910
Krokotiili Oppilas K.K. Östbergin v. 1891 lahjoittama, Lyseo 1891. Riippuu biologian luokan katossa. Päädyin määrityskaavan avulla amerikankrokotiiliin (Crocodylus acutus), mutta Matti Hällin muistelmateos Päivänpaisteen puolella (Otava 1956, sivu 21) kertoo Lyseon biologian luokasta toisin: Luonnonhistorian "sali oli sellainen kuin ne kaiketi useimmissa kouluissa ovat: katossa riippui täytetty Niilin krokodiili leuat auki kipsattuina, jotta oppilaat todella oppisivat kuinka epäterveellistä oli joutua krokodiilin hampaisiin. Sen lasiset silmät hehkuivat julmuutta ja saaliinhimoa." Lyseon krokotiilia on siis esitelty Hällin kouluvuosina (1924-1933) niilinkrokotiilina (Crocodylus niloticus). Kaikissa kokoelmaluetteloissa se on vain "krokotiili". Kumpaa lajia se on? Kerron kun asia selviää.
Lyseon julma ja saaliinhimoinen krokotiili 910 biologian luokan katossa. |
911 Bastardikilpikonna
Lepidochelys kempii Lyseo 1891. Läntisen
Atlantin laji. Merikilpikonna.
912 ”Suokilpikonna”,
lajia ei ole määritetty. Täyttö maksanut 50 mk, Lyseo 1933.
Ulkomaisten käärmeiden merkinnöissä on epäselvyyksiä. Vanhin luettelo, jossa niitä on listattu (Luettelo 1880–1920) sisältää seuraavat merkinnät. A) Puukäärme, Intia, säilötty väkiviinaan, Lyseolle 1891, yhdessä sarakkeessa lukumäärä 1, toisessa jälkikäteen lisätyssä sarakkeessa 2, ja B) Anakonda (yliviivattu ja varustettu kysymysmerkillä), Oulun Merikoulun oma, lahjoitti merikoulun johtaja, kapteeni A. Ekholm Lyseolle 1891. Voi olla, että yliviivattu ”anakonda” on muutettu äsken mainituksi lisä-puukäärmeeksi. Seuraava luettelo, Eläinkokoelman luettelo 1904, mainitsee kuitenkin vain yhden puukäärmeen sekä anakondan, jonka perässä on taas kysymysmerkki. Seuraava, Luettelo 1935, listaa vain yhden C) Intialaisen puukäärmeen (1891) ilman mainintaa väkiviinasta saati anakondasta. Viimeisin Kantaluettelo 1973 kertoo Lyseolla olevan D) puukäärme (1891) Intiasta krokotiilin suussa. Itse asiassa käärme 913 oli katossa riippuvan krokotiilin suussa myös 1990, kun tulin Lyseoon töihin. Nykyään ei Lyseolla ole väkiviinaan säilöttynä puu- eikä muitakaan käärmeitä. Kaksi ja puoli -metrisestä, täytetystä viheranakondasta 913 on tullut ”intialainen puukäärme”.
913
Viheranakonda Eunectes murinus Nuori yksilö, Lyseo 1891. Eteläamerikkalainen
laji. 913:n
tunnistus: Jakob Hallermann, Univ. Hamburg, Zoologisches Museum (..”most
probably an Anaconda, may be a young Eunectes
murinus”, kertoi J. Hallermann kun tunnistusapua kysyin).
913 Viheranakonda Eunectes murinus. |
914
Käärme Kongosta, täyttänyt Aarne
Hellemaa, täyttö 100 mk, lahjoitti opp. Palomäki, Lyseo 1935. Pituus 2,25 m,
seinätelineessä. Lajia ei ole määritetty.
2557
Valkokaulavaraani Varanus albigularis Ambomaa, lahjoittanut
pastori T. Vapaavuori, Lyseo 1938. Sisilisko (Varanus?). Pituus 45 cm. Tunnistus: Bryan Maritz, Univ. of the Western Cape, Etelä-Afrikka.
2557 Valkokaulavaraani Varanus albigularis Ambomaalta. |
2604
Argusvaraani Varanus panoptes Australia, Lyseo 1939. Pituus 150 cm. Sisilisko. Tunnistus:
Reid Tingley, Univ. of Melbourne, Australia.
2604 Argusvaraani Varanus panoptes Australiasta. |
2868
Vaskitsa Anguis fragilis I Kuivunut näyte lasipurkissa, lahjoitti A. Pajumaa
1946. Vaskikäärme.
3625
Vaskitsa Anguis fragilis II Lyseo 31.12.1962. Kuivunut valmispreparaatti.
Numeroton
Kyy Vipera berus Kepin ympärille pujotettu nahka.
Nämä eivät ole enää kokoelmassa 2017. 920 Heinäsisilisko
Lacerta vivipara Helsinki 1890, Lyseo
1892, 921 vaskitsa Anguis fragilis 2kpl,
922 rantakäärme Natrix natrix,
Tropidonotus natrix 923 Kyy Vipera berus.
Koululla on matarakiitäjän elämänvaiheita esittelevä minidioraama (N:o 1026, s.
107, ostettu v. 1900), jossa on väärä etiketti ”Pelias berus” eli kyyn vanha tieteellinen nimi. 924 Kyy Vipera berus: näitä on ollut 4, 2
vuodelta 1891, 1907-kyy oli säilötty formaliiniin lasilevyjen väliin, ja
1914-kyyn (spriissä) lahjoitti oppilas Yrjö Pispala. 925 Espanjankilpikonna Testudo graeca, säilötty väkiviinaan,
Lyseo 1900, Kreikan kilpikonna, 2558 hietakäärme 2kpl Afrikka , lahjoitti
pastori T. Vapaavuori 1938. Väkiviinaan säilötyt puukäärmeet (2 kpl) Intiasta,
Lyseolle 1891, ovat hävinneet ammoin.
Kaloja
Lyseon kalanäytteistä useimmat ovat lasipurkeissa
säilöntänesteessä, joka on kuitenkin monesta purkista kuivunut. Muutama näyte
on alun perinkin säilötty kuivaamalla.
Kuivattuja kaloja: 915 juovapallokala Tetraodon lineatus, 916 jäykkäleukainen ja 2712 losserokala Ostracion sp. sekä 1088 nokkakalan Belone belone pääpuoli. |
915
Juovapallokala Tetraodon lineatus Lyseo 1891. Kuiva näyte pahvilaatikossa. Tetrodon physa.
916
Jäykkäleukainen Kuiva näyte
pahvilaatikossa.
931 Remora Remora remora Echeneis remora.
939
Suikulainen Branchiostoma lanceolatum Italia, Lyseo 1891. Amphioxus lanceolatum. Suikulainen on tässä tosin väärässä seurassa - se ei ole kala. Suikulaiset ovat selkäjänteisten sukupuussa omassa haarassaan, muut (kuten kalat. matelijat, nisäkkkäät) toisessa haarassa. Tästä voit lukea lisää vaikkapa täältä.
940 Lyhytkuonomerihevonen
Hippocampus hippocampus Hippocampus
brevirostris.
941
Kivisimppu Cottus gobio 2 kpl.
945
Kymmenpiikki Pungitius pungitius Lyseo 1915 Gasterosteus
pungitius.
950
Hedelmöittämätöntä lohen Salmo salar mätiä Lyseo 1918.
954
Lohen Salmo salar poikasia, keltuaispussi Lyseo 1918.
965
Muikun Coregonus albula poikasia, munasta kuoriutuneita Lyseo 1918.
969
Särmäneula Siphonostoma typhle
973
Silli Clupea harengus Islannin luota, lahjoittanut lyseolainen O. Kajava,
Lyseo 1932. Isossa lasipurkissa säilöntänesteessä.
974
Piikkihain Squalus acanthias poikasia, Lyseo 1920.
2962
Nahkiainen Lampetra fluviatilis lahjoitti A.A. Parvela, Lyseo 1949. Isossa
lasipurkissa säilöntänesteessä.
1088
Nokkakalan Belone belone kuivattu pääpuoli.
1085
Liitokala Exocoetus volitans Ollut 4, nyt yksi, lahjoitti lyseolainen H.
Oikarinen, Lyseo 1908. Kuivanäyte.
2712
Losserokala Ostracion sp. jokin losserokalalaji, O. quadricornis vanhojen luetteloiden mukaan, Lyseo 1908. Kuivanäyte.
Näytteet 927–930, 934–938, 942–944, 946–949,
951–953, 955–964, 966–968, 970–972, 975, 1082,1084, 2447–2449, 2703, 2705,
2706, 2839, 2867, 2879 ja 2918 on poistettu aikaisemmin tai hävinneet. Nyt
poistetaan lisää pilalle kuivuneita, joista ei saa mitään selvää.
Poimintoja hävinnneistä ja poistetuista, joista
useimmat ovat ilman numeroa:
Kuivattu kampela Pleuronectes flesus, nyk. Platichtys
flesus. täpläsilli Clupea alosa,
nyk. Alosa fallax, pyydetty Oulusta
Raatin padosta 1892, 946 vilukala (nyk. rasvakala) Cyclopterus lumpus Suomenlahdesta, lahjoittanut lyseolainen Pentti
Syrenius 1928, sampi Acipenser sturio
Laatokasta, lahjoittanut lyseolainen Svedberg 1930-luvulla, 975 rauskuja ja 947
piikkkikampela Rhombus maximus, nyk. Scopthalmus maximus, 2 kpl Petsamosta,
lahjoittanut I. Kotkansalo 1934. Tullivahti Grekelä lahjoitti useita arvokkaita
spriissä säilöttyjä kaloja Itä-Intiasta (luetteloitu 1891): 933 liitokala Exocoetus volitans ollut 3, monnilaji Silurus Itä-Intiasta, pinsettikala Chelmon rostratu, kiipijäkala Anabas scandens, nyk A. testudineus, ampujakala Toxotes jaculator, nyk. T. jaculatrix, sarvikala Zanclus cornutus.
Sammakkoja
3624
Sammakko Kuivunut nestepreparaatti, Lyseo
31.12.1962.
Yksi sammakko on viheranakondan 913 suussa; pää
sammakoineen on irrallaan biologian luokan kaapissa.
Näitä ei ole enää 2017. 926 Vesilisko Triton aquatilis Helsinki, 2 kpl,
säilötty väkiviinaan, Lyseo 1914, 2559 sammakko Ambomaalta, lahjoitti pastori
T. Vapaavuori 10.3.1938, 2964 sammakon mätiä ja nuoria toukkia, Lyseo 1949.
*****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti