Oulun Lyseon lintukokoelmat I. Kokoelman alku

Päivitin 14.3. ja oikaisin muutamia tietoja.

Aloitan tässä juttusarjan otsikossa mainitusta aiheesta, Lyskan lintukokoelmista. Saattaa tulla useampikin tarina... Täältä sekä täältä sopii vilkaista, millainen (työ-)paikka Lyseon biologian luokka on viime vuosikymmeninä ollut.

Alla oleva kuva: Linnun silmin Lyseo ympäristöineen näytti jokunen vuosi sitten tältä. Lyseo on tuo keltainen, mutkikas rakennus kuvan keskellä olevan Frantzénin puiston alapuolella. Siitä alaoikeallevasemmalle laskee Pokkitörmä Oulujoen suiston haaraan. Kun Lyseon täytettyjen lintujen kokoelmaa alettiin kartuttaa pontevasti vuonna 1890 (jolloin Oulun suomalainen lyseo, nyky-Lyseon edeltäjä, tähän nykyiseen taloon muutti), koulutalo oli aika lailla pienempi; noita kuvassa alaspäin sojottavia siipiä ei tuolloin ollut. Biologian luokka on vasemmassa siivessä, ikkunat pihalle päin.

Olen tässä alkuvuoden mittaan käynyt Lyseon luonnonhistorialliset kokoelmat läpi sangen tarkkaan. Lyseolla alkaa (alkanee) remontti parin vuoden päästä, ja on syytä tietää mitä talossa on ennen evakkoon menoa. Tämän ja seuraavienkin katsausten lähdeaineistona (itse lintujen lisäksi) ovat monenelaiset luettelot ja listat. 

Opetusvälikappalten luettelon kannesta

Kokoelmaluetteloita on neljä.

Oulun suom. lyseon Huonekalujen, Opetusvälikappalten ja muun omaisuuden luettelossa on varhaisin, kahden sivun mittainen lista luonnonhistorian kokoelmista. Siihen on kirjattu vuosina 1890 ja 1891 lyseolle tulleet täytetyt linnut kirjaamispäivämäärineen ja hintoineen. Sidottu kirja sisältää siis muunkin koulun omaisuuden, ja sitä päivitettiin ainakin vuoteen 1903 saakka. Kirja on Oulun Maakunta-arkistossa. 

Luettelo Oulun suomalaisen lyseon eläin- ja kasvikokoelmassa säilytetyistä esineistä on käsin kirjoitettu luettelo (kuva alla), löytyi Lyseon vintiltä muinaisten omaisuuluetteloiden välistä. Se listaa vuosina 1880–1920 kokoelmaan ostetut ja muuten tulleet täytetyt eläimet ja muut kokoelmanäytteet. Luettelossa on linnun nimi, hankinta-aika, linnun alkuperä (paikka ja päivämäärä) sekä tietoja lahjoittajista ja täyttäjistä. Vaikka siitä löytyvä vanhin hankinta on vuodelta 1880, sitä on alettu pitää vasta 1890-luvulla, näköjään siinä järjestyksessä kun näyttelykappaleet ovat luetteloitsijaan vastaan tulleet. Esimerkiksi monet 1890 ja 1891 koululle saapuneet linnut on merkitty koululle hankituiksi jopa vasta vuonna 1894.  

Luettelo Oulun suomalaisen lyseon eläin- ja kasvikokoelmissa säilytetyistä esineistä. 

Kokoelmaluetteloissa on yleensä lajeittain kerrottu päivämäärä, tieteellinen nimi sekä luetteloonkirjaamisvuosi. Joissakin tapauksissa on mainittu myös muita tietoja, kuten hinta, lahjoittaja ja poistovuosi, jos näyte on vaikkapa ollut koin syömä. Koska kokoelmaluettelot on kopioitu aikaisemmista munkkimenetelmällä, tietoja on hävinnyt tai muuttunut jonkin verran, ja huomaan myös vanhimpien tietojen tulkintoja tehdyn.

1890-luvulta 1930-luvulle pidettyä katalookia.

Luonnonhistoriallisten ja maantieteellisten kokoelmien luettelo löytyi niin ikään vintiltä. Siihen on kopioitu yllämainitun käsin kirjoitetun luettelon tiedot. Sen varhaisin lintu-uutuus on vuodelta 1918, viimeisin on vuodelta 1934, muita kuin lintuja siihen on lisätty vielä 1935. Luettelossa on linnun numero, nimi, hankinta-aika, poistoaika ja linnun alkuperä (paikka ja päivämäärä) sekä tietoja lahjoittajista ja täyttäjistä. Monesta tähän luetteloon lisätyistä linnuista kerrotaan myös hankintahinta.

