lauantai 26. elokuuta 2017

Vesikattoa! Sarvikuonokas!

Tässäpä kuvia mennä viikolta hirsihuvilan pystytyksestä. Yksi etappi saavutettiin torstaina, kun vesikaton ruodelaudoitus (raakaponttilautaa) valmistui ja asensimme sen päälle alushuovan. Katto pitää nyt vettä, eikä enää tarvitse ruuvailla epämääräisiä peltejä sadesuojiksi.

Päätykolmiot ennen...


... ja jälkeen.

Päätykolmio.

Koneet nopeuttavat monia työvaiheita.
Vesikattoa tukevat niskat asensimme myös. Niskat upotimme taskertahirsiin ja kurkihirteen tekemiimme koloihin. Päätykolmiot ovat hirrestä ja siis painuvat hieman ajan myötä. Jos niskat olisi tässä vaiheessa kiinnitetty kiinteästi vaikkapa naulaamalla tasakertahirsiin (sivuseinien ylimpiin hirsiin), painumisen seurauksena niskat työntäisivät tasakertahirsiä ulospäin ja kääntäsivät niitä vinoon. Jotta näin ei kävisi, niskat kiinnitettiin sivuseiniin liukuraudoilla, jotka saalivat niskojen liikkeen ulospäin

Vesikaton niskat.

Liukurauta sallii niskojen liikken ulospäin, kun päätykolmiot painuvat.
Päätyräystäätkin tarvitsevat tukea. Koska tässä rakennuksessa ei ole kurkihirren suuntaisia vuoliaisia ulottumassa päätyseinien ulkopuolelle tukemaan päätyräystästä, teimme erillisiä tukipalikoita myöhemmin ladottavien harjalta sivuseinille juoksevien päätyräystäslautojen tueksi. Ne mataloitettiin nikojen väliseltä osalta, jottei eristeiden päällinen tuuletusväli kokonaan tukkeudu. Räystään alla niiden korkeus on sama kuin niskojen eli 15 senttiä. Päätykolmion painumisen (joitain senttejä) otimme tässäkin huomioon. Kun pääty painuu, niskoihin kiinnitettyjen, päätyseinästä ulos työntyvien päiden on myös päästävä liikkumaan vapaasti kohti sivuseiniä. Tämän vuoksi päätykolmion yläreunaan tekemämme kolot ovat päiden sivuseinien puolelta pari senttiä väljät. Vaan eipä tämä noista kuvista näy...

Päätyräystästä tukevia rakenteita.

Päätyräystään tukia.
Niskojen päälle tuli raakapontti ja sen päälle alushuopa. Nyt alkaa näyttää jo joltain! Alushuovan päälle tulee vielä kolmiorimakate.

Alushuopa.
Lisäksi valmistelimme vanhan savusaunan purkua, siirtoa ja restaurointia sekä veistimme hirsiä saunan uutta pukutilaa varten. Saunassa on vilkasta hyönteiselämää, ehkä enemmänkin kuin miltä aluksi näytti (ei ole kyllä ensimmäinen kerta kun vaurioarvio muuttuu tarkemmassa syynissä...).. Hirsijumista voit lukea lisää tästä perunakuoppajutusta.

Hirsijumi jättää jälkeensä tämmöisiä purujälkiä. Samaa jauhoa on lisää hirren sisällä.
Uuden majoituskämpän pihamaalla tallusteli sarvikuonokas (Oryctes nasicornis), komea, iso (jopa reilun neljän sentin mittaiseksi kasvava) kovakuoriainen. Koiraspuolella sarvikuonokkaalla on etukilven päällä sarvi. Tämä lienee ensimmäinen havainto Hailuodosta. 


lauantai 19. elokuuta 2017

Hirsihuvila harjassa, purkajasiat ja sama mies?

Hirsihuvila nousi harjaan! Tässäpä muutamia kuvia viikolta.

Kun hirsi ei ulotu nurkkasalvaimeen, se on syytä tukea paikoilleen ennen tapitusta vaikkapa tällaisella pelkkapitimellä.

Pelkkapidin.
Tuossa valmistellaan toisen kurkihirren nostoa. Traktorimies Lassi Helanen hoiti homman mallikkaasti!


Kymmenmetrinen kurkihirsi  on tasapainossa nostoliinojen varassa.

Kurkihirren nosto.
 Alempi kurkihirsi on paikoillaan.

Kurkihirsi
Toinen kurkihirsi myös.

Kurkihirret 
Tapin lyönti reikään.

Sinne uppos, sano Kärsämäen mies sikalassa.
Teimme älyttömän hyvät telineet tasakerran tuntumaan räystäs- ja kattotöitä varten.

Vanhaa ja uutta hirsityötä.
Viikonloppua vasten aloimme purkaa savusaunaa siirtoa ja restaurointia varten. Se siirretään takana näkyvälle perustukselle ja muutetaan jatkuvalämmitteiseksi kertalämmitteiseksi, hormilliseksi savukiukaaksi. Samalla lahot hirret korvataan ehjillä. Sauna on nyt ainakin toisessa sijoituspaikassaan - se on siirretty tähän Hailuodon Ojakylästä 1960-luvulla, jolloin nyt purettu lautaeteinen rakennettiin. Tästä tulee aikanaan oma juttunsa sitten.



***
Lopuksi tapaus perjantaiaamulta. Majoituskämpän naapuriin tuli torstaina väkeä viikon viettoon. Kutsuivat saunaankin torstai-iltana, mikä oli mukavaa. Perjantaiaamuna toinen rouva ja  herra S. istuivat tölkit kourassa kuistilla. Vaihdoin siinä muutaman sanan heidän kanssaan, todettiin että ei heistä suinkaan ollut ollut häiriötä yöllä, ja menin kämppäämme takaisin. Sakari meni toimittamaan jotain ulos, jolloin hra S. kysyi rouvalta: "Onko tuo sama mies?". 

Sama mies?

perjantai 11. elokuuta 2017

Hirsihuvila välipohjan tasolla ny. Arvotaan työkalut.

Toinen viikko Hailuotoon nousevan hirsihuvilan pystytyksessä meni joutuin. Ensimmäisen viikon aikaansaannoksista on juttu täällä.

Tätä tehtiin nyt: Tilaaja poikineen on kyörännyt melkein kaikki hirret kuorman purkupaikalta rakennukselle ja niitannut suurimpaan osaan niistä pellavakaisteleet tilkkeeksi, mistä on ollut suuri apu. Heidän lihasvoimansa on myös ollut tarpeen erinäisten hirsien nostossa kehikolle. Karapuut ovat ilmaantuneet ovi- ja ikkuna-aukkojen pieliin. Välikaton lattianiskat on pantu kahteen yläkerran huoneeseen. Tällä viikolla ei seinä enää noussut samaa tahtia, vaan lopetimme välipohjan tasolle, johon teimme lankuista työlattian toisen kerroksen tekoa varten. Alkuviikosta kävi traktorimies nostamassa muutaman hirren. Pilareita on pystytetty tukemaan rannanpuolen yläkerran seinää (näistä myöhemmin lisää). Alakerran teossa tarpeelliset telineet on purettu ja rakennettu uudet siis yläkertaa varten. Lankkuvarasto on inventoitu. Saunan pukuhuoneen aikaisemmin valmistuneet pari hirsikertaa on pantu paikoilleen. Ja hirret on tapitettu sitä mukaa kun ne on saatu kehikolle.

Jos sää sallii, ensi viikolla voi hyvässä lykyssä olla kurkihirsi paikoillaan!

Nyt näyttää kuitenkin tältä: 


Yläkuvassa näkyvä pitkä, kymmenmetrinen hirsi lepää oikealla seinähirsien varassa, vasemmassa reunassa kahden pilarin varassa - panen niistä myöhemmin lisäkuvia.


Tässä kuvassa (alla) on terassin päällä olevan huoneen lattian tasolle tehtyä lankkulattiaa. Lattianiskat ovat siinä jo paikoillaan.


Portaita myöten on kätevä kiivetä ylös. 

Portaat telineille.
Pellit ruuvattiin sateensuojaksi erityisesti tappien ja tapinreikien kohdille.

Pellit kehikon suojana.
Joku järjestys se olla pitää. Työkalut arvottiin aina päivän aluksi.

Arvottiin sorkkaraudat...
... ja nuijat.

lauantai 5. elokuuta 2017

Hirsihuvilan purku ja pystytystä sekä harvinaisen miellyttävä työympäristö

Heinäkuun loppupuolella alkoi kohtalaisen pitkä työrupeama, Toinen restaurointikisälli ja hirsi-ihminen Hankosen Sakari veisti muutaman kuukauden ajan hirsihuvilaa Piippolassa. Heinäkuun lopulla purimme sen, minkä jälkeen Ikolan täysperävaunurekka kuljetti sen Hailuotoon loppusijoituspaikalle. Pystytys alkoi kuun vaihteessa. Tässä jutussa on kuvia näistä työvaiheista; lisää tulee myöhemmin.

Hirret ovat kuuden tuuman vahvuista mäntypelkkaa, nurkkasalvaimet lohenpyrstöä. Pisimmät hirret ovat kymmenmetrisiä. Rakennukseen tulee 21 hirsikertaa sekä päätykolmiot ja tuplakurkihirsi. Näin korkean siirrettävän rakennuksen tekoa helpottaa sen rakentaminen kahdessa osassa. Ensin tehdään alakertaa niin korkealle kuin on tarvis, minkä jälkeen pannaan vielä yksi hirsikerta paikoilleen. Sitten mitataan tämän viimeksi mainitun hirsikerran etäisyys perustasta (joka on vaakasuorassa eli vaaterissa) ja merkitään ns. korko eli tämä etäisyys kyseisen hirsivarvin kaikkiin hirsiin. Tämä varvi siirretään nyt alas uusille perustuksille, tunkataan korkomerkkien perusteella vaateriin ja rakennetaan loput kehikosta.

Kehikon alaosa
Päätykolmion hirsiä ei alla olevassa kuvassa ole vielä viistetty. Niiden jättäminen portaittaisiksi tässä vaiheessa helpottaa jättimäisten kurkihirsien siirtämistä ylös ja purkuvaiheessa alas.

Kehikon yläosa
Veistoon meni kolme kuukautta, purkuun reilut kolme päivää. Kymmenmetrisetkin hirret liikkuvat kevyehkösti traktorin avilla. Nostimessa on koivupölli, jossa riippuvien nostoliinojen varassa hirsi killuu noston ajan. Näin hirsiin ei (juuri) jää nostosta kolhuja. Sakari on kuskina.

Hirsi liikkuu
Pinosimme hirret välipalikoiden kera ja kiristimme muovipannat nippujen ympärille, jotta nosto rekan kyytiin kävisi kätevästi. 

Rekka toi hirret pystytspaikan tienoille.

Hirret pinossa
Ohikulkijoiden lisäksi myös ruskojäärä tuli ihmettelemään hirsipinoja.

Ruskojäärä Arhopalus rusticus
Ennen perustuksille asennusta hirsiin nidotttiin pellavarive tilkkeksi. 


Nostimme hirsiä paikoillen miehissä, Sakari, minä sekä mökin rakennuttaja poikineen.