tiistai 29. lokakuuta 2019

Vanha varasto Vihannista 2. Runko, katto ja seinät.

Varastonsiirron alkuvaiheiden jälkeen menikin puolenkymmentä vuotta ennen seuraavaa siirtoa. Syksyllä 2018: haapojen katkonta, maan pintakerroksen lapiointi pois, betonitolppien ja peruskivien asemointi, persparrujen asennus vaateriin, ristimitan tarkistus, lattianiskojen alustava asennus. Apumiehinä Ari-Pekka Kvist ja Esa Borén. Meininki oli toki tehdä koko homma jo tuolloin, mutta niin kävi, että rakennuksen persparrut talvehtivat vanhojen kattopeltien suojassa syyskesään 2019.

Juuri tätä pidemmälle ei rakennus edennyt syksyllä 2018. 
Loppukesällä 2019 homma jatkui vaaterin tarkistuksella - hieman joutui lisäämään palikkaa muutaman tolpan päälle maan annettua periksi talven aikana. Ensimmäkseksi pystytolpat vinotukien avulla paikoilleen.


Seuraavaksi yläsidepuut tolppien nokkaan. Seuraavassa kuvassa kuusimetrinen yläsidepuu on nousemassa sijalleen. Tein lankusta tuommoiset portaat, joita pitkin parru nousi yhdenkin ihmisen voimin "kevyesti". Onneksi Borénin Esa tuli apuun moneksi päiväksi, ja raskaimmat hommat kevenivät ja nopeutuivat kummasti. Samalla työturvallisuuskin kohentui.



Kurkihirreltä räystäälle ulottuvat ruoteiden kannattimet ovat myös sangen järeää tavaraa. Niiden asennusta varten tein kakkosnelosesta telineet kulkusilloin ja suojakaitein. Panen tähän alle useamman kuvan tästä vaiheesta, 








Valmis runko, rakennuksen malli alkaa hahmottua. Oikealla alhaalla minä ja apumies Esa B.


Seuraavaksi valkkasimme alkuperäisistä räystäslaudoista käyttökelpoiset ja naulasimme ne paikoilleen. 


Raakaponttia katolle:




Sitten alushuopa:


Signeeraus viimeisessä ponttilaudassa:




Ja alushuovan päälle käyettyä kattopeltiä:


Vanha parrurunko uutta lautakattoa vasten näyttää minusta tyylikkäältä. 


Seiniin panin alkuperäiset laudat - kolmelle seinälle niitä riitti, osa oli mennyt purusssa rikki. Pitkille sivuille avasin aukot ikkunoille. Päätykolmio on vielä auki; siihen tulee joko umpilaudoitus tai ikkunat, katotaan ny.



Alun perin varastossa oli suurimmaksi osaki maalattia, mutta nyt siihen tulee rossilattia. 


Vielä on tekemistä: pohjoispäädyn laudoitus ja parioven asennus, lattialautojen kyöräys varastopinosta ja niiden pano, nurkkalautojen sekä ovien ja ikkunoiden vuorilautojen naulaus, kattopellin reunan trimmaus, ikknoiden rapsutus, maalaus ja asennus.... onhan tässä vielä muutama viikko rakenusluvan loppupäivämäärään. 

****

Oheistoimintona seuraan lintumaailmaa. Kaksi uutta perinnerakentamispinnaa tuli viime viikolla, pari parvea pyrstötiaisia (124.) ja kaksi valkoselkätikkaa (125.), mustapäinen naaras ja punapäinen koiras/nuori lintu, jotka koputtelivat muutaman minuutin jättihaapaa ja koivun kylkiä ja jatkoivat sitten matkaansa. Vain kerran aikaisemmin 24 vuoden aikana olen nähnyt tällä paikalla valkoselkätikan.
****

Sitä paitsi löytyi toistaiseksi vanhin päiväys, M. J. 1909. Varastolla on siis ikää ainakin 110 vuotta!



****

3 kommenttia:

  1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen melko varma, että uudesta tavarasta tehtynä tämän kokoinen (52 neliötä) varasto on nopeampi rakentaa kuin vanhan palapelin kokoaminen. Varastoni purkuun meni 100 ihmistyötuntia, tähänastiseen kokoamiseen on mennyt noin 250! Eipä kannattaisi vieraalla teettää. Hankintahinta oli se neljä viskiputelia, mutta aivan ilmaiseksi se ei kuitenkaan tule. Rahtia muutaman satasen, raakapontti kattoon, alushuopa (puoleen hintaan), kierrätyskattopellit (muutama satanen) ja osa lattialaudoista. Mutta komiampi on kuin rautakaupan tuote.

      Poista
  2. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista