lauantai 26. elokuuta 2017

Vesikattoa! Sarvikuonokas!

Tässäpä kuvia mennä viikolta hirsihuvilan pystytyksestä. Yksi etappi saavutettiin torstaina, kun vesikaton ruodelaudoitus (raakaponttilautaa) valmistui ja asensimme sen päälle alushuovan. Katto pitää nyt vettä, eikä enää tarvitse ruuvailla epämääräisiä peltejä sadesuojiksi.

Päätykolmiot ennen...


... ja jälkeen.

Päätykolmio.

Koneet nopeuttavat monia työvaiheita.
Vesikattoa tukevat niskat asensimme myös. Niskat upotimme taskertahirsiin ja kurkihirteen tekemiimme koloihin. Päätykolmiot ovat hirrestä ja siis painuvat hieman ajan myötä. Jos niskat olisi tässä vaiheessa kiinnitetty kiinteästi vaikkapa naulaamalla tasakertahirsiin (sivuseinien ylimpiin hirsiin), painumisen seurauksena niskat työntäisivät tasakertahirsiä ulospäin ja kääntäsivät niitä vinoon. Jotta näin ei kävisi, niskat kiinnitettiin sivuseiniin liukuraudoilla, jotka saalivat niskojen liikkeen ulospäin

Vesikaton niskat.

Liukurauta sallii niskojen liikken ulospäin, kun päätykolmiot painuvat.
Päätyräystäätkin tarvitsevat tukea. Koska tässä rakennuksessa ei ole kurkihirren suuntaisia vuoliaisia ulottumassa päätyseinien ulkopuolelle tukemaan päätyräystästä, teimme erillisiä tukipalikoita myöhemmin ladottavien harjalta sivuseinille juoksevien päätyräystäslautojen tueksi. Ne mataloitettiin nikojen väliseltä osalta, jottei eristeiden päällinen tuuletusväli kokonaan tukkeudu. Räystään alla niiden korkeus on sama kuin niskojen eli 15 senttiä. Päätykolmion painumisen (joitain senttejä) otimme tässäkin huomioon. Kun pääty painuu, niskoihin kiinnitettyjen, päätyseinästä ulos työntyvien päiden on myös päästävä liikkumaan vapaasti kohti sivuseiniä. Tämän vuoksi päätykolmion yläreunaan tekemämme kolot ovat päiden sivuseinien puolelta pari senttiä väljät. Vaan eipä tämä noista kuvista näy...

Päätyräystästä tukevia rakenteita.

Päätyräystään tukia.
Niskojen päälle tuli raakapontti ja sen päälle alushuopa. Nyt alkaa näyttää jo joltain! Alushuovan päälle tulee vielä kolmiorimakate.

Alushuopa.
Lisäksi valmistelimme vanhan savusaunan purkua, siirtoa ja restaurointia sekä veistimme hirsiä saunan uutta pukutilaa varten. Saunassa on vilkasta hyönteiselämää, ehkä enemmänkin kuin miltä aluksi näytti (ei ole kyllä ensimmäinen kerta kun vaurioarvio muuttuu tarkemmassa syynissä...).. Hirsijumista voit lukea lisää tästä perunakuoppajutusta.

Hirsijumi jättää jälkeensä tämmöisiä purujälkiä. Samaa jauhoa on lisää hirren sisällä.
Uuden majoituskämpän pihamaalla tallusteli sarvikuonokas (Oryctes nasicornis), komea, iso (jopa reilun neljän sentin mittaiseksi kasvava) kovakuoriainen. Koiraspuolella sarvikuonokkaalla on etukilven päällä sarvi. Tämä lienee ensimmäinen havainto Hailuodosta. 


4 kommenttia:

  1. Ooh, komea kuonokas! Löysin joskus meidän kompostista luultavasti sarvikuonokkaan toukkia, kun lapioin valmista multaa pois, olivat jättikokoisia. Pistin takaisin kasvamaan. Jumit ei oo niinkään kivoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarvikuonokas onkin siellä etelämpänä paljon yleisempi kuin vaikkapa täällä Oulun seudulla, missä en kuonokasta ole aikaisemmin nähnytkään. Edellinen havaintoni on Merikarvialta 1985-86, kun oppilaat toivat sahanpuruista löytämiään toukkia näytille. sarvikuonokkaat ovat levittäytyneet pohjoiseen päin viime vuosikymmeninä.

      Poista
  2. Hienon näköinen rakennus ja havainnollisia kuvia tosiaan. Täällä innolla odotellaan samanlaisia kuvia kolmiorimakaton tekemisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisella lappeella on jo rimakate, toinen tehdään alkavalla viikolla. Pistän kuvia kun kerkiän.

      Poista