tiistai 13. huhtikuuta 2021

Kiinalainen juttu Oulun lyseolla 2.

Taannoin selvittelin ystävien avustuksella kahden Oulun lyseon kansatieteellisessä kokoelmassa olevan "kiinalaisen näköisen" paperin alkuperää. Selkoa on sittemmmin tullut lisää.

Vasemmalla Yida Ren -nimi tai kannustusviesti, oikealla runo tai kalligrafiaharjoitus tai molempia.

Tuon isomman alkuperähän selvisikin jo. Se on Lähetyssaarnaaja Erland Sihvosen Oulun lyseolle joulukuussa 1911  lahjoittama kappale "kiinalaista kirjoitusta" kuten kokoelmaluettelossa lukee. Myös pienempi, punainen on Sihvosen lahjoittama, mikä selvisi edellisen jutun kirjoittamisen jälkeen, kun katsoin sen kääntöpuolta, missä luki ett se on Sihvosen lahjoittama....

Ennen edellisen jutun tekoa lähetin kysymyksen myös japanin kielen yliopistonlehtori, Japanin-tutkimuksen dosentti, Aasian kielten tieteenalavastaava Riikka Länsisalmelle Helsingin yliopistoon, Hän puolestaan välitti kysymykseni Japanin kielen yliopisto-opettaja Rie Fuselle, joka lähetti sen edelleen kiinalaiselle  Yida Caille (tohtorikoulutettava, kielentutkimuksen tohtoriohjelma, Helsingin yliopisto). 

Yida Cai vastasi näin.

Kommentti 1:

 

Punaisessa paperissa lukee mielestäni kiinalainen miehen nimi "任義達" (Pinyin: Ren Yida, Suomessa kirjoitetaan etunimi ensin eli Yida Ren).  on hyvin yleinen sukunimi Kiinassa, ja 義達 on miehen etunimi. On myös mahdollista, että kyse ei ole nimestä vaan kannustavasta tekstistä, koska kukin näistä merkeistä ilmaisee tietynlaista positiivista henkeä.  

 

Olen myös sitä mieltä, että kellertävässä paperissa oleva teksti on kalligrafiaharjoitusUskon, että kyseinen teksti on kiinankielinen, koska se on kirjoitettu paperiin, jonka oikeassa reunassa lukee 津蘭學堂 (Pinyin: Jinlan xuetang), joka on koulun nimiKuten Antti on kirjoittanut blogiinsa, kyseinen koulu oli Suomen lähetysseuran koulu Kiinassa. Tämän vuoksi mielestäni voidaan rohkeasti sanoa, että kyseinen teksti on kiinankielinen. Tarkastin kiinalaisen nettisivun, joka esittelee kyseistä koulua. Se sijaitsi Hunanin maakunnan Jinshi-kaupungissa. Kyseisen paperin oikean marginaalin alla olevat merkit 學生 tarkoittavat opiskelijaa. 

 

Syy siihen, minkä vuoksi pidän tekstiä kalligrafiaharjoituksena, on se, että se on kirjoitettu sellaiseen paperiin, joka on tarkoitettu erityisesti kalligrafiaharjoitukselle. Tällainen paperi muodostuu yleensä isoista neliönmuotoisista kirjoitusalueista, ja paperin vasemmassa marginaalissa lukee päiväys 弐月十三日 (pinyin: eryue shisanri) eli 13. helmikuuta. Vaikka pidän kyseistä tekstiä kalligrafiaharjoituksena, mielestäni siihen kirjoitetut merkit itse asiassa muodostavat runon. Toisin sanoen mielestäni tekstin kirjoittaja kirjoitti runon tuohon paperiin, kun hän harjoitteli kalligrafian kirjoitusta.  

 

Tuossa kellertävässä paperissa olevaa runoa voidaan kuitenkin tulkita eri tavoin. Mielestäni se pitää lukea pystysuunnassa ylhäältä alas eli sarake sarakkeelta ja oikealta vasemmalle. Ensimmäinen sarake eli oikeimmalla puolella oleva sarake 暑暑交交 (pinyin: shu shu jiao jiao) koskee mielestäni erityisesti kiinalaisen kulttuurin niin sanottuja ershisi jieqi auringonajanjaksoja 二十四 (pinyin: ershisi jieqi) (japani: 二十四節気), joiden mukaan heinäkuussa on 小暑(pinyin: xiaoshu)-aika ja大暑(pinyin: dashu)-aika. Kun xiaoshu-aika on loppunut, dashu-aika alkaa. Merkkiä交 (pinyin: jiao) tulkitaan mielestäni vaihtumiseksi (kiinaksi: ). Kiinankielessä tekstissä, erityisesti runossa, toisto on tyypillinen diskursiivinen ilmaisutapa, jolla kirjoittajan emootiota korostetaan ja kuvataan toistuvaa tilannetta. Siksi kyseistä saraketta voidaan tulkita siten, että xiaoshu-aika vaihtuu dashu-aikaan, ja tämä vaihtuminen tapahtuu toistuvasti.  

 

Toisen sarakkeen 如暑是交 (pinyin: ru shu shi jiao) ensimmäistä merkkiä  (pinyin: ru) tulkitaan mielestäni jos-sanana (kiina: 如果, pinyin: ruguo) eli sillä alkaa ehtolause. Merkin  (pinyin: shi) suomenkielinen vastine on yleensä olla-verbi. Kyseistä saraketta tulkitaan mielestäni näin ”Jos xiaoshu-aika vaihtuu todella tai on vaihtunut dashu-aikaan.” 

 

Kolmas sarake 來寒來寒 (pinyin: lai han lai han) ilmaisee, että kylmä sää tulee. Merkki (pinyin: lai) tarkoittaa tulla, ja (pinyin: han) kylmää. Kiinalaisen kulttuurin mukaan dashu-aika on vuoden kuumin aika, jonka jälkeen sää tulee vähitellen kylmäksi. Tässä mielessä kyseistä saraketta voidaan tulkita siten, että kylmä sää tulee. Toistolla on tässä sarakkeessa nähdäkseni diskurssinen funktio, jolla kirjoittaja korostaa emootiota.  

 

Viimeinen sarake 必當必當 (pinyin: bi dang bi dang) tarkoittaa varmasti, ja siinä on myös toistoa emootiota korostamista varten. Merkit 必當 (pinyin: bidang)  tarkoittavat varmasti.  

 

Pariaatteessa koko runoa voidaan tietyllä tavalla tulkita näin: 


Xiaoshu-aika vaihtuu dashu-aikaan toistuvasti (joka vuosi siis), 

jos xiaoshu-aika todella vaihtuu (tai on vaihtunut) dashu-aikaan, 

kylmä sää tulee, kylmä sää tulee (toisto tässä korostaa emootiota), 

varmasti, varmasti (toisto tässä korostaa emootiota) 

 

Mielestäni syy siihen, minkä vuoksi google-kääntäjä ei näyttänyt ymmärrettävää runoa, johtuu ensinnäkin siitä, että se kääntää kyseistä tekstiä vaakasuuntaisesti eli rivi riviltä ja vasemmalta oikealle. Lisäksi runon kääntäminen google-kääntäjän avulla ei yleensä toteudu hyvin. Kuitenkin kuten olen maininnut, runoa voidaan tulkita eri tavoin. Yllä mainitsemani selitys on vain minun oma mielipiteeni. Runoa voidaan tulkita myös esimerkiksi, sillä tavalla, että viimeisen sarakkeen merkki  tarkoittaa täytyä, ja olla varuillaan (kiina: ). Tässä mielessä viimeinen sarake voidaan tulkita siten, että täytyy olla varuillaan, koska sää tulee kylmäksi (esim. täytyy olla varuillaan, jotta ei saa flunssaa). Kuitenkin mielestäni yllä aiemmin mainitsemani tulkinta tästä runosta on järkevämpi ja sopivampi kuin tämä vaihtoehto. Lisäksi on myös mahdollista, että kyseinen teksti ei ole runo lainkaan. Kirjoittaja mahdollisesti kirjoitti kyseiset merkit vain sen vuoksi, että hän halusi harjoitella kalligrafiaa. 

 

Kommentti 2:

 

Kun esittelin merkkiä , kirjoitin, että sitä tulkitaan runossa vaihtumiseksi. Sen jälkeen lisäsin sulut, joihin kirjoitin verbin . Kyseinen verbi yleensä kuvaa sellaista tilannetta, että ihmiset vaihtavat asioita toistensa kanssa. Kuitenkaan tuon runon ilmaisemassa tilanteessa kyseinen verbi ei kuvaa tätä tapahtumaa. Se, millaista tapahtumaa kyseinen verbi kuvaa, riippuu kontekstista. Runossa ei ole ihmistä, joka vaihtaisi xiaoshu-aikaa, ja lisäksi xiaoshu-aika vaihtuu dashu-aikaan, mutta ei toisinpäin (Jos kyseinen runo todellisuudessa koskee Kiinan ershisi jieqi auringonajanjaksoja二十四, mikä on tulkintani runosta). Lisäksi haluan mainita, että kirjoitin sanan 二十四 yksinkertaistetuksi kiinaksi. Perinteiseksi kiinaksi se kirjoitetaan seuraavasti: 二十四節氣.

 

Näin siis Yida Cai.


No, edellisessä jutussa näistä dokumenteista en kertonut aivan kaikkia tulkintoja ehdotuksia niiden sisällöksi. Kaverinkaveri Hongmin Tu käänsi paperien sisällön samanhenkisesti näin:

 

The summer is getting hotter and hotter,

Such a hot summer means,
Colder weather in the coming winter,
Sure and tough.

on the red paper: it could be a person’s name Ren Yida. The meaning could be “what ever happens, our brotherhood is true”.





Eipä näihin käännöksiin ja tulkintavaihtoehtoihin ole maallikolla lisättävää. Paitsi opetus, että asiaa tuntematon ei nettiselailulla pysty selvittämään näinkään yksinkertaista asiaa kuin mitä kieltä paperissa on saati mitä niissä lukee saati miten tekstiä pitää/voi tulkita. Ilman kulttuurintuntemusta ei tässä(kään) päästäisi puusta pitkään.



Kiitos, Yida Cai, Hongmin Tu, Riikka Länsisalmi, Rie Fuse ja muut jo aikaisemmin kiitellyt asianosaiset!


******

2 kommenttia:

  1. Ylen dokkari kirjoitustaidon synnystä tähän liitettynä panee kyllä miettimään, miten hirmuinen työ on tehty, että on saatu yhteisymmärrys kirjoitusmerkkien suhteen. Ja miten helpolla me latinalaisten aakkosten käyttäjät ollaan päästy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Katsoin kirjoitustaito-ohjelman myös, sangen mielenkiintoinen. Ja suomea pidetään muka vaikeana kielenä...

      Poista