Tuli kolmas päivä, neljäs ja viideskin - kurkihirsi paikoillaan lopulta; myös sauna on alullaan

Taas sivistyksen sähköverkon piirissä. Joka härjillä kyntää se härjistä puhuu, joten saunamökin rakennusraportti jatkuu. Aikaisemmat saunamökkijutut ovat täällä.

Saunamökin tupapuolen eristeenä on pellavanauhaa, jonka levitimme tervatulle hirrenselälle. varauksen sisäpuoliselle selälle ei tervaa pantu, vain varaukseen ja sen ulkopuoliselle selälle.

Tilkkeeseen on tahty reiät tapinreikien kohdille. Etualalla olevasta reiästä pilkottaa tapin yläpää, joka on lyoty sentiin verran sisään hirrren pinnasta. Alapäästään se n niin ikään hieman irti reiän pohjasta. Näin tappi ei kanna, vaikka seinä painuu.

Tässä tungetaan tilkettä lämpöloveen.

Räystäshirsi, jossa ruoteiden kannattimien lovia.

Kuvassa (oikealla) hirrenpätkä, joka on tapitettu ylimpään seinähirteen ja jonka yläpään tapit solahtavat kurkihirren vastaavaan koloon.

Kurkihirsi matkalla harjalle!

Sinne meni, siis kurkihirsi.

Saunamökin tupapuoli harjassa. 

Tähän vaiheeseen saakka meni siitä kun hirret olivat pinossa 90 tuntia viitenä työpäivänä (45 tuntia per heppu). Perustukset teimme luonnonkivistä poistettuamme ensin multamaan rakennuksen alta. Työnjako oli pääpiirteissään sellainen, että minä piilusin hirsiä ja tasasin niiden päitä maajalassa samalla kun Sakari H. tilkitsi ja tapitti  sekä kairasi tulevien karaurien pohjia. Jos hirret olisivat olleet täysin valmiita pysytyksen alkaessa, kaksi ukkoa olis pystyttänyt tämän kolmessa päivässä.Telineet teimme kakkosnelosista. Vaikka niiden tekoon menee tuntikausia, tukevilta ja leveiltä telineiltä työskentely on nopeaa ja turvallista. Kunnon tellinkien avulla myös hirsien nosto helpottuu.

Tästä jatkoin päineni tuvan lattian laittoa ja saunapuolen tekoa.

Alinna vaaterissa oleva rima, jonka mukaan lattianiskoja kannattavat palkkikengät tulivat kohdilleen.

Niskoihin ruuvasin alapuolelta laudat, joiden varaan tulee sitten eristeet.

 Saunan nurkat sai tarkasti paikoilleen leutakehien avulla.

Jatkuu taas kohta.

Ja tervetuloa lukijaksi, Ovel!

Saunamökki nousee!

Tähän hätään kuvia ilman pidempiä selostuksia, kun akku loppuu kohta eikä sähköä ole lähistöllä. Täydennän ehkä ensi viikolla. 

Multa poistettu, tupapuolen nurkkakivien paikka katsottu lautaraamin  kanssa. 

Kaksi kisälliä, Sakari H.  ja ite.

Sakari kairaa 

Tursottavasta pellavatilkkeestä liiat leikattu pois, tervaa lonattu. Ulkoseinää.

Toisen päivän ilta.

Loimotusta

Tellingit.

Jatkuu huomenna...

Romukauppalöytö: kaksi piilua

Mäntsäläläiseltä romukauppa-kirpputorilta löytyi kaksi piilukirvestä. Toinen on Billnäsin, noin 3,4-kiloinen, terä 18 senttiä leveä, toinen ruotsalaisen Wetterlingin tehtaan tekemä, noin 2,9-kilonen, terä 21-senttinen. Ihminen selviää varmaan ikänsä yhdellä piilukirveellä, mutta täytyy ottaa vastaan mitä tielle tulee. 

Billnäsin ja Wetterlingin piilut.

Wetterlingin piilu

Billnäsin piilu

Saunamökki lähestyy loppusijoituspaikkaansa

Rekka-Pekka toi saunamökin hirret muutama sata kilometriä etelämmäs.

Aivan perille ei rekka kumminkaan päässyt, vaan 25 valmista varvia (satasen hirttä), kymmenen varahirttä ja läjä telllinkilankkuja piti vielä työnnellä hirsikärryllä sadanviidenkymmenen metrin päähän. 

Kärry toimii mainiosti. Työntämällä sen liikuttaminen on vetämistä helpompaa. Painavimmatikin hirret (yli satakiloiset) liikkuvat "kevyesti".  Kölirulla akselin päällä on verraton apu sekä lastattaessa että kuormaa purettaessa. Lastin lievä etupainoisuus auttaa. Hirsi kannattaa sitoa kuormaliinalla tukevasti kiinni aisaan. Ojien yli on syytä tehdä lankuista sillat ja kosteimpien painanteiden suojaksi laudoista pitkokset.

Videolla alla kärry kulkee kuin itsestään, mutta kyllä sitä piti hieman avittaa... onneksi maa yleensä viettää kohti rantaa.

Hirsien siirtoon (115 reissua) meni reilut neljä pitkää päivää. Melko meditatiivista, sanon nyt. 

Vielä kolme.

Enää kaksi.

Viimeistä viedään.

Hengen  Lihastyön voitto materiasta. Tässä oli äsken kahden kehikon hirret.

Seuraavaksi saunamökki kootaan. Pian (hehe) nousee savu, toivon mukaan savupiipusta.

Saunamökki purettu ja pinottu siirtoa varten

Saunamökki on nyt  purettu, hirret numeroitu ja pinottu odottamaan siirtoa lopulliselle paikalleen järven rannalle. Esa B. auttoi tuvan purussa; kiitos. Pertti T. innovoi hirrenkuljetinta; kiitos. Tuvan purkuun kului kaksi pitkää ihmistyöpäivää, saunaan meni yksi. Alla muutama kuva. Lisää myöhemmin; siirryn netin tavoittamattomiin viikoksi.

Tupapuoli

Sauna yhtä varvia vaille tasakerrassa; loput varvit tulee pystytysvaiheessa

Alimmissa varveissa sasunurkkaa, yläosassa jyrkkänurkkaa

Pinoja

Lisää pinoja

Parissa salvaimessa oli talvehtiessaan kuolleita harsokorentoja.

Hirsijumi - seinästä sukupuuselvitykseen

Hirsirakennuksen elämänkaari alkaa laskea jo kun sitä vasta pystytetään. Vaakasade tunkee vettä varauksiin ja kastelee tilkkeet, jotka alkavat lahota. Erilaiset hyönteiset etsivät toiveikkaana uutta asuinsijaa sitä mukaa kun hirttä nousee salvokselle. Seinähirret kostuvat asukkaiden hönkimästä vesihöyrystä, höyry pakenee välikaton reunojen kautta tiivistyen eristeisiin ja pitäen eristettä vasten olevan hirren kosteana. Kosteus luo otolliset olosuhteet lahottajasienille ja puuta syöville hyönteisille. Kohta ottaa kurkihirsi maahan*.

Seinähirsissä asusteleva hirsijumi on yleinen vanhojen hirsitalojen ominaisuus. Hirsijumi on 4-5 millin mittainen rusehtava kovakuoriainen (kuvia hirsijumista ja muista puunsyöjistä muun muassa täällä).

Hirsijumi ikkunalla.

Jumit elävät suurimman osan elämästään puun sisällä, minne toukat kaivavat käytäviään muuttaen puun ajan mittaan hienoksi pölyksi. Moni hyväkuntoisen hirsikehikon hankkinut on yllättynyt, kun hirret osoittautuvatkin ehjiksi vain pinnaltaan, kun sisäosat pölisevät tiehensä. Toukat koteloituvat, ja koteloista kuoriutuu aikuisia, jotka poistuvat hirren pintaan syömästään millin, parin läpimittaisesta reiästä. Ne puskevat edellään syömäpurua, jota kertyy hirsien selkään purukeiloiksi. Niistä tietää, että seinässä elää vielä jumeja, vaikka aikusiia ei olisi nähnytkään.

Aikuisten hirsijumien ulostuloreikiä hirsien pinnassa ja väleissä. Keltaiset purukasat paljastavat seinässä elävän jumiston.

Väri-iloa pohjoiskarjalalaisen savusaunan seinässä. Jumi siellä, toinen täällä.

Olen kirjannut muutamana vuonna aikuisten hirsijumien esiintymistä satavuotiaassa torpassa liki päivittäin. Jumit olen yleensä löytänyt katosta (ja liiskannut), harvemmin seinältä. Tässä tilastot:

2012: 10.6. ekat, 10.6.-23.6. yhteensä 53, minkä jälkeen 27.7. mennessä viitisentoista. Lisäksi yksi 5.8.  Vuoden summa 69 kpl.
2013: 19.5. ensimmäinen; 19.5.-26.5. 34, minkä jälkeen koko kesänä 15 (27.7. mennessä). Summa 50.
2014: ensimmäinen 24.4, seuraavat 19.5. Välillä 19.5.-25.5. yhteensä 57; myöhemmin kesällä vielä 29. Viimeiset 3.7.  Yhteensä 87.
2015: ensimmäiset 10 6.6., sitten 8.6. 8, 9.6. 6, 10.6. 2 ja 16.6. 6.

Kaikkia en varmasti ole huomannut, enkä ole niitä ollut joka päivä laskemassa, mutta näyttää siltä, että kauden alussa viikon-kahden aikana niitä tunkee sinästä eniten. Kauden aloitusaika myös vaihtelee.

Torppa oli täysin kylmillään 1970-luvun puolivälistä vuoteen 2011. Hirsijumien sanotaan viihtyvän kosteassa puussa. Toiveajattelua: kun mökkiä on vuodesta 2011 lähtien alettu lämmitää, kuivuvatko loputkin seinähirret vielä niin, että jumit eivät enää viihdy niissä? Sittenpä sen näkee.

Mutta ei tässä vielä kaikki! Torppani hirsijumit pääsevät osallistumaan kansainväliseen kovakuoriaisten sukulaisuutta ja polveutumista (siis evoluutiohistoriaa) selvittävään hankkeeseen, tosin jauhettuna ja pakastettuna.

Hirsikärry

Kun ei ole traktoria eikä hevosta saati nostokurkea, kuinka siirtää painavaa puutavaraa kevyesti ilman koneita ja vähin miesvoimin? Fysiikan lakeja noudattaen; netin ja aivojen avulla ongelma ratkesi näin. Tarvitsimme (ite ja Pertti T.) hevoskärryn pyöräparin, vaneria pyörien vahvikkeeksi (ei tarvita jos pyörät ovat hyväkuntoiset), ruuveja vanerin kiinnitykseen, aisatarpeita, kuten tarpeettoman kirjahyllyn päätytikkaan, sekä kaksi pakoputkiklemmaria aisan kiinittämiseksi akseliin.

Hirsikärry. Kuva: Pertti Tikkanen.

Egyptiläiskärrymielleyhtymien innoittama dekoraatio rattaassa (PT).

 Kärryjen evoluutioversioon panimme kölirullan helpottamaan lastin asennusta kärryyn.