Maantieteen ja luonnonhistorian opetusvälineiden kantaluettelo Oulun lyseossa on viimeisin.  siihen on kopioitu edellisen luettelon tiedot, ja sen varhaisin lintulisäys on vuodelta 1934, viimeisin 1958. Tässä luettelossa on linnun numero, nimi, hankinta-aika, poistoaika ja linnun alkuperä (paikka ja päivämäärä), tietoja lajoittajista ja täyttäjistä. Näytteet on myös numeroitu. Kantaluettelon vanhin osa käsittää linnut 731–909 (juokseva numerointi). Myöhemmät hankinnat on merkitty vuodesta 1936 vuoteen 1949 numeroin 2445–2961 (samalla käsialalla kuin aikaisemmat merkinnät) ja vuodelta 1958 3460 (eri käsialalla). 

Lisäksi tietoja on parissa muussakin lähteessä.

Lukuvuoden 1903-1904 vuosikertomuksessa on Eläinkokoelman luettelo tuona vuonna kokoelmassa olleista linnuista, niiden tieteellinen nimi, lukumäärä kokoelmassa sekä useimmista alkuperä (paikka ja aika).

Koulun vuosikertomuksissa on sotavuosiin saakka miltei vuosittain kerrottu, kuka on lahjoittanut kokoelmaan mitäkin. Kuten alta näkyy, koulu sai kokoelmiinsa lintuja ja muitakin eliönäytteitä koululaislta, entisiltä oppilalta ja muiltakin.

Vuosikertomuksesta 1891-1892

1970-luvulla on laadittu  lista alkuperäisissä etiketeissä olleista tiedoista ennen kuin ne korvatiin uusilla. Tärkeä teko! Samalta ajalta on myös lista jalustoissa olleista vanhoista suomalaisista ja tieteellisistä nimistä.

Kun Lyseo muutti Pokkitörmälle, sen mukana tuli jonkin verran luonnonhistoriallisia kokoelmakappaleita, kuten 9 eri eläinten pääkalloa, spriissä säilytettyjä eläimiä, näkinkenkiä ja Anderssonin kasvitieteellisen kuvasto. Muutama lintukin on perua Pokkitörmän kautta edeltävältä ajalta, vaikkapa kaapissa yhä kököttävä kokoelman vanhin lintu, helmipöllö numero 831 Pälkäneeltä vuodelta 1873. Lyseon lintukokoelmaa alettiin kartuttaa saman tien. Päiväämätön lista 1890-luvulla aloitetun kokoelmaluettelon välissä ”Kulunkiarvio zoologisista ja botaanisista opetusvälikappaleista Oulun suomalaiselle lyseolle 1. täytettyjä lintuja” summaa 120 lintunäytettä, yhteishinnaltaan 667mk 50p, yhden nisäkkään, Erinaceus europaeuksen (siilin; 8 mk) sekä kuvateoksen "Skandinaviens foglar" (150mk), 10 vihkoa kuvateosta ”Suomen kalat” (55 mk), 1 kpl kuvateosta ”Ausländische Kulturpflanzen” (50 mk) sekä 1 mikroskopi (250 mk), yhteensä 1180 mk 50 p. Lukuvuoden 1890-1891 aikana ostettiinkin Lyseon luonnontieteelliseen kokoelmaan 70 täytettyä lintua, kolme täytettyä nisäkästä ja yksi kuvateos hallitukselta saadun 600 markan turvin (Vuosikertomus 1890-1891).

Ensimmäiset linnut merkittiin Oulun suom. lyseon Huonekalujen, Opetusvälikappalten ja muun omaisuuden luetteloon 29.10.1890. Ne olivat 90 markalla ostetut kulorastas, pensastasku, keltasirkku, pulmunen, tuulihaukka, hiirihaukka, hiiripöllö, peltopyy, meriharakka, suosirri, lapasotka, mustalintu, kaakkuri ja tunturipöllö, 14 näyttelykappaletta. Ne ovat tallella vieläkin. Kulorastaan, kaakkurin ja tunturipöllön alkuperä ei ole tiedossa, meriharakka on Ruotsin Skoonesta, muut eri puolilta Etelä-Suomea. Saman päivän kohdalla on myös maininta ylitarkastaja A. Strengelliltä saadusta täytetystä maakotkasta ja lyseolainen K.K. Östbergin lahjoittamasta krokotiilista, joka yhä roikkuu biologian luokan katossa. Oppilaat lahjoittivat samana lukuvuonna kuusangan, hippiäisen, tiitisiä ja metson, mutta niitä ei yllämainittuun Opetusvälikappalten luetteloon merkitty, kuten ei oppilas Östbergin krokodiilin keralla lahjoittamaa käärmettäkään. Lisää lintuja merkittiin luetteloon 24.2.1891 93 markalla. Tuolloin ostettiin pikkulepinkäinen, västäräkki, varis, harakka, kuukkeli, kottarainen, isokäpylintu (ilm. kaksi), taviokuurna, varpuspariskunta, pikkutikka, pohjantikka, käenpiika, mehiläishaukka ja viirupöllö, pääosin eteläsuomalaisia nämäkin. Loput mainitusta 1890–1891 hankituista 70 yksilöstä merkittiin kokoelmaluetteloon muutaman seuraavan vuoden aikana, enimmäkseen 1894 mennessä (ei siis läheskään aina hankintavuonna).

