lauantai 20. marraskuuta 2021

Klikkiotsikko: Lyseon ihmissyöjäsudet

Oulun Lyseon sudenkallot

Oulun Lyseon luonnohistoriallisessa kokoelmassa on kaksi sudenkalloa. Kokoelmaluettelot eivät paljasta niiden alkuperästä juuri mitään, "Löytyivät kokoelmissa ennen lukuvuoden 1891 alkua", kertoo vanhin kokoelmaluettelo, ei muuta. Suomalainen lyseo muutti Pokkitörmällä sijaitsevaan koulutaloon syksyksi 1890. Mistä kallot ovat peräisin?

Vaihtoehtoja on noin kaksi. 1) Ne ovat jääneet koulutaloon siinä vuoteen 1890 saakka toimineelta Oulun ruotsalaiselta klassilliselta lyseolta. 2) Suomalainen lyseo on saannut ne edelliseen toimipaikkaansa ja tuonut ne mukanaan uuteen koulutaloonsa. Alku-alkuperä jää silti hämärän peittoon; missä sudet on tapettu?

No, selvittäessäni Lyyseon kansatieteellisen kokoelman esineiden alkuperää löysin Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä tällaisen uutisen maaliskuulta 1883:

Oulun Lehti 14.3.1883, suden kallot lyseolle

"Suomalaiselle lyseolle on rustmestari Forsberg ottanut talteen ja lahjoittanut kaksi suden pääkalloa. Sudet, joiden kallot näin tulevat lyseon kokoelmiin, olivat niitä lampaansyöjiä, mitkä majuri Thuring wiime talvena ampui länsi-Suomessa."

Hain digitoiduista sanomalehdistä talven 1881-1882 tietoja Thuringin ampumista susista, ja tämä löytyi Kansan ystävä -lehdestä 11.2.1882:


Laitilassa? Varsinais-Suomessa 1880-luvulla - alueella, jolla tuolloin susien kerrotaan saalistaneen lapsiakin? Tästähän olen lukenut  - Jouni Tikkasen (Lyyseon yo 2002) kirja Lauma (Otava 2019) kertoo juuri tuon ajan ja seudun susi- ja sudensurmista. Sivu 214, taulukko Turun seudulla kuolleista susista:  Raimund Thuring & tilanhaltija Pentzin ampuivat aikuisen uroksen ja naaraan 5.2.1882. 

Nämä ne ovat, Lyyseon sudet.

Jouni Tikkanen, Lauma, s. 164: " Thuring on muistanut tapauksen tarkasti, koska hän itse ampui kumpaakin kierrokseen saatua sutta. Naaraaseen, joka juoksi passiketjuun ensimmäisenä, hän osui, ja urostakin hän yritti, mutta se päätyi paremmin Pentzinin tulilinjalle. Kumpikin susi kuoli."

Lauma-kirjassa on seikkaperäinen selvitys Turun seudun susista 1880-luvun alusta. Susisurmat loppuivat marraskuussa 1881, kun Mynämäen lauma, jonka kontolla oli suurin osa lapsensurmista, hiipui (tapettiin siis)  vuodenvaihteen 1881-1882 tienoilla- Sen uros ammuttiin 14.1.1882. Tämä uros kököttää nykyisin täytettynä Turussa S:t Olaffskolanin aulassa portaiden alla . Ei kuitenkaan tiedetä, mikä Lyyseon susien suhde Mynämäen laumaan on. Jouni Tikkanen: "...toinen näistä susista saattoi olla jopa Mynämämen lauman pentu". Selviääkö tämä vertaamalla Lyyseon susien DNA:ta Mynämäen uroksen näytteeseen? Palaan tähän myöhemmin.

*** Tuloksia odottaessanne lukekaa Jouni Tikkasen Lauma. ***






4 kommenttia: