Selostus retkestä Turtolan pitäjän Porkkajärvelle kesällä 1934 (uusinta vuodelta 2017)

Julkaisen tässä uudestaan Oulun Lyseon oppilaan Lauri Heikelin (sittemmin Heikinheimo; 1917-2000) selostuksen retkestä - oikeastaan luonnontieteellisestä tutkimusmatkasta - Turtolan pitäjän Orajärven kylän Porkkajärvelle 3.6.-20.7.1934. Retken osanottajat olivat Lauri Heikel, pariskunta Aarne ja Hermine Hellemaa sekä toinen lyseolainen Runar Tallqvist (Rauno Tenovuo). Aarne Hellemaa (1905-1962) oli maineikas oululainen eläinten täyttäjä, preparaattori. Tämän juttu-uusinnan innoite liittyy juuri Hellemaahan. Minuun otti yhteyttä ihminen, jonka esivanhempi parin sukupolven takaa Hellemaa oli. Lainasin alkuperäisen päiväkirjan skannattavaksi.

Lauri Heikel kirjoitti ylioppilaaksi seuraavana keväänä. Hänestä tuli sittemmin Metsäntutkimuslaitoksen professori ja metsäekonomian tutkimusosaston päällikkö. "Lauri Heikinheimo oli metsureiden sosio-ekonomisten olojen tutkimuksen pioneeri sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hän käynnisti myös suomalaisen metsien monikäytön ekonomian tutkimuksen. Heikinheimon ennusteet maa- ja metsätalouden työvoiman nopeasta supistumisesta 1960-luvulta vuosisadan lopulle olivat osuvia. Hän ennakoi jo 1950-luvun lopulla tropiikin metsäkadon nopean laajenemisen.", tietää kansallisbibliografian Lauri Heikinheimo -artikkelin esittelyteksti.

Runar Tallqvist (1917- 2008) oli Lyseon oppilaana 1932-1936 ylioppilaistumiseensa saakka. Matrikkelista hänet kuitenkin löytää nimellä Tenovuo, (ent. Tallqvist), Rauno Runar Axelsson. Hän päätyi sittemmin Turun yliopistoon lukemaan biologiaa. Eläintieteen opinnäytteensä gradusta väitöskirjaan hän teki linnuista, väitöksen aihe oli ulkosaariston varisten ekologia. Tenovuo oli vuosina 1965-1980 Turun yliopiston eläintieteen apulaisprofessori ja hänelle myönnettiin professorin arvonimi.

Nuorna vitsa väännettävä! Ornis Fennicassa olleen Rauno Tenovuon 60-vuotisjutun mukaan hän "aloitti lintujenharrastuksen jo koulupoikana ja suuntasi retkeilyjä syntymäkaupunkinsa Oulun ympäristöön ja iän kartuttua myös Lappiin"; ks. tämä juttu ja tämä.

****

Vielä lisäys: retkeläisten asuinkämppä on hävinnyt jo ajat sitten, mutta sen seinällä ollut lauta on säilynyt ja päätynyt Hellemaan lapselle, jonka jälkeläiseltä kuvan sain; kiitos! 

 

****

Porkkajärven retkue liikkui lihasvoimalla, polkupyörin ja patikoiden koko tuon puolitoista kuukautta.

Lyseon 1930-luvun vuosikertomusten mukaan VII luokalle siirtyvien oli suoritettava kesälomalla jokin kesätehtävä, kuten esim puutarhan tuhohyönteisiin perehtyminen ja näytteiden kerääminen niistä, kesäloman vuorokausien keskilämmön mittaaminen tai joku muu opettajan kanssa sovittu tehtävä. Ehkä tämä selostus on "muu opettajan kanssa sovittu tehtävä", vaikka Heikel siirtyi kesän 1935  jälkeen jo VIII luokalle. Havaintokirja kelpaisi kyllä nykyäänkin mainiosti vaikkapa luonnontutkimiskurssin oppilastyöksi. Mainittakoon, että luonnonhistoriaa opettivat Lyseossa tuolloin August Armas Parvela ja Aura Parvela, biologipariskunta.

Kaikki Porkkajärvivihkosen kuvat otti Aarne Hellemaa.

Sivut 3-7: Lintuhavainnot pyöräilymatkasta Oulu-Orajärvi 3.-6.6. Huomion kiinnittää nyttemmin jyrkästi vähentyneen peltosirkun esiintyminen monin paikoin, Haukiputaalla, Iissä, Simossa, Karungissa ja Pellossa.

 Sivu 8, retkeilyalueen kartta.

Kiiminkijokisuun kaloista ja kalastusasioista

Julkaisen tässä Oulun Lyseon seitsemäsluokkalaisen Matti Holman (1920-2004) oppilastyön Kiiminkijokisuun kaloista ja kalastusasioista. Matti Holma kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1940, joten työ on noin vuosilta 1938-1939. Luonnonhistorian ja maantiedon lehtorina toimi tuolloin rehtori A.A. Parvela (1885-1952).

1. Kevät, hanget sulavat, maatyöt ja puutavaran uitot alkavat ja alkaa kalastajain aika.

2. "Tulleeko tänä kevännä lohta ollenkaan kun näin kauan jäätkin ovat paikoillaan maanneet. Keeron Jussi kuuluu ennustaneen, ettei lohta tule, ehkä sentään pienempää kalaa."

3. Kopran Santeri, vanha, tottunut kalamies: "Merikalastajaksi ei ole laiskasta."

4. "Parikymmentä kalastajaa, enimmäkseen lohikalastajia, harjoittaa ammattiaan Kiiminkijoen suulla... Vain jotkut vetävät talvella nuottaa tai pyytävät koukuilla mateita ja haukia." Rysän kuvausta.

5. Rysän kuvausta.

6. Rysän kuvausta. "Koko tämä rysähoito on n. 100 m pitkä aitoineen päivineen."

7. Tavallisen rysän rakenne päältä

8. Rysän porstua, koppa ja aita sivulta

9. Lohi saapuu keväällä, tuulen vaikutuksesta saaliiseen

10. "Kaakko vie kalat merestä, itäkaakko kattilasta. luode lusikastakin." Lohen kesäpyynnistä.

11. Taimenta, siikaa, maivaa, norsia, harria. Kuoreen eli norsin pyynnistä: "Etenkin kellolaiset pyytävät talvella kovasti "norsia" ja syövät niitä myöskin paljon. Eipä siis olekaan ihme, että heitä "kapanorsiksi" haukutaankin."

12. Silakan pyynnistä ja kudusta matalikoilla. Kilohailia, "piikkimahoja" näkee toisinaan.

13. Merihärkiä, rantatuikkisia ja salakoita, särkiä ja seipiä, säynäviä ja lahnoja, ankeriaita harvoin. Vuonna 1918 oli saatu 5 kg painoinen turska (jota Parvela epäili kampelaksi).

14. Kalanpyynti on haukiputaalaisille aina ollut tärkeä elinkeino, varsinkin sota-aikoina ja hallan vietyä viljan.

Matti Holma joutui sotaan pian koulun jälkeen. Muistokirjoitus (Leo Saksala, HS 21.11.2004) kertoo, että hän osallistui patteristonsa tulenjohtajana pohjoisen taisteluihin muun muassa Kiestingissä. Kannaksen läpimurtotaisteluissa 1944 hän toimi tulenjohtajana muun muassa Kivennavalla, Kuuterselässä, Antreassa ja Talin alueella. Hän joutui vielä saksalaisten joukkojen karkoitustaisteluihin Lappiin. Holma sai VR 4.lk kunniamerkin kahdesti sekä Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkin. Opiskeltuaan vuori-insinööriksi Matti Holma toimi mm. Kupittaan Savi Oy:n tutkimusjohtajana sekä pitkään (1955-1982) Suomen Tiiliteollisuuusliitto ry:n tiililaboratorion johtajana.  Matti Holma edisti tiiliteollisuuden pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä koko uransa ajan. Hän kuului Euroopan Tiiliteollisuusjärjestön teknilliseen komiteaan. 

*****

Perunakuopasta voit lukea muitakin entis-lyseolaisten töitä, klikkaa linkkejä: Retki Porkkajärvelle 1934 (Lauri Heikel/Heikinheimo),  Maakrunni kesällä 1934 (Juhani Vilkki), Lintutieteellisiä havaintoja Muonion, Enontekiön ja Kittilän pitäjistä kesällä 1935 (Runar Tallqvist/Rauno Tenovuo), Lintuhavaintoja Hailuodosta syksyltä 1951 (Paavo Sääski, Veijo Törnroos).