tiistai 3. maaliskuuta 2015

Munankerääjien myöhemmät vaiheet

Rehnbäck, Hellman... Ketkä keräsivät sata vuotta sitten munia Oulun Lyseon kokoelmiin?
Selvitin hieman Oulun Lyseon munakokoelman nimilapuista löytyvien nimien taustoja uusimmasta matrikkelista. Mieleni kiinnitti nimi E. Hellman, jota arvelin sittemmin (1906 jälkeen) Einari Merikalliona tunnetuksi lintutieteilijäksi. Ainoa lyseossa koskaan opiskellut E. Hellman osoittautuikin Merikallioksi. Hellman tuli Lyseoon vuonna 1898 ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1906. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa Merikallio toimi luonnonhistorian, maantieteen, voimistelun ja terveysopin opettajana ja vielä  Keravan yhteiskoulun rehtorinakin (1925-1955). Lintututkijapiireissä Merikallio tunnetaan nimenomaan lintulaskentatieteen uranuurtajana maailmassa. Hän myös aloitti lintujen rengastuksen Suomessa rengastamalla talitiaisen 3.2.1913 Oulussa. 

Einari Merikallion tuotantoa, Jack London -suomennos ja Suomen lintujen levinneisyys ja lukumäärä.
Hellmanin/Merikallion aikaisia Rehnbäckejä (myöh. Reinilöitä) oli Lyseossa muutama, joista Karl R. lienee munankerääjänä kunnostautunut. Hän oli vuotta ylemmällä luokalla kuin Hellman, muut Rehnbäckit olivat kaikki vähintään kolme vuotta ylemmällä. Karl (Kaarlo) Reinilä tuli myöhemmin perustaneeksi Maakrunnisäätiön, joka rauhoitti Krunnien saariston luonnonsuojelualueeksi. Kaarlo Reinilä oli Krunnien pitkäaikaisen vartijan Erkki Reinilän isä.

Hakkarainen lienee Väinö Aukusti, kirjoilla vuosina 1898-1908. Illikainen, Arvi, oli  kirjoilla 1898-1906. Räsänen, Veli, kirjoilla 1904-1909. Heidän myöhemmistä  vaiheistaan ei merkittäviä luonnonsuojelutekoja ole paljastunut eikä juuri mitän muutakaan, joten ei heistä sen enempää.
             
Munakokoelma on koottu aikaisintaan syksyllä 1904, koska siinä on Räsäsen keräämä pulun muna. Viimeistään se on koottu keväällä 1905, jos koonti ja sulkeminen laatikkoon on tapahtunut kaikkien vielä ollessa koulun kirjoissa, kuten arvelen; aivan varma tästä ei voi olla. Munat ovat varmaan peräisin useammankin kesän keräilyistä poikien kouluvuosilta.

Eivät mahtaneet linnunpesiä kolunneet pojat tietää, mihin vielä päätyvät elämässään. 

Ei (juuri) tieteellistä arvoa, mutta palanen Suomen lintututkimuksen ja luonnonsuojelun historiaa.
Lähteet:
Einari Merikallio - Wikipedia, luettu 3.3.2015
Krunnien saaristo. - Wikipedia, luettu 3.3.2015
Laurinolli, T. 2011: Lux borealis Oulun Lyseo 1874-2009. - Oulun Lyseon lukio ja Oulun Lyseon Senioriyhdistys ry.

2 kommenttia:

  1. Kiva pienoistutkimus. Harmi, kun munien keruu on kielletty. Miten sitä nyt pääsee kuuluisaksi?

    VastaaPoista
  2. Sanoppa sie! Ainakin se Närpiön mies pääsi munia keräämällä...

    VastaaPoista