Loota

Hiljattain materialisoitui pieni korurasia, syvyys noin 12 senttiä, leveys parikymmentä. Runko on vaahteraa, saranat ja nippelit omenapuuta. Bilteman "jalopuuöljy" syvensi puun kuvioita mukavasti.

Kannen sisäpuolelle maalasin vesi-ja puuväreillä lapinsirrin, koska loota sisältöineen päätyi Nellille väitöslahjaksi.

Hieno viikonloppu, väitös ja karonkka

Tytär se väitteli perjantaina! Homma on hallussa. Mukava väitös, ei pilkunviilausta, vaan keskustelua asian ytimestä; kiitos, vastaväittäjä Yvonne Verkuil Groningenin yliopistosta Alankomaista.

Opponentti Yvonne Verkuil, kustos Laura Kvist ja väittelijä Nelli Rönkä.

Tuolta näyttää keskustelu:

Nelli väittelee huomenna kahlaajien luonnonsuojelugenetiikasta

Nelli R. väittelee huomenna Oulun yliopistossa aiheesta Kahlaajien fylogeografia ja luonnonsuojelugenetiikka, ulkomaaksi Phylogeography and conservation genetics of waders. 

Tieteen termipankin mukaan fylogeografia on "tieteenala, joka tutkii DNA:n avulla eri maantieteellisillä alueilla elävien saman lajin populaatioiden sukulaisuutta ja polveutumista toisistaan". Nelli on perehtynyt eritoten meillä uhanalaisiin kahlaajiin, etelänsuosirriin, lapinsirriin ja rantakurviin.

Väitöskirja on ladattavissa täältä, ja väitöstä voi seurata suorana täällä huomenna perjantaina klo 12 alkaen.

Tuossa kuvassa on Nelli ja neljä lapinsirrin poikasta Oulunsalon Riutussa kesällä 1997, isin rengastuskaverina. Nuorna vitsa väännettävä!

Tässä Nelli ja isi rengastavat suosirrejä Hailuodon Tömpässä pari vuotta sitten.

Kuva: Aija Lehikoinen

Lisää huomenna (no joo. lähipäivinä)! 

Luonnonsuojelubiologian perusteita Tieteen kananpojat -blogissa

Tieteen kananpojat -blogi (engl. science chicks) on "Kertomus oululaisista biologeista, jotka harjottelevat tutkijan elämää tohtoriopintoja tehden. Koska matka on yleensä mielenkiintoisempi kuin päämäärä, haluamme jakaa väikkärintekijän arkemme kanssasi. Tervetuloa seuraamaan, kantavatko kandijalat ja gradusiivet, ja kasvaako tieteen kananpojille lopulta heltta." Blogissa on tavaomaisehkojen mitä mulle nyt kuuluu -juttujen lomassa pitkäsoittoja muun muassa Nellin jutut luoinnonsuojelubiologian, erityisesti -genetiikan perusteista (Luonnonsuojelubiologiaa osa I (täällä) ja II (täällä). 

Lue ne.

Muutama alkuperäisistä kananpojista on jo tohtoroitunut. Hyönteisten näkökykyä sokeritorakalla tutkinut Anna (lue väitöskirja) tutkii nyt mehiläisten näkökykyä Lundin yliopiston näkötutkimusryhmässä (Annan silmästä silmään -blogi on täällä.) Anna sai vuoden 2014 parhaan nuoren julkaisijan palkinnon! Anni taas väitteli ahman ympäristönvalinnasta, ravinnosta ja suojelugenetiikasta (väitöskirja). Maria käsitteli eläinlääketieteellisessä väitöskirjassaan  fosfolipaaseja ja oreksiinireseptoreja solunsisäisessä viestinnässä. Nelli (seuraava valmistuja alkuperäisistä kananpojista) tutkii uhanalaisten kahlaajien lapinsirrin, etelänsuosirrin ja rantakurvin populaatio- ja suojelugenettiikkaa. 

Valmistuneiden tipujen tilalle ovat tulleet Henni (tutkii ilmaston lämpenemisen vaikutusta hiilen kiertoon arktisilla alueilla ja sitä, miten porojen laidunnuspaine vaikuttaa siihen) ja Netta (tutkii hyönteisten elinkierto-ominaisuuksien evolutiivista potentiaalia ja trofiatasojen välisiä vaikutuksia muuttuvassa ilmastossa). 

Eteenpäin elävän mieli!