045 ja yksi linnun kallo löytyivät
kokoelmasta vuoden 1891 aikana.
Lyseon kallokokoelmaa. |
1037
Koira Canis lupus familiaris 2 kalloa, Lyseo 1891.
1038
Susi Canis lupus 2 kalloa, Lyseo 1891.
1039
Kettu Vulpes vulpes Useita kalloja, Lyseo 1920 ja myöhemmin.
1040
ja 1941 Kissa Felis catus Useita kalloja, Lyseo1920 ja myöhemmin.
1042
Ilves Lynx lynx Kallo, Lyseo 1891.
1043
Karhu Ursus arctos 4 kalloa, yhden lahjoitti kauppaneuvos F.A. Riekki
1923.
Karhujen kalloja. |
![]() |
Suurin karhun kallo 1043 on 45 cm pitkä. |
1044
Kärppä Mustela erminea Kallo, Lyseo 1891.
1045
Jänis Lepus timidus Useita kalloja, Lyseo 1891 ja myöhemmin.
1047
Sika Sus scrofa domesticus Lahjoittanut lyseolainen Lillström 1902. Myös
pari muuta kalloa.
1048
Hevonen Equus caballus Kallo, lahjoittaneet O. Heikel ja J. Bäckman 1914.
1049
Päästäinen (Sorex sp.) Kallo, lahjoitti P. Hägg 1903. Merkitty luetteloihin
myyränä.
1050 Orava Sciurus vulgaris Ollut 3 kalloa, nyt 1. Lyseo 1921.
1051
Lammas Ovis aries 2 kalloa, toinen Lyseolle 1921. Toisen lahjoitti A.
Riekki, toisen L. Nikkilä.
![]() |
Toinen suden kalloista (1038). |
1053
Norppa Pusa hispida 2 kalloa, ainakin toinen Lyseolle 1926.
1054 Korppi
Corvus corax Kallo, Lyseo 1928.
1055
Tikka; nykyään on yksi numeroton
tikan kallo.
1056
Pieni jalohaukka Falco sp Kallo, Lyseo 1928.
1057
Teeri Tetrao tetrix 2 kalloa, ainakin toinen Lyseolle 1928.
1058
Metso Tetrao urogallus Ainakin 5 kalloa, vanhin Lyseolle 1918.
1059
Varis Corvus corone cornix 2 kalloa, ainakin toinen Lyseolle 1928, toinen
ilman numeroa.
1061
Lehmän Bos taurus kallo
1062
Sian Sus scrofa domesticus alaleuka.
1063
Koiran Canis lupus familiaris kallo ilman alaleukaa Lyseo 1920.
1064
Rotta? Kallo, Lyseo 1923.
1065 Hain leuat, luultavasti 1800-luvun
puolelta.
1066 Delfiiniin
Delphinus delphis leuat, luultavasti
1800-luvun puolelta.
1067
Pyöriäisen Phocoena phocoena alaleuka, lahjoittanut Pauli Keränen 1926.
Kaskelotin Physeter macrocephalus hammas Norjasta, pienen hetulavalaanhetuloita Petsamosa sekä pyöriäisen Phocoena phocoena alaleuka 1067. |
1068
”Sahahain leukoja 3kpl”, tietää Kantaluettelo
1973. Aikaisempien luetteloiden mukaan koululla on kaksi sahakalan (eli saharauskun)
sahaa (luultavasti 1800-luvulta) ja yksi sahahain (”Pristis”) saha (lahjoittanut Oulun merikoulu 1914). Pristis kuitenkin on yksi saharaskujen
eli sahakalojen suku… Kaksi sahaa on tallessa. Pienempi on piikkisaharauskun Anoxypristis
cuspidata, isompi kampasaharauskun
Pristis zijsron saha. Sahat tunnisti Lindsay French, Florida Museum of Natural
History, USA. Molemmat ovat indopasifisia lajeja.
![]() |
1068 Ylempänä piikkisaharauskun Anoxypristis cuspidata, alhaalla kampasaharaskun Pristis zijsron saha |
1070
Hain selkärankaa, lahjoittanut Oulun
merikoulu 1914.
1071
Imettäväisen (ison nisäkkään)
selkärankaa.
1072
Valaan selkänikama Lyseo 1930.
1074
Hylkeen kulmahampaita, lahjoittanut
koulun vahtimestari V. Huotari 1914.
1075
Villisian Sus scrofa torahampaita 2 kpl.
1076
Virtahevon Hippopotamus amphibius hampaita 2 kpl, lahjoittanut Huotari 1908
1077
Mursun Odobenus rosmarus syöksyhammas Petsamosta, lahjoittanut Nils
Halleen 1923. Vuosituhannen vaihteen tienoilla muuan entinen lyseolainen tunki
kännissä sisään alakerran savenpolenta(keramiikka)luokan ikkunasta, rikkoi
käytävän vitriinistä käsiinsä saamansa mursun syöksyhampaan avulla koulun
omaisuutta ja sammui lopulta rikkoutuneen hampaan kanssa käytävälle. Olisi
varmaan tunnustanut, mutta kun ei muistanut mitään.
1078
Märehtijän hampaita.
1079
Hevosen Equus caballus hampaita.
1080
Villamammutin (Mammuthus primigenius) poskihammas Alaskasta, lahjoittanut lyseolainen
S. Loukkola 1930. Tämä hammas oli lainassa Oulun yliopiston Eläinmuseon Jääkausinäyttelyssä
2010.
![]() |
Subfossiilinen villamammutin Mammuthus primigenius 1080 hammas Alaskasta. |
1081
Fossiilinen hain hammas. Ei Ichtyosauruksen (kalaliskon), vaikka
vanhat kokoelmaluettelot näin sanovatkin. Lyseo 1898.
2458
Ahman Gulo gulo kallo Lahjoittanut A.K. Grönroos 1925.
2710
Lumikon Mustela nivalis kallo, Lyseo 1939.
2711
Kotisian Sus scrofa domesticus kulmahampaat Lyseo 1939.
2821
Metson Tetrao urogallus rintalasta Lyseo 1924.
Numerottomia: jättiläisalbatrossin
Diomedea exulans nokka (jonka Harry Nyström Australian-yhteyksineen auttoi tunnistamaan), muuttohaukan kallo, karibun Rangifer tarandus granti alaleuka Alaska May 1st 1911, näädän Martes martes alaleuka, kaskelotin
Physeter macrocephalus hammas
Tromssa, Norja, 1930-luku (spermavalas), poron
Rangifer tarandus tarandus kallon
kappale. ja pari linnun rintalastaa.
Jo ammoin on kokoelmasta poistettu kokoelmasta
vuoden 1891 aikana löytyneet 2 teeren siipeä, variksen siipi, myyrän, kukon,
kurjen, variksen, metson, hiirihaukan, pöllön, korpin ja kanahaukan jalka sekä
3 paria maakotkan jalkoja. Myöskään tuntemattoman linnun kallo (1060) eikä
rintalasta (1073) ole tallella. Hirven Alces
alces kallo (ei numeroa; lahjoitettu 1910) on hävinnyt sittemmin. 1046 Kaniinin
Oryctolagus cuniculus kallo, Lyseo
1921, ei liene kokoelmassa enää.
1311
Kurjen Grus grus jalat Lyseo 1914.
1312
Antiloopin jalka Kongosta,
lahjoittanut A.A. Parvela, Lyseo 1921.
1313 Lentokalan rintaeviä ollut 4 kpl, nyt
2, Lyseolle 1892 ja 1914.
1315
Jäniksen Lepus timidus takakäpälät 2 kpl, Lyseo 1916.
1313 Jonkin lento-eli liitokalalajin rintaeviä |
1316
Hevosen Equus caballus kavio, lahjoittanut P. Michelson 1914.
1317
Vasikan Bos taurus kynsiä 3 kpl, Lyseo 1919.
1318
Hylkeen kynsiä 2, Lyseo 1926.
1319
Ison kissaeläimen kynsi Kongosta,
lahjoittanut lyseolainen J. Jäntti 1914.
Numerotta ovat vielä kuikan räpylät, yksi pariton vesilinnun räpylä (onko tämä ”räpyläjalka 2716”, jota ei numeroituna löydy?) sekä nippu pieniä hetuloita Petsamosta.
1314 Kalojen eviä, 2717 taimenen pyrstöevä v. 1939
ja 2966 lohen pyrstöevä v. 1949 ovat hukassa.
Sarvia
1320
Poron Rangifer tarandus tarandus sarvet, nuoret, Lyseo 1893.
1321
Poron Rangifer tarandus tarandus sarvet, vanhat, lahjoittanut lyseolainen
Viljo Rönn.
1322
Hirven Alces alces sarvet 3kpl, Lyseo 1903 (1 kpl, Kivijärveltä,
lahjoittanut J. Kunelius) ja 1909 (2 kpl, lahjoittanut Ilmari Snellman).
1323
Lehmän Bos taurus sarvi Lyseo 1899.
1324
Vuohen Capra aegagrus hircus sarvet, Lyseo 1901.
1325
Lampaan Ovis aries sarvet, Lyseo 1900.
1326
Beisan Oryx beisa sarvet Ambomaalta, Lyseo 1903. Keihäsantilooppi.
1327
Hyppyantiloopin Antidorcas marsupialis sarvet,
Lyseo 1003. Hyppypukki.
1326 Beisan Oryx beisa sarvet. |
1327 Hyppyantiloopin Antidorcas marsupialis sarvet. |
Nahkoja,
höyheniä
1329
Sakaalin nahka Ambomaalta, Lyseo
1903. Ilmeisesti vaippasakaali, Canis mesomelas.
1330 Mäyrän Meles meles nahka, Lyseo 1893.
1329 Sakaalin nahka Ambomaalta. |
1331
Norpan Pusa hispida talja Oulusta, Lyseo 1892. Phoca hispida
1332
Parkittua mursun Odobenus rosmarus nahkaa, lahjoittanut Wäinö
Haapala, Lyseo 1901.
Parkittua
käärmeen (1333), sammakon (1334) ja krokotiilin (1335) nahkaa, lahjoitti IV luokan oppilas H.A. Somero
lukuvuonna 1906–1907.
1336
Parkittua hylkeen nahkaa Petsamosta,
lahjoitettu Lyseolle 1922.
1337
Parkittua harmaahain Galeorhinus galeus nahkaa, hai pyydetty Suomen Joutsenelta sen ensimmäisellä valtameripurjehduksella Suomen laivaston koululaivana, Lyseo 1932.
1339
Kyyn Vipera berus luoma nahka. Ollut 3, nyt 1.
Suomen Joutsenelta pyydetyn harmaahain Galeorhinus galeus 1337 nahkaa. |
1340
Piikkisian harjaksia 4 kpl, nyt 3,
lahjoittanut J. Siltanen 1930 sekä joku muukin.
2455
Mäyrän Meles meles nahka,
lahjoittanut R. Arvola maaliskuussa 1936.
2967
Mateen Lota lota nahkaa Lyseo 1949.
Numerotta on hain nahan palanen, lahjoittanut
K.J. Basilier lv. 1890–1891.
Poistettu on 1338 lento-oravan (nyk. liito-) Pteromys volans nahka 2 kpl, Lyseo 1893
ja 1920 (lahjoitti H. Rönn), molemmat poistettu koin syömänä, toinen 1935, 1341
kamelikurjen (nyk. strutsi, Struthio
camelus) sulkia Ambomaalta, useita, Lyseo 1903 (pölyksi murenneena roskiin v. 2017), 1342 riikinkukon
Pavo cristatus sulkia 2, Lyseo 1901 (murentuneena roskiin
v. 2017) sekä 2719 vesinokkaeläimen Platypus
anatinus nahka, Lyseo heinäkuu 1939, koin syömänä..
Myyrän jalka?! :D Kaikkea ne kokoelmiin lahjoittaa...
VastaaPoistaOppilailta on peräisin suuri osa irrallisista eläinten osista ja muustakin jännästä kokoelmatavarasta. Sotiin saakka koulu muisti myös kiittää kaikkia lahjoittajia (nimi ja mitä lahjoittanut) vuosikertomuksissa, hienoa toimintaa!
Poista