Lyseon lintukokoelman alku 1890-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Huomaa muodikkaan harmaat jalustapalikat.

Kokoelmaluetteloista ei käy ilmi, mistä linnut tilattiin, mutta 1800-luvun lopun tili- ja kassakirjojen mukaan (Oulun Maakunta-arkistossa) Helsingin yliopiston Eläintieteellisen museon preparaattori Gustaf Wilhelm Forssell on myynyt Lyseolle täytettyjä eläimiä sadoilla markoilla tuolloin.  Forssell toimi museon preparaattorina vuodesta 1885 vuoteen 1917 saakka. Varhaisin häneltä tullut lasku on päivätty 3.3.1891, suuruudeltaan 270 mk, lisänä rautatierahti 6,70 mk. Merkintä löytyy rahdin maksamisesta, mutta Forssellille maksetusta ei. Viimeisimmäksi Forssellille maksettiin 52,50 mk 24.3.1894. Mainitun 600 markan edestä ei laskuja tahi maksuja ole; kaipa rahaliikenne on hoidettu jotenkin muuten…

600 markkaa luonnonhistoriallisia kokoelmia varten!

Rahaa G.W. Forssellille, lasku 270 mk + rahti 6,70.

Kokoelmaan tuolloin hankitut 70 lintua ja kolme nisäkästä ovat epäilemättä hänen täyttämiään tai välittämiään. Yli sadan vuoden mittaan ovat näytteiden alkuperäiset nimilaput enimmäkseen irronneet, mutta niistä 1970-luvulla muistiin pantujen tietojen mukaan nimikirjaimet GWF esiintyvät muutamissa näytteissä, ja itse asiassa ovat luettavissa vieläkin muutamasta paperilappusesta.

Ei lintu, vaan orava, mutta ensimmäisten lintulähetysten mukana tullut GWF Gustaf Wilhelm Forssellilta Helesingistä. 

Viitisentoista kokoelmaluetteloihin 1890–1894 merkityistä linnuista on peräisin Ruotsista (paitsi lunni Färsaarilta). Niiden jalustan etikettien perusteella ne on täyttänyt kuulu uppsalalainen täyttämö Skandinaviska Naturaliemagasinet. Ylempänä mainittu meriharakkakin on sen perua.

Lyseon toisen muuttohaukan jalustassa on tyypillinen Skandinaviska Naturaliemagasinet -täyttämön etiketti.

1890-luvun mittaan kokoelmaan merkittiin parikymmentä hankintaa lisää, niin Suomesta kuin Ruotsistakin. Vuosina 1900–1903 lintukokoelma karttui noin 75 linnulla. Näiden hankinnasta, hinnoista ja täyttäjistä en ole löytänyt tietoa Lyseon papereista enkä Maakunta-arkistosta, paitsi että viitisenkymmentä on peräisin Suomesta (voivat olla Forssellin perua, mutta ei voi tietää varmasti) ja noin 25 on pyydetty Ruotsissa tai on Skandinaviska Naturaliemagasinetin täyttämiä. Tuossa on linkki tämän firman katalookiin. Skandinaviska Naturaliemagasinetin perua olevien lintujen, etenkin pikku-, jalustat ovat sille tyypillisiä litteitä palikoita, joissa on vielä usein etiketti tai sen jälki tallella. Suurin osa linnuista on kuitenkin istutettu muodikkaisille harmaille palikoille, jotka näyttävät olleen preparaattorien keskuudess suurta huutoa tuolloin. Niiden perusteella ei alkuperästä voi sanoa mitään. Toisaalta myös kirjalliset merkinnät lintujen alkuperästä kokoelmaluetteloissa, vuosikertomuksissa ja erinäisissä listoissa ovat joskus ristiriitaisia ja osin virheellisiä, eikä niiden tulkinta ole aina arvailua parempaa. Näistä lisää jatkokertomuksen seuraavissa osissa.

***

Tämmöinen polynesialainen puujumala vahtii kokoelmia lintu päänsä päällä.