Vanha lattia oli siis purettu ja talonalaista maata hivenen syvennetty. Uudesta lattiasta pitää tuleman vedoton ja riittävän lämpimästi eristetty. Huoneita kiertämään asennetut kakkoskasilankut ruuvattiin seinään kiinni (tavallisilla ruuveilla ja täkkipulteilla), jolloin niiden ja seinän väliin asennettu pellavanauha (150 x 15 mm kaksinkerroin) puristui tiivistäen seinän ja lattian liitoksen.
Yllä näkyy betoniseen kivijalkaan tehty uusi tuuletusaukko, jonka kohdalta sahasin reunalankusta palan pois. Aika matala tuuletustila niskan ja maan välillä.
Kakkoskasiniskat kiinnitin palkkikengillä reunalankkuihin. Yksi kivi oli niin iso, että upotuksesta huolimatta se kohoaa hieman niskojen alareunaa ylemmäs. Tähän kohtaan tulee eristettä 10 senttiä, kun muualla sitä on viisi senttiä paksummalti.
Jos lattian alla olisi tilaa kyllin paljon, rossilaudat olisi ruuvattu niskoihin altapäin seinästä seinään ulottuvina. Nyt rossilaudat tulivat niskojen väliin tiukasti sopivista paloista. Ne lepäävät niskojen alapintaan ennen reunalankkuihin kiinnittämistä ruuvattujen lautojen varassa (erottuvat eka kuvassa).
Tuulensuojalevyt sahattiin tiukasti niskojen väliin sopiviksi. Tämän jälkeen tiivistimme niskojen, reunalankkujen ja tuulensuojalevyjen saumat ilmasulkupaperisilla kaistaleilla, jotka liisteröitiin kiinni. Kaistaleiden jatkokset saavat mennä reilusti limittäin, ja nurkat hoituvat origamilla. Liisteriä syntyi perinteisen ohjeen mukaan vehnäjauhoista ja vedestä.
Eristeeksi panimme selluvillalevyjä, kympppiä ja vitosta, siten että saumat eivät tulleet päällekkäin.
Ilmansulkupaperin liitokset hoituvat höyrunsulkuteipillä. Kun teippaa puuhun, kannattaa puu olla höylätty sileäksi, tarttuu paremmin.
Vanhat lattialankut olivat höyläämätöntä puuta, mutta kovaa ja kuivaa. Hiomalla niistä tulee hieno lattia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti