Kiinalainen juttu Oulun lyseolla

Viime viikkoina olen pölistellyt Oulun Lyseon kansatieteellisen kokoelman parissa ja luetteloinut mitä jännimpiä esineitä. Kokoelmat päätyvät kevään mittaan koulun nurkista parempaan turvaan pian alkavan remontin alta. Kunhan luettelointi on valmis, kirjoitan kokoelmista laajemminkin, mutta tässä ensi hätään. 

Kokoelman inventaario käy siten, että kaapeista esiin kaivettuja esineitä verrataan kokoelmaluetteloihin, joihin on merkitty koululle ostetut ja lahjoitetut esineet. Kansatieteellisiä esineitä sisältäviä luetteloita on neljä. Varhaisin on vuosilta 1890-1900-l. alku, tuorein vuodelta 1973. Samoissa luetteloissa ovat myös Lyyseon luonnonhistorialliset ja maantieteelliset kokoelmat, joista olen kirjoittanut aiemmin. Kun uusi luettelo on aloitettu, siihen on kopioitu (käsin siis) edellisen luettelon sisältö. Esineissä on hyvässä lykyssä tallella alkuperäinen kokoelmanumero tai muu lappunen, josta esineen nimi, alkuperä tms. tunnistamista auttava tieto käy ilmi. Useimmat esineet ovat myös tunnistettavissa siksi mitä ne ovat. 

Muutamassa tapauksessa voi vain sanoa, että nämä kolme esinettä tässä ovat luettelon esineet x, y ja z, mutta ei voi tietää, mikä on mikä. Esimerkiksi Luettelossa Oulun suomalaisen lyseon eläin- ja kasvikokoelmassa säilytetyistä esineistä (vuosilta 1880-1920) on maininta, että vuonna 1911 on kokoelmaan tullut yksi kpl kiinalaista kirjoitusta, jonka lahjoitti Sihvonen. 

Ote kokoelmaluettelosta. Kiinalaista kirjoitusta, Lahj. Sihvonen

Samassa luettelossa on myös Oulun merikoulun lahjoittamat 3 japanilaista paperia (v. 1914) ja yksi kiinalainen paperi, jonka oppilas E. Savila lahjoitti 11.5.1916. Tuosta kolmen japanilaisen paperin nipusta on minulla vankka epäily, mutta olen tässä selvitellyt lähinnä yhden "kiinalaisen näköisen" identiteettiä. Siitä nyt lisää.

Muoks 9.2.2021. Myös tuo punainen paperi on Sihvosen lahjoittama, koska näin lukee sen kääntöpuolella. En vain hoksannut aikaisemmin katsoa sieltä.

"Kiinalaista kirjoitusta."

Isompi paperi on non 26x26cm, pienempi 20x10cm.

Vuoteen 1938 saakka koulun vuosikertomuksiin merkittiin koulun saamat lahjoitukset. Oulun suomalaisen klassillisen lyseon kertomus lukuvuodesta 1911-1912 (kuva alla) kertoo, että tämä Sihvonen on  lähetyssaarnaaja. Google auttaa, kyseessä on Erland Sihvonen (1872-1967), joka oli Kiinassa useaan otteeseen viime vuosisadan alkupuolella, 1902-1910, 1912-1923 ja 1926-1929.

Sihvonen Lyyseon vuosikertomuksessa

Mutta  itse artefaktiin - onko se juuri tuo isompi paperi, jossa on kiinalaisen näköisiä merkkejä? Vai pienempi punainen?

Hakuammuntana kysyin fb-kavereilta onko tietoo. Tietoohan oli ja monenlaista mistä valita. En tässä kerro vastaajien nimiä, fb-piirini on useimmat tiedonjyväset esittäjineen jo nähnyt. Kyselyn lonkerot ovat ulottuneet idässä aina Jaappanin saarille saakka, ja suomalaisten lisäksi myös kiinalainen ihminen on nämä nähnyt. Lisäksi keskusteltu on yksityisesti muutaman henkilön kanssa,ja myös Metsokankaalla on reagoitu. Useimmat kiinnittivät päähuomion isompaan papereista, jota alla oleva pohdinta koskee ellen toisin sano.

Teksti - japania vai kiinaa? Japanilainen kaverinkaveri piti  tekstiä japanina, kiinalainen Lyyseon oppilas vanhantyylisenä kiinana

Tekstin merkitys? Toisen kaverin japanilainen kaveri piti tekstiä kalligrafiaharjoituksina, ehkä opettajan tekemänä mallina. Saman kaveri toinen japanilainen kaveri piti tekstiä samoin kalligrafiaharjoituksina, merkit näyttävät japanilaisten 100-150 v. sitten tekemiltä. Kolmas kaveri arveli runoksi. Neljäs kaveri arveli runoksi ja kokeili google-kääntäjää. Pakko näyttää:

Eihän tästä tule tolkkua.

Keltaisen paperin oikeassa yläkulmassa on punaisia leimoja. Yhden japanilaisen kaverinkaverin mukaan ne ovat japania, toisen japanilaisen mukaan kiinaa. Kaksi kaverinkaveria löysi ylemmälle (vasemmalle) rykelmälle modernimmat vastineet 津蘭学堂. Toisen kaverinkaverin mukaan alempana oleva  kaksi merkkiä tarkoittavat opiskelijaa.

No, yksi japanilainen kaverinkaveri kertoi tuon neljän merkin tarkoittavan Japanin Honsun saarella sijaitsevan nykyisen Mien prefektuurin alueella 1700-luvun lopulla - 1800-luvun alussa sijainnutta koulua, jossa opiskeltiin mm. lääketiedettä.

Hieman erilaistakin tietoa tuli. Toisen kaverin japanilainen kaveripa (thanks, Ari-Pekka and Yuko) kertoi, että 

I googled the name of 津蘭學堂 (red characters written on the upper right of the brown paper with a blue mark on a image). It's "traditional Chinese characters" and it means Djinlan school. I found some pictures about 'Djinlan (Tsinglan) koulu'. One of picture was Finnish Evangelical Lutheran Mission Work in China.

Polttaa!

Djinlan-koulu:

Suomen lähetysseuran koulu Kiinassa.  Linkki lisenssiin.(cc BY 4.0) Kuvan lähde.

Lisätään Sihvonen; kuva Sihvosen työmaalta Kiinasta:

Erland Sihvonen takarivissä toinen vasemmalta. Kuvan lähde. Linkki lisenssiin. (CC By 4.0)

Miksi Erland Sihvonen lahjoitti kiinalaista kirjoitusta Oulun klassilliselle lyseolle v. 1911?

Vuonna 1911-1912 hän kävi Oulussa järjestämänsä kiinalais-afrikkalaisen lähetysnäyttelyn kiertueella, joka huhtikuuhun 1912 mennessä  oli kiertänyt neljässätoista kaupungissa aina Oulua ja Viipuria myöden. ( Leila Koivunen, "Kiinalais-Afrikalainen" lähetysnäyttely historioitsijan haasteena).

Sihvonen esitelmöi Lyyseon juhlasalissa 10.12.1911! Kiinalaisessa puvussa!

Esitelmäilmoitus Kalevassa 9.12.1911

Erland Sihvonen kiinalais-afrikkalaisen näyttelyn 
aikaan. Kuva tekijänoikeudeton, kuvaaja tuntematon.

Itse näyttely oli Kajaaninkatu 5:ssä NMKY:n tiloissa 8.12.1911 eteenpäin (Kaleva 9.12.1911).

Kokoelmaluettelossa mainitaan Sihvosen lahjoittamiksi myös kiinalainen kirja, kaksi uhrisavustinta (suitsukepuikkoa) ja kiinalainen uhriraha (näitä ei kuitenkaan mainita 1911-1912 vuosikertomuksessa). Eiköhän Sihvonen lahjoittanut nämä sekä kiinalaisen kirjoituksen esitelmöidessään Lyseolla.

Opetuksia: Kun ei tiedä, pitää kysyä. Ei pidä heti uskoa mitä sanotaan. Täytyy kaivella toisistaan riippumattomia lähteitä. On oltava kiitollinen kaikesta saadusta avusta ja vastauksista, vaikka niistä osa onkin vääriä - ihmiset käyttävät hyvän hyvyyttään aikaansa vastatakseen kysymyksiin, eikä satunnaisen piirin ihmisiltä voi edellyttää historiantutkijan asiantuntemusta. Ja jos uutta ja oikeaa tietoa ilmenee, korvataan vanha sillä.

Kiitos, Ari-Pekka, Manu, Yoko, Fumi, Raija J., Junnu, Hongmin, Taka ja lyseon oppilas!

Maailma on nyt vissiin vähän valmiimpi.

******