Lintutieteellisiä havaintoja Muonion, Enontekiön ja Kittilän pitäjistä kesällä 1935 - vanha lintupäiväkirja

Oulun Lyseon biologian kokoelmissa on kaksi mielenkiintoista oppilastyötä vanhoilta ajoilta. Niistä tuoreempi (1935) on Runar Tallqvistin laatima pahvikantinen vihko, mitat (korkeus x leveys) 180 x 230 mm, kannessa sievä maalaus.

Havaintovihon kansi

Oulun Lyseon matrikkelin (1)  mukaan Runar Tallqvist (1917- 2008) oli Lyseon oppilaana 1932-1936 ylioppilaistumiseensa saakka. Matrikkelista hänet kuitenkin löytää nimellä Tenovuo, (ent. Tallqvist), Rauno Runar Axelsson.

Rauno Tenovuo päätyi sittemmin Turun yliopistoon lukemaan biologiaa. Eläintieteen opinnäytteensä gradusta väitöskirjaan hän teki linnuista, väitöksen aihe oli ulkosaariston varisten ekologia. Tenovuo oli vuosina 1965-1980 Turun yliopiston eläintieteen apulaisprofessori ja hänelle myönnettiin professorin arvonimi. (2)

Nuorna vitsa väännettävä! Ornis Fennicassa olleen Rauno Tenovuon 60-vuotisjutun mukaan hän "aloitti lintujenharrastuksen jo koulupoikana ja suuntasi retkeilyjä syntymäkaupunkinsa Oulun ympäristöön ja iän kartuttua myös Lappiin" (3).

Oppikoulun 7. ja 8. luokan välisenä kesänä 1935 18-vuotias Tallqvist kierteli puolitoista kuukautta Muoniota, Enontekiötä ja Kittilää. Havaintovihkon merkintöjen perusteella menomatka 2.6. joutui junalla ja postiautolla. Junalla ensin Ylitornion Kaulinrantaan (4) saakka (päätellen siitä, että hän näki kiuruja Tornionjokilaaksossa junan ikkunasta) ja siitä Muonioon postiautolla (jonka ikkunasta hän näki suopöllön). Maastossa hän tieten patikoi. Pitemmillä siirtymillä oli kulkuneuvona polkupyörä ("pyöräillessäni 9.6. Muoniosta Naapankiin...), ja yksi maininta autosta löytyy metsähanhen kohdalta: "27.VI lensi pari lintua Muonion pohjoispuolella maantien vartta pohjoista kohden. Seurasin niitä pitkän aikaa auton ikkunasta". Luulen, että linja-auton - vuonna 1935 pääsi Muoniosta Enontekiöön linja-autolla ti, to ja la (27.6. oli torstai) (5).

Tässäpä havaintokirjasta poimitut päivämäärät ja paikat: 2.6. Oulusta Muonioon, Kemi, Haukipudas, Tornionjokilaakso, Muonion kirkonkylä, 3.6. Muonion kirkonkylä, 4.6. Muonion kirkonkylä, Muonion Pakajoki ja meno Naapankiin, Naapanki, 5.-7.6 Naapanki, Naapankivaara, 7.6. Muonion kirkonkylä, 8.6. Muonion kirkonkylä, saari Muonionjoessa, Laitajärvi, 9.6. Naapankivaara, Naapanki, Saijajärvi, 10.6. Jerisjärvi, 11.6. Pakajärvi, 12.6. Kittilän Jerisjärvi, 13.6. Muonion kirkonkylä, Pakajärvi, 14.-18.6. Pakajärvi, 16.6. Äkäslompolon eteläpuoli, Äkäsjoki, Kuopan talo, 21.6. Pakajärvi, Kangosjärvi, 22.6. Muonion kirkonkylä, 23.6. Olostunturi, 24.6. Ylimuonio, 25.6. Muonionjoen saari, 26.6. Muonion kirkonkylä, Laitajärvi, 27.6. Muonion kirkonkylä, Muonionkoski, Niva, autolla kohti pohjoista. 28.6. Enontekiö, Hetta, Näkkälä, Näkkäläjärvi, sissankivaara, 29.6. Näkkälä, Näkkäläjärvi, Jerstivaara Pöyrisjärven eteläpuolella, Pöyrisjärvi, 30.6. Pöyrisjärvi, 1.7. Pöyrisjärvi, Termisvaara, 2.7. Näkkälä, Näkkäläjärvi, Termisvaara, 3.7. Enontekiö, Närpistönjoki, Sissankivaara, 4.7. Enontekiö Sissankivaara, 5.7. Enontekiö, autiotupa Hetasta 18 km pohjoiseen, 7.7. Muonion kirkonkylä, saari Muonion edustalla, 8.7. Muonion kirkonkylä, Jerisjärvi, Kutuniva, Olosjärvi, 9.7. Jerisjärvi, Muonion Saijajärvi, 10.7. Keimiötunturi (Kittilä), Jerisjärvi, Sammaltunturit, Pallastunturin Vatikuru, 11.7. Jerisjärvi, Keimiöjärvi, Keimiötunturi, Pallastunturin Taivaskero, Sammaltunturi, 12.7. Jerisjärvi,13.7. Jerisjärvi, Kemi - siis paluu Oulun suuntaan.

Rauno Tenovuon pojat Olli ja Jorma Tenovuo lupasivat ystävällisesti julkaista isänsä vanhan havaintokirjan perunakuopassa. Kiitos! Molemmilla on hienot lintusivut, nimiä klikkaamalla pääsee niihin.

Jos jokin havainto on erityisen kiinnostava tai lisää tietoa Lapin linnustosta, kommentoida sopii.

Havaintovihon nimiölehti

Lapin-retken havaintokirjan kansikuvan piirtäjän nimikirjaimet ovat ehkä H.H. Lyseon yllämainitussa matrikkelissa (1) on yksi H.H., joka oli Lyseossa samaan aikaan (1926-1935) kuin Tallqvist, Hannu Hirvelä; olisiko maalaus hänen?

Vihkosen valokuvat on ottanut Aarne Hellemaa, joka oli Lyseossa kymmenen vuotta aikaisemmin, 1917-1925 (1). Miten ne ovat vihkoon päätyneet?* Kuvat eivät liene 1935 retkeltä. Yhdenkään vihkosessa mainitun havainnon yhteydessä ei ilmene, että reissussa olisi muita ollut mukana (vaikka pari havaintoa onkin jonkun toverin), ja useampikin kuva on asioista, joita Tallqvist ei retkillään tavannut. Tällaisia ovat kuvat vaikkapa kiljuhanhen ja kiirunan pesistä ja tarha(helmi)pöllön poikueesta.

* lisäys 23.1.: A.H. oli R.T.:n eno, ja he retkeilivät paljon yhdessä, vaikka eivät juuri tällä Lapin-tutkimusmatkalla (kertoi Jorma Tenovuo). Tällainen löytyi netin syövereistä:

****

Lyseon 1930-luvun vuosikertomusten mukaan VII luokalle siirtyvien oli suoritettava kesälomalla jokin seuraavista kesätehtävistä:

10 kasvilajin biologinen tutkimus selityksineen,

1. lähempi tutustuminen esim puutarhan tuhohyönteisiin ja näytteiden kerääminen niistä, 
2. Kesäloman vuorokausien keskilämmön mittaaminen 
3. Joku muu opettajan kanssa sovittu tehtävä.

Onko Lapin-retken havaintokirja "muu opettajan kanssa sovittu tehtävä"? Ehkä - vaikka Tallqvist siirtyi kesän 1935  jälkeen jo VIII luokalle. Havaintokirja kelpaisi kyllä nykyäänkin mainiosti vaikkapa luonnontutkimiskurssin oppilastyöksi. Mainittakoon, että luonnonhistoriaa opettivat Lyseossa tuolloin August Armas Parvela ja Aura Parvela, biologipariskunta (1).

****

Havaintokirjan muistiinpanoissa näkyy oppikoululaispojan laaja tietämys lintujen elintavoista ja levinneisyydestä. Eikä tarkka luonnonhuomiointi ja sinnikäs retkeily siis tähän loppunut: "Rauno Tenovuo on laskenut saaristolintuja Krunneilla, Trollössä ja viimeiset 30 vuotta Kustavissa sekä julkaissut erikoistutkimuksia monista lajeista", tietää kuvateksti puista soutuvenettä soutavasta Tenovuosta  kirjassa Muuttuva saaristolinnusto vuodelta 1993 (6). Kustavin saaristolintuseuranta jatkui vielä pitkään tämän jälkeenkin (7). Rauno Tenovuo oli myös yksi Pohjolan linnut värikuvin -suurteoksen (Otava 1966) päätoimittajista- ja kirjoittajista.

 ****

Lähteitä:

1. Oulun Lyseo 1874-1974 100-vuotisjuhlajulkaisu. Oulu 1974.

2. Rauno Tenovuo. Wikipedia. Viitattu 23.1.2017.

3. Soikkeli, M. 1977: Rauno Tenovuo 60 vuotta. Ornis Fennica 54:142. Linkki.

4. Kaulinranta. Liikennepaikat. Vaunut.org. Resiina-lehti. Linkki.Viitattu 23.1.2017.

5. Suomen Matkailijayhdistys 1935: Matkareittejä Suomessa 1935, s. 14. Linkki.

6. Hildén, O. ja Hario, M. 1993: Muuttuva saaristolinnusto. Forssa. 

7. Santti, R. ja Lemmetyinen, R. : Professori Rauno Tenovuo. