Oulun Lyseon luonnonhistoriallisten kokoelmien matelijat, kalat ja sammakkoeläimet.

Aikaisemmat jutut Oulun Lyseon kokoelmista ovat luettavissa täällä. 

Matelijoita

910 Krokotiili Oppilas K.K. Östbergin v. 1891 lahjoittama, Lyseo 1891. Riippuu biologian luokan katossa. Päädyin määrityskaavan avulla amerikankrokotiiliin (Crocodylus acutus), mutta Matti Hällin muistelmateos Päivänpaisteen puolella (Otava 1956, sivu 21) kertoo Lyseon biologian luokasta toisin: Luonnonhistorian "sali oli sellainen kuin ne kaiketi useimmissa kouluissa ovat: katossa riippui täytetty Niilin krokodiili leuat auki kipsattuina, jotta oppilaat todella oppisivat kuinka epäterveellistä oli joutua krokodiilin hampaisiin. Sen lasiset silmät hehkuivat julmuutta ja saaliinhimoa." Lyseon krokotiilia on siis esitelty Hällin kouluvuosina (1924-1933)  niilinkrokotiilina (Crocodylus niloticus). Kaikissa kokoelmaluetteloissa se on vain "krokotiili". Kumpaa lajia se on? Kerron kun asia selviää.

Lyseon julma ja saaliinhimoinen krokotiili 910  biologian luokan katossa.

911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii Lyseo 1891. Läntisen Atlantin laji. Merikilpikonna.

911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii.

911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii.

911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii.

912 ”Suokilpikonna”, lajia ei ole määritetty. Täyttö maksanut 50 mk, Lyseo 1933.

912 "Suokilpikonna".

912 "Suokilpikonna".

Ulkomaisten käärmeiden merkinnöissä on epäselvyyksiä. Vanhin luettelo, jossa niitä on listattu (Luettelo 1880–1920) sisältää seuraavat merkinnät. A) Puukäärme, Intia, säilötty väkiviinaan, Lyseolle 1891, yhdessä sarakkeessa lukumäärä 1, toisessa jälkikäteen lisätyssä sarakkeessa 2, ja B) Anakonda (yliviivattu ja varustettu kysymysmerkillä), Oulun Merikoulun oma, lahjoitti merikoulun johtaja, kapteeni A. Ekholm Lyseolle 1891. Voi olla, että yliviivattu ”anakonda” on muutettu äsken mainituksi lisä-puukäärmeeksi. Seuraava luettelo, Eläinkokoelman luettelo 1904, mainitsee kuitenkin vain yhden puukäärmeen sekä anakondan, jonka perässä on taas kysymysmerkki. Seuraava, Luettelo 1935, listaa vain yhden C) Intialaisen puukäärmeen (1891) ilman mainintaa väkiviinasta saati anakondasta. Viimeisin Kantaluettelo 1973 kertoo Lyseolla olevan D) puukäärme (1891) Intiasta krokotiilin suussa. Itse asiassa käärme 913 oli katossa riippuvan krokotiilin suussa myös 1990, kun tulin Lyseoon töihin. Nykyään ei Lyseolla ole väkiviinaan säilöttynä puu- eikä muitakaan käärmeitä. Kaksi ja puoli -metrisestä, täytetystä viheranakondasta 913 on tullut ”intialainen puukäärme”.

913 Viheranakonda Eunectes murinus Nuori yksilö, Lyseo 1891. Eteläamerikkalainen laji. 913:n tunnistus: Jakob Hallermann, Univ. Hamburg, Zoologisches Museum (..”most probably an Anaconda, may be a young Eunectes murinus”, kertoi J. Hallermann kun tunnistusapua kysyin).

913 Viheranakonda Eunectes murinus.

913 Viheranakonda Eunectes murinus.

914 Käärme Kongosta, täyttänyt Aarne Hellemaa, täyttö 100 mk, lahjoitti opp. Palomäki,                   Lyseo 1935. Pituus 2,25 m, seinätelineessä. Lajia ei ole määritetty.

Kongolainen käärme 914.

2557 Valkokaulavaraani Varanus albigularis Ambomaa, lahjoittanut pastori T. Vapaavuori, Lyseo 1938. Sisilisko (Varanus?). Pituus 45 cm. Tunnistus: Bryan Maritz, Univ. of the Western Cape, Etelä-Afrikka.

2557 Valkokaulavaraani Varanus albigularis Ambomaalta.

2604 Argusvaraani Varanus panoptes Australia, Lyseo 1939. Pituus 150 cm. Sisilisko. Tunnistus: Reid Tingley, Univ. of Melbourne, Australia.

2604 Argusvaraani Varanus panoptes Australiasta.

2868 Vaskitsa Anguis fragilis I Kuivunut näyte lasipurkissa, lahjoitti A. Pajumaa 1946. Vaskikäärme.

3625 Vaskitsa Anguis fragilis II Lyseo 31.12.1962. Kuivunut valmispreparaatti.

Numeroton Kyy Vipera berus Kepin ympärille pujotettu nahka.

Nämä eivät ole enää kokoelmassa 2017. 920 Heinäsisilisko Lacerta vivipara Helsinki 1890, Lyseo 1892, 921 vaskitsa Anguis fragilis 2kpl, 922 rantakäärme Natrix natrix, Tropidonotus natrix 923 Kyy Vipera berus. Koululla on matarakiitäjän elämänvaiheita esittelevä minidioraama (N:o 1026, s. 107, ostettu v. 1900), jossa on väärä etiketti ”Pelias berus” eli kyyn vanha tieteellinen nimi. 924 Kyy Vipera berus: näitä on ollut 4, 2 vuodelta 1891, 1907-kyy oli säilötty formaliiniin lasilevyjen väliin, ja 1914-kyyn (spriissä) lahjoitti oppilas Yrjö Pispala. 925 Espanjankilpikonna Testudo graeca, säilötty väkiviinaan, Lyseo 1900, Kreikan kilpikonna, 2558 hietakäärme 2kpl Afrikka , lahjoitti pastori T. Vapaavuori 1938. Väkiviinaan säilötyt puukäärmeet (2 kpl) Intiasta, Lyseolle 1891, ovat hävinneet ammoin.

Kaloja

Lyseon kalanäytteistä useimmat ovat lasipurkeissa säilöntänesteessä, joka on kuitenkin monesta purkista kuivunut. Muutama näyte on alun perinkin säilötty kuivaamalla.

Kuivattuja kaloja: 915 juovapallokala Tetraodon lineatus, 916 jäykkäleukainen ja 2712 losserokala Ostracion sp. sekä 1088 nokkakalan Belone belone pääpuoli.

915 Juovapallokala Tetraodon lineatus Lyseo 1891. Kuiva näyte pahvilaatikossa. Tetrodon physa.

916 Jäykkäleukainen Kuiva näyte pahvilaatikossa.

931 Remora Remora remora Echeneis remora.

939 Suikulainen Branchiostoma lanceolatum Italia, Lyseo 1891. Amphioxus lanceolatum. Suikulainen on tässä tosin väärässä seurassa - se ei ole kala. Suikulaiset ovat selkäjänteisten sukupuussa omassa haarassaan, muut (kuten kalat. matelijat, nisäkkkäät) toisessa haarassa. Tästä voit lukea lisää vaikkapa täältä. 

940 Lyhytkuonomerihevonen Hippocampus hippocampus Hippocampus brevirostris.

941 Kivisimppu Cottus gobio 2 kpl.

945 Kymmenpiikki Pungitius pungitius Lyseo 1915 Gasterosteus pungitius.

950 Hedelmöittämätöntä lohen Salmo salar mätiä Lyseo 1918.

954 Lohen Salmo salar poikasia, keltuaispussi Lyseo 1918.

965 Muikun Coregonus albula poikasia, munasta kuoriutuneita Lyseo 1918.

969 Särmäneula Siphonostoma typhle

973 Silli Clupea harengus Islannin luota, lahjoittanut lyseolainen O. Kajava, Lyseo 1932. Isossa lasipurkissa säilöntänesteessä.

974 Piikkihain Squalus acanthias poikasia, Lyseo 1920.

2962 Nahkiainen Lampetra fluviatilis lahjoitti A.A. Parvela, Lyseo 1949. Isossa lasipurkissa säilöntänesteessä.

1088 Nokkakalan Belone belone kuivattu pääpuoli.

1085 Liitokala Exocoetus volitans Ollut 4, nyt yksi, lahjoitti lyseolainen H. Oikarinen, Lyseo 1908. Kuivanäyte.

2712 Losserokala Ostracion sp. jokin losserokalalaji, O. quadricornis vanhojen luetteloiden mukaan, Lyseo 1908. Kuivanäyte.

Näytteet 927–930, 934–938, 942–944, 946–949, 951–953, 955–964, 966–968, 970–972, 975, 1082,1084, 2447–2449, 2703, 2705, 2706, 2839, 2867, 2879 ja 2918 on poistettu aikaisemmin tai hävinneet. Nyt poistetaan lisää pilalle kuivuneita, joista ei saa mitään selvää.

Poimintoja hävinnneistä ja poistetuista, joista useimmat ovat ilman numeroa:

Kuivattu kampela Pleuronectes flesus, nyk. Platichtys flesus. täpläsilli Clupea alosa, nyk. Alosa fallax, pyydetty Oulusta Raatin padosta 1892, 946 vilukala (nyk. rasvakala) Cyclopterus lumpus Suomenlahdesta, lahjoittanut lyseolainen Pentti Syrenius 1928, sampi Acipenser sturio Laatokasta, lahjoittanut lyseolainen Svedberg 1930-luvulla, 975 rauskuja ja 947 piikkkikampela Rhombus maximus, nyk. Scopthalmus maximus, 2 kpl Petsamosta, lahjoittanut I. Kotkansalo 1934. Tullivahti Grekelä lahjoitti useita arvokkaita spriissä säilöttyjä kaloja Itä-Intiasta (luetteloitu 1891): 933 liitokala Exocoetus volitans ollut 3, monnilaji Silurus Itä-Intiasta, pinsettikala Chelmon rostratu, kiipijäkala Anabas scandens, nyk A. testudineus, ampujakala Toxotes jaculator, nyk. T. jaculatrix, sarvikala Zanclus cornutus.

Sammakkoja

3624 Sammakko Kuivunut nestepreparaatti, Lyseo 31.12.1962.

Yksi sammakko on viheranakondan 913 suussa; pää sammakoineen on irrallaan biologian luokan kaapissa.

Jonkin sammakon pää viheranakondan 913:n suussa.

Näitä ei ole enää 2017. 926 Vesilisko Triton aquatilis Helsinki, 2 kpl, säilötty väkiviinaan, Lyseo 1914, 2559 sammakko Ambomaalta, lahjoitti pastori T. Vapaavuori 10.3.1938, 2964 sammakon mätiä ja nuoria toukkia, Lyseo 1949.

*****