Työpiste eläinvainaiden kera

Pannaan nyt kuvia kun ei juttu luista. Tuommoisessa huoneessa Oulun Lyseossa on vierähtänyt noin neljännesvuosisata. Luulen että tunnetusta universumista ei löydy monta bilsan luokkaa, jossa on satoja toppaelukoita. Old school, kirjaimellisesti.

Kotitehtävä: katossa roikkuvien olentojen tunnistus.

Ja tässä vielä video:

Pientä hirsihommaa

Puun jatkojalostusta tammikuun ratoksi. Esa B. teki taannoin kämpän kehikon, joka nyt odottelee siirtoa loppusijoituspaikkaansa. Siirto tapahtuu kokonaisena (toisin kuin muuan toinen rakennus (katso tätä ja tätä kans). Tämän vuoksi hirsien päitä piti lyhentää kehikon saamiseksi kuljetuksen kannalta sopivan kokoiseksi (leveydeltään alle 3,5-metriseksi). Samalla nurkista tulee ryhdikkäät.

Sahaus apuviivoja myöten tällä kertaa alhaalta ylöspäin, työntävällä ketjulla.

Eikö huomaakin eron tasamattoman ja tasatun nurkan välillä, hä?

Samalla viistimme katkaistujen hirsien kulmia kirveellä ja suoralla vuoluraudalla. 

Kalikat polttopuiksi.

Mukava keli, tyyntä ja miinus viisi. Kevättä ja valoa kohti mennään!

Vieraskynä: Ajomiehenkytky, mainio solmu lastin sitomiseen, ja muita tarpeellisia solmuja

Perunakuopan Vieraskynä-sarjaa jatkaa solmu- ja kanoottimies Pertti Tikkanen.

Ylvis-duo eli Ylvisåkerin veljekset ovat kuulemma tunnetuimmat norjalaiset tätä nykyä. He vetävät suosittua TV-showta ja ovat tehneet hervottomat videot muuan muassa ketun ääntelystä (ding-ding-ding . . . ) ja jogurtista. Videot on helposti löydettävissä YouTubesta.

Tietääkseni Ylviksien video ajomiehenkytkystä (tai rekkakuskinsorkasta, engl. trucker’s hitch) on ainoa solmuaiheinen musiikkivideo (video myös jutun lopussa). Sen päähenkilö purkaa turhautumistaan, kun ajomiehenkytky ei oikein suju, vaikka pitkä lista muita kyllä onnistuu. Solmiamistapa selviää lopulta ja käy ilmi videolta ylittämättömän havainnollisesti.

Oikeasti ajomiehenkytky on ihan yksinkertainen, ja päätinpä minäkin kokeilla sitä. Kuvassa alla on terassihuonekalut kasattu ajomiehenkytkyllä talveksi pressun alle.

Ajomiehenkytky tosikäytössä. Kuva: Pertti Tikkanen.

Ajomiehenkytky on esimerkki solmuista, jotka purkautuvat, jos köyden jännitys lakkaa. Muitakin tällaisia on, vaikkapa vahingoittuneen köyden lyhennyssolmuna toimiva trumpettisolmu (engl. sheepshank), joka on yksi partiolaisten nopeuskilpailuun kuuluvista solmuista. Pelkkien mutkien korvaaminen siansorkilla (clove hitch) tekee trumpettisolmusta pysyvän. Myös köyden keskelle (engl. in the bight) tehtävissä olevalla näppärällä alppiperhosella (tai vuoriperhonen, engl. alpine butterfly) voidaan köyden vahingoittunut kohta ohittaa sovittamalla se alppiperhosen silmukkaan.

Seuraavassa kuvasarjassa on löyden vahingoittunut kohta merkitty x:llä ja katkeama korjattu trumpettisolmulla.

Näin tehdään trumpettisolmu. Kuva: Pertti Tikkanen.

Ajomiehenkytky on kiinnitysliinojen ja lukkoremmien aikakaudella kutakuinkin katoavaa kansanperinnettä. Muitakin mainioita mutta käytöstä poistuneita solmuja esimerkiksi muulin tai kapteenin rouvan nostamiseksi laivaan ovat vaikkapa ABOK (The Ashley Book of Knots) solmut n:o. 2189 ja 2192. Tiedä vaikka joskus tulisivat tarpeeseen! Peräkärryn lastin sitomisessa voisi timanttikytkystä olla iloa vieläkin (ABOK 416, sidottuna muulin selässä olevaan lastiin). Toinen hyvä perinnesolmujen lähde on Svenssonin Handbok i sjömansarbete vuodelta 1940, joka on käännetty suomeksi 1977 nimellä Veneilijän köydet ja solmut. Tähän olen ottanut mukaan (melko) symmetrisen telinekytkyn (ABOK 200, Svensson s. 74) teko-ohjeen. Tämä solmu saattoi olla käytössä Bergenin satamassa 1980-luvun lopulla kuvatulla neuvostoliitolaisella laivalla (ks. alin kuva).

Telinekytkyn solmimisen vaiheet. Kuva: Pertti Tikkanen

Neuvostomatruusi maalaushommissa puosuntuolilla, jonka teossa on ehkä käytetty
symmetristä telinekytkyä. Kuva: Pertti Tikkanen.

Kummankaan yllämainitun kirjan hienoja piirroksia en  tekijänoikeussyistä rohkene kopioida tähän . Molemmissa kirjoissa on muuten elävästi kuvattu köysitöiden kokonaisuus nimeltään sydentäminen tai päällystäminen (ei siis niinkään solmu). Sydentämällä on luonnonkuituköysien aikana suojattu kiinteän takilan köydet tai vaijerit kyylä-nimisellä työkalulla, käyttäen apuna köyttä, tervaa ja puuvillakangasta, teräsvaijerissa lisäksi köyden ja kankaan lisäksi talia ja mönjää. Tämä oli purjelaivassa purjemestarin vastuualuetta. Enpä ole nähnyt kyyliä myytävänä rautakaupoissa, myyjinä kylläkin.


Clifford W. Ashley 1944: The Ashley Book of Knots. Doubleday. New York, New York. USA.
Sam Svensson 2003. Veneilijän köydet ja solmut. WSOY. Helsinki