Vuoristomajan vaiheita

Olen tässä selvitellyt vuoristomajan vaiheita. Ostin sen neljännesvuosisata sitten paikalliselta viljelijältä, joka oli hankkinut sen maineen 1970-luvulla tilan autioiduttua. Myyjä tarjosi ystävällisesti pillarikuskin numeroa avuksi rakennusten hävittämiseen, mutta valitsin työleirin. Torppaa ja piharakennuksia olen harsinut kasaan, ja tehnyt liiterin ja siirtänyt pihaan vanhan aseman varastonkin. Torppa on majailukunnossa, eli tavoitteen olen sikäli saavuttanut. Monta asiaa tekisin nykytietämykseni perusteella toisin kuin tein, mutta tehty mikä tehty. En tässä juurikaan kerro tekemistäni korjauksista, vaan hahmottelen torpan varhaisvaiheita.

                                                                              *****

Näillä seuduin oli 1850-luvun tietämissä runsaasti torppia (kartassa T):

Vuoristomajan seutua 1800-luvun puolivälissä. T = torppa. Lähde: Sotilaskartta, Kalmbergin kartasto R VIIIa: List 6, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/6834 , http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2007879

Yksi kartan torpista sijaitsi samoilla sijoilla vuoristomajani kanssa - tosin eri puolella muinais-kärrytietä (joka vielä erottuu pienellä tontillani - suurin osa tiestä on jäänyyt uusien peltojen ja sitä myötäilevän uuden tien alle) kuin se. Kartanpiirtäjän virhe? Vai onko kartan torppa hävinnyt ja nykyinen siis uudempaa perua? Vuoristomaja on kumminkin ollut läheisen maatilan torppa ja lohkottu siitä omaksi tilakseen vuonna 1920 (kertoi maanmittaustoimiston henkilö).

Pihapiirissä on kolme hirsirakennusta, navetta, savusauna ja talo sekä lisäksi rankorakenteinen vaja.

Talo 1995

Navetan raato vasemmalla, pieni savusauna ja taustalla itse talo. edessä oikealla vaja. Noin v. 1995.

Arvelen, että ne on rakentanut sama ihminen ja samoihin aikoihin, koska kaikissa on päätyräystään alla oleva tasakertahirsi  viimeistelty samaan tapaan, ja ainakin navetan ja tuvan hirsikehikon hammasnurkkasalvain (kuvia myöhemmin) on kuin samalla sapluunalla tehty:

Navetasta

Talosta

Savusaunasta

Talossa on luonnonkiviperustus. Sen sisäpuoli oli täytetty hiekalla lattialankkuja myöten. Hiekkaan upotettuna olivat lattianiskat, joita tukivat isohkot kivet. Niskat kuten useimmat pääosin 20 cm leveät, noin 30 milliä paksut ponttaamattomat  lattialankut olivat alapuolelta lahonneet uusiokäyttökelvottomiksi. 

Tupa on salvettu 6" hirsistä, salvaimena hammasnurkka. Taloa oli lisäeristetty purulla ja päälle lyöty vaakaan ponttilauta (paitsi että porstuan seiniin ei purua oltu lisätty).

Talossa on n. 5x5 m tupa. Porstuasta on ovet tupaan ja kamariin. Kamarin nurkassa oli lämmityskelvoton tiilikakluuni, tuvan nurkassa sisuksiltaan romahtanut uuni. 

Tuvan hellauuni

Tuvassa ja kamarisssa oli hirsien päälle liimattu sanomalehteä 1900-luvun alusta ja sen päällä pinko- tms. pahvit ja jokunen kerros tapetteja. Postin pahvit ja tapetit, otin tapeteista palasia talteen. Alta paljastui nokiset hirret, joissa oli laajalti hirsijumien tekemiä reikiä.

Välikatolla oli vaaksa hiekkaa sammal- ja varpukerroksen päällä. Heittelin pois vintin ikkunasta. Hiekkaa vasten oleva hirsi oli (kuten tavallista) hyvin lahonnut. 

Vesikattorakenteena oli/on tuvan päällä ns. vuoliaiskatto. Vuoliaisten varassa ovat ruoteiden kannattimet, ruoteina sekalaista lautaa, ruoteissa kiinni päreet, päreiden päällä nippa nappa ehjähkö kolmiorimahuopa.

Seuraava kuva on tuvan päältä. Ylinnä kurkihirsi, sivumpana kaksi kurkihirren suuntaista vuoliaista. Päätykolmio on myös hirrestä.

Vuoliaiskatto

Seuraava kuva on porstuan ja kamarin päältä. Kurkihirsi ylinnä, ei vuoliaisia, päätykolmio tehty laudoista, ruoteiden kannattimet viisienttisiä kuusen/männynrankoja.

Ulkovuorauksen purussa selvisi hirsien kunto. Tuvan joka seinällä oli sisältä umpilahoa lattiasta vähintään navan korkeudella, parilla seinällä paljon ylemmäskin. Yhtä nurkkaa asutti sankka hevosmuurahaisyhteiskunta, muualla mellasti hirsijumisto. 

Lisäeristyksen alta paljasti myös muuta mielenkiintoista. Tuvan kehikon nurkat olivat punaiset, hirret muuten harmaat. Onko niin, että torppa oli ollut hirsipinnalla vain nurkat suojattuna nurkkalaudoin niin kauan, että punamulta oli muualta hiutunut pois? Vai...

                                                                                ******

Kuva ajoitusraportista (Tuomo Wallenius)

Nyt takaisin torpan ajoitukseen. Teetin dendrokronologisen ajoituksen sekä navetan että tuvan hirsistä. Navetasta otin viisi, tuvasta 10 näytettä, joissa on mukana kuorta tai kuoren alainen viimeisin lusto (pari näytettä epäonnistui tässä suhteessa). Näytteet ajoitti dos. Tuomo Wallenius (ks. https://dendrokronologit.wordpress.com/ , jossa muun muassa hyvät lustonäytteenotto-ohjeet ja dendrokronologian perusteita). Tulokset (ja kuva yllä ovat ajoitusraportista):

Tupa on siis tehty vuonna 1903 kaadetuista puista, navetta 1908 kaadetuista sekä 1903 kaadetuista, tuvan ylijäämistä. Arvelen tuvan rakennetun - jos hirret kuivaneet vaikkapa vuoden - 1904. Navetta viisi vuotta myöhemmin, 1909. Alussa mainittu tien väärällä puolella oleva torppa on siis kadonnut. 

Usea seikka osoittaa tahi vähintäänkin vihjaa, että tupa ja porstua-kamari on rakennettu reilusti eri aikaan, tietysti tupapuoli ensin. 1) Kamarin päällä välikatossa on lautaan kaiverrettu vuosiluku 1911, mikä on puolenkymmentä vuotta tuvan todennäköisen rakentamisajankohdan jälkeen.  2) Tuvan kehikon nurkissa on punaista maalia myös porstuaa vasten olevassa seinässä siinä kohdin mihin porstuan seinä on myöhemmin kiinnitetty eli tämäkin seinä on ollut ulkoseinänä ennen myöhemmän porstua-kamarin tekoa ja seinän laudoitusta (porstuan seinää ei ole salvettu tupaan kiinni vaan se oli kiinnitetty karalla ja rautakiinnikkeellä; kiinnike ja nurkkien punamaali näkyy ylempänä ulkoseinäkuvassa).  Toisaalta, edes räystään suojassa ei  punaista maalia hirsissä näytä säilyneen - kuinka monta vuosikymmentä kestää  punamullan (todennäköisin maali) hiutumiseen täysin? Vai ovatko asujaimet aatelleet suojaavansa nurkat maalilla ja laudoilla siihen asti, kun porstua-kamariosa on tehty ja muhat ja vuorilaudoitus lisätty? Ja millainen väliaikainen eteisosa mökissä on ollut 1904-1911?  3) Vesikaton rakenteissa (kurkihirsi, vuoliaiset, ruoteet) on katkos tuvan ja porstua-kamarin väliseinän kohdalla, mikä viittaa eriaikaiseen rakentamiseen. Myöhempi osa on muutenkin tehty osin lyhyehköistä hirrenpätkistä.

Ulkovuorilaudoitus ja purueriste on lisätty vasta, kun porstua-kamari on tehty (vuorilaudoituksessa ei ole saumaa eri rakennusosien välissä). Veikkaan, että torppa on vuorattu pian sen valmistuttua kokonaan juuri sillä perusteella, että pätkistä kyhätty seinä on lukuisine hirrensaumoineen säälle altis. Jos näin, tuvan hirsillä ei ole ollut aikaa kuin muutama vuosi olla sään armoilla eikä kehnokaan punamulta kyllä näin lyhyessä ajassa kokonaan häviä seinästä. Tässä tapauksessa hirsiä ei olisi edes maalattu. Tiijä häntä.

******

On tässä vielä selvittämistä. Mistä saisi selkoa tuosta kadonneesta torpasta?