Piparimökkipienoismalli ja mukavaa vuodenvaihteen tienoota!

Vuotuinen mökinrakennuspiparipienoismallihavainnollistus valmistui äsken. Mittakaava 1:50. Viimevuotinen on täällä. Edistystä on tapahtunut.

Vanhoja pipariohjeita sadan vuoden takaa voit lukea tämän linkin takaa.

Saunamökin pienoismalli 1:50

Piparitalon malli, 1:1.

Hirsirakennus purettu ja siirretty sekä muinaistieteellisiä löytöjä

Rakennus on nyt purettu ja siirretty (työn edelliset vaiheet täällä.). Purkuun meni 27 ihmistyötuntia, siirtoon 4 (2 x traktorikuorman lastaus, kuljetus ja purku), yhteensä 31 h. Ari-Pekka K. oli apuna yhtenä päivänä, Mikko R. siirsi. Kiitos.

Lentävä lauta(nen)

Punamulta on säilynyt säältä suojassa huussin sisällä.

Edellisen siirron ja pystytyksen jälkeen (1953) ei kehikkoja oltu juurikaan tapitettu, vain ovien toisessa pielessä oli tapit. Ne olivat vanhaan malliin lyhyet eiväkä ulottuneet ylemmän hirren läpi, kuten nykyisin ruukataan tehdä. Lisäksi joka nurkka oli lyöty naulalla kiinni, ja muutamassa välissä oli helkutinmoisia rautapiikkejä. Hyvin olivat kehikot silti muotonsa pitäneet, vaikka useimpien nurkkasalvainten päätä oli pätkäisty pois ja peitetty laudoilla.

Hirviä rautapiikki ajaa tapin aseman.

Oven pielissä oli tappeja.

Nämä nurkat eivät olisi ilman naulausta kiinni pysyneetkään, koska hirsien päät oli katkottu. 

Päreiden päälle oli 1970-luvun alkupuolella pantu perinteiseen tyyliin apulantasaäkkejä ja niiden päälle kolmiorimahuopa.

Perinteinen kattorakenne: päre - apulantasakit - kolmiorimahuopa.

Rakennustarpeet kiertävät: tiilten kyöräystä ja hirsikömmänän purkua

Korjasin (3.12. ja 11.12) muutamia rakennuksen historiaa koskevia tietoja sen naapurin isännän ja tilan toiseksi viimeisen omistajan kertoman perusteella. Uudet tiedot kursiivilla.

Tulin hommanneeksi rakennustarpeita. Suositulla netin myyntipalstalla olli ilmoitus "hyväkuntoisesta" hirsirakennuksesta. Käytiin myyjän kanssa paikalla ihmettelemässä. Rakennus (alempana siitä lisää) ei houkutellut, mutta sen takana oli riivatunmoinen kasa kattotiiliä, jotka olivat perua lähistöllä ajat sitten palaneesta asuintalosta. Ne oli muuan mies tuonut kai kaupungista, eivätkä ainakaan täällä ole koskaan katossa olleetkaan.(tämä pitää vielä tarkistaa)

Tiilet vaihtoivat omistajaa. Lastasimme (rouva ja minä) tiilet traktorin peräkärryyn. Puolet mahtui eka kuormaan, toinen puoli seuraavana päivänä toiseen.

Tästä voisi tulla yhteinen harrastus.

Noin 1300 tiiltä odottaa nyt puhdistusta ja huoltomaalausta.

'

Tiilistä osa ehkä päätyy uuden saunan katolle, ei tiedä vielä. Noin sata neliötä näistä tulee, 

Lopulta hellyin ostamaan (polttopuun hinnalla eli halavalla) itse rakennuksenkin. Sen pohjamitat ovat noin 4 x 10 metriä (vähän alle). Kummassakin päässä on hirsikehä, ja niiden välissä lautaseinäinen osa. Hirret ovat ohuehkoja, noin neljäpuolituumaisia paksuudeltaan. Ulkopuolella erottuvat piilukirveen iskujen jäljet. Lautatavara on pääasiassa tuppeen raamisahattua. Punamulta on säilynyt parhaiten rakennuksen päätyyn nojaavan huussin suojassa. Kehikkojen yhden pystyttäjän mahdollisen veistäjänkin nimi on tiedossa, asuu nyt kylällä, ikää 96 v. Tieto on kahdesta lähteestä. Pitänee paikkansa. Mies asui tässä pihapiirissä olevassa talossa 1950-luvulla. Tämä on viimeinen tämän pihan rakennuksista. 11.12.: Tilan toiseksi viimeinen omistaja purki asuinrakennuksen polttopuuksi 70-luvulla. Sauna on hinattu traktorilla kilometrin päähän.

Rakennus on siirretty jostain  ilmeisesti kylältä, minkä voi päätellä seinissä olevista himmeistä numeroinneista. Viimeisin siirto on tapahtunut seinässä ollen Kalevan päiväyksen perusteella 1950-luvun lopulla. 3.12. paikalla käväissyt naapuri muisteli että 1957 ja sen jälkeen muutamana vuonna. 11.12.: Sama naapuri oli kaivellut isänsä allakoita - vuodelta 1953 löytyi merkintä, että rakennus on  ollut K.:n talon pikkuriihenä kylällä ja tuotu sieltä kolmella hevosella tähän.

Työpaikoista kannettiin huolta jo vuonna 1958.