lauantai 27. elokuuta 2016

Tallin kengitys


Kolme päivää vierähti Hailuodossa 1930-luvun lopulla rakennettua tallia korjatessani. Kooltaan viisi metriä kanttiinsa olevan tallin toisen sivuseinän alin hirsi oli tehtävänsä tehnyt ja siinä ohessa vielä lahonnutkin melko perusteellisesti. Myös  oviseinän kynnyshirsi oli osittain hapantunut melko pahasti. Tallin vasen etunurkka (kuva ylh.) oli myös hieman painunut alimman lahon hirren annettua painon alla periksi ja nurkkakiven hiieman kellahdettua. Nämä piti korjattaman.

Sivuseinään lahonnutta reikää oli muinoin paikattu klapilla. Kätevää ja käytännöllistä.
Kynnyshirsi vähän lahonnut
Laho mikä laho, mutta miksi juuri nämä hirret ovat lahonneet? Yllä olevista kuvistakin näkee, että pihamaan pinta on  vuiosikymmenten mittaan kohonnut suhteessa seinään, kun multaa on muodostunut. Kynnyksen kohdalla multa koski hirttä, ja heinää kasvoi tuppaina aivan seinän vieressä. Tämän vuoksi hirteen on päässyt vettä, ja sateen jälkeen se on kuivunut hitaasti. Lahottajasienet viihtyvät, mikä houkuttelee niitä saalistavia hyönteisiä, Puu hupenee, vain kestävä sydänpuu ja tiukimmat oksat kestävä aikaa. Sivuseinällä hirren oikean pään yläreunan halkema on kerännyt vettä, mikä on lahottanutt hirttä, ja laho on levinnyt suurimpaan osaan hirttä. On siis paitsi vaihdettava laho puu ehjään myös poistettava lahoamisen syy.

Jotta alimpiin hirsiin pääsee käsiksi. rakennusta on nostettava. Ennen tämä on tehty pitkällä vivulla useiden ihmispainojen avulla, nykyään tämmöisissä pienissä korjauksissa tunkkaamalla. Kiinitin L-tukia täkkipulteilla suoraan seinään. Oviaukkoa reunustavia hirrenpäitä ei ollut tuettu karalankulla, joten oven kahta puolta pulttasimme kierretangoilla (työn tilaajan Juha M.:n kanssa) nelosparrun pätkät följareiksi tukemaan seinää noston aikana.  


Tunkataan ja pannaan palikkaa följarin alle, otetaan tunkki pois, pannaan korotusta tunkin alle ja taas tunkataan.

maanantai 22. elokuuta 2016

Saunamökki harjassa, tapitusta ja juhlintaa

Saunamökin tupapuoli kohosi harjaan jo aikaisemmin; nyt on saunankin kurkihirsi paikoillaan. Aluksi kumminkin muutama kuva hirsirakentamisesta ylipäätään, tapinreikien kairauksesta, pellavariveen asennuksesta ja tapituksesta.

Lihasvoima jyllää. Vintilä ja sepän muinoin tekemä hirsikaira, jossa vetävä kärkiruuvi, on mainio kalu tapinreikien tekoon. Noin 60-80 kierrosta, ja reikä ulottuu päällimmäisen hirren läpi noin puoliväliin alempaa. Pari kierrosta takaisinpäin, kaira ylös ja hirsi myös. Sitten purut pois alemman hirren kolosta.





Tähän rakennukseen kairasin kolme reikää per hirsi, yhdet lähelle nurkkia ja yhden keskivaiheille. Kun salvos kohoaa, uudet reiät kairataan aina noin vaaksan verran sivuun alemmista.

Sivelin puutervaa hirren selkään. Haisee tervalta eli hyvältä ja pitää eristeen paikoillaan ennen seuraavan hirren laittoa vaikka tuulisi kuinka.


Eristeeseen leikkasin taltalla aukot tapinreikien kohdille.


Hirsi pannaan paikoilleen. Tapit ovat pari senttiä lyhyemmät kuin mitä niiden reiät ovat. Tapit lyödään melkein reiän pohjaan ja niiden yläpää hieman sisään. Näin tapit eivät missään tapauksessa ala kantaa hirsien painuessa.
 

Tapit saa paukuttaa voimalla sisään. Nuija auttaa tässä.

torstai 4. elokuuta 2016

Hirsi nousee salvokselle, vesikattoa ja lattialistat

Kun konevoimaa ei minulla ole, on turvautuminen perinteisiin keinoihin hirsien siirrossa. Horisontaalisesta hirsien siirtelystä hirsikärryllä on juttua täällä. Kun salvos kohoaa varvi varvilta, saunamökkikin lopulta kolmeen ja puoleen metriin, on moni kysynyt, että miten nuo hirret on tuonne ylös nostettu. Tietysti vähän kerrallaan, verenpaineella, lihasvoimalla, etupäässä fysiikan lakeja noudattaen.

Tässä on kuvasarja saunamökin saunapuolen päätyseinän ylimmän hirren tiestä pinosta paikoilleen. Sinne se meni kuin itsestään, vähän puhaltelin oikeaan suuntaan.

Vasemmanpuoleisin jölli siirtyy kohta. Kuusi tuumaa paksu, tyveltä noin 35 cm korkea, latvasta jotain 25 senttiä. Pituus 4,5 m.


Nyt sama hirsi onkin oikealla! Suuntana taustalla näkyvän tupakehikon takana oleva saunan runko.


 Hirsikärryllä hirren kyöräys käy kevyesti.


Lähestyy...


Nyt jo tikkailla.

Yhä ylemmäs.


Sinne meni.

Toista viikkoa korvessa, ja parta kasvaa. Katkoin pisimmät haivenet etteivät jää hirsien väliin, ja panin telineille tuulettumaan.


 Ensin hirren toinen pää ylös.


Sitten toinen.



Tässä hirsi on ylösalaisin, jotta alapuolen pahimmat muhkurat on helppo tasoittaa. Tämä jouduttaa varauksen piirtoa ja varausta (hirren sovittamista alemman selkään).


Edellisestä  kotvanen, hirsi on paikoillaan. Hirsi on varattu eli sovitettu mahdollisimaan tiukasti alempaan kiinni.




Lopuksi hirsien väliin tulee pellavakuitukaistale eristeeksi ja hirsi tapitetaan alempaan kolmesta kohdasta. Aivan viimeiseksi vielä piiluan hirret.

Tupapuolen vesikatto on suurimmaksi osaksi vain rimahuopaa vailla, kun naputtelin ponttilaudoituksen parina poutapäivänä. Lautojen kannattimet tein ruuvaamalla kaksi kakkosnelosta selät vastakkain.





Tuvan lattialistat tein höyläämällä kolmiorimojen hypotenuusan siloiseksi ja maalaamalla ne samalla vihreällä kuin ikkunoiden pokat ja karmit.



 Seuraavaksi tulee saunaan kurkihirsi. Kyllä tässä vielä joku viikko menee.