 |
| Oulun Lyseon sudenkallot |
Tämä on hieman päivitetty uusintajulkaisu vuodelta 2021.
Oulun Lyseon luonnonhistoriallisessa kokoelmassa on kaksi sudenkalloa, numerot 438 ja 1038. Kokoelmaluettelot eivät paljasta niiden alkuperästä mitään, "Löytyivät kokoelmissa ennen lukuvuoden 1891 alkua", kertoo vanhin kokoelmaluettelo, ei muuta. Lyseo muutti Pokkitörmällä sijaitsevaan koulutaloon syksyksi 1890.
 |
Vanhassa kokoelmaluettelossaKaksi suden kalloa on mainittu
hylkeen hampaiden ja koiran pääkallon alapuolella. |
Mistä kallot ovat tulleen Lyseolle? Vaihtoehtoja on noin kaksi. 1) Ne ovat jääneet koulutaloon siinä vuoteen 1890 saakka toimineelta Oulun ruotsalaiselta klassilliselta lyseolta. 2) Suomalainen lyseo on saanut ne edelliseen toimipaikkaansa ja tuonut ne mukanaan uuteen koulutaloonsa. Alku-alkuperä jää silti hämärän peittoon; missä sudet on tapettu?
No, selvittäessäni Lyseon kansatieteellisen kokoelman esineiden alkuperää löysin Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä tällaisen uutisen maaliskuulta 1883:
 |
| Oulun Lehti 14.3.1883, suden kallot lyseolle |
"Suomalaiselle lyseolle on rustmestari Forsberg ottanut talteen ja lahjoittanut kaksi suden pääkalloa. Sudet, joiden kallot näin tulevat lyseon kokoelmiin, olivat niitä lampaansyöjiä, mitkä majuri Thuring wiime talvena ampui länsi-Suomessa."Hain digitoiduista sanomalehdistä talven 1881-1882 tietoja Thuringin ampumista susista, ja tämä löytyi Kansan ystävä -lehdestä 11.2.1882:
"Susien pyynti Turun läänissä on taas saanut lisiä menestyksiinsä, Wiime sunnuntaina ampuivat majuri Thuring ja maanviljelijä Pentzin kaksi vanhaa sutta Laitilassa."
Laitilassa? Varsinais-Suomessa 1880-luvulla - alueella, jolla tuolloin susien kerrotaan saalistaneen lapsiakin? Tästähän olen lukenut -
Jouni Tikkasen (Lyseon yo. 2002) kirja
Lauma (Otava 2019) kertoo juuri tuon ajan ja seudun susi- ja sudensurmista. Sivu 214, taulukko Turun seudulla kuolleista susista:
Raimund Thuring & tilanhaltija Pentzin ampuivat aikuisen uroksen ja naaraan 5.2.1882.
Nämä ne ovat, Lyseon sudet.
Jouni Tikkanen, Lauma, s. 164: " Thuring on muistanut tapauksen tarkasti, koska hän itse ampui kumpaakin kierrokseen saatua sutta. Naaraaseen, joka juoksi passiketjuun ensimmäisenä, hän osui, ja urostakin hän yritti, mutta se päätyi paremmin Pentzinin tulilinjalle. Kumpikin susi kuoli."
Lauma-kirjassa on seikkaperäinen selvitys Turun seudun susista 1880-luvun alusta. Susisurmat loppuivat marraskuussa 1881, kun Mynämäen lauma, jonka kontolla oli suurin osa lapsensurmista, hiipui (tapettiin siis) vuodenvaihteen 1881-1882 tienoilla. Sen uros ammuttiin 14.1.1882.
Tämä uros kököttää nykyisin täytettynä Turussa S:t Olaffskolanin aulassa portaiden alla . Ei kuitenkaan tiedetä, mikä Lyseon susien suhde Mynämäen laumaan on. Jouni Tikkanen: "...
toinen näistä susista saattoi olla jopa Mynämämen lauman pentu". Selviääkö tämä vertaamalla Lyseon susien DNA:ta Mynämäen uroksen näytteeseen? Lyseon sudenkalloista ovat Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön tutkijat eristäneet DNA:ta; jos vertailu onnistuu, kerron tuloksista sitten.
*****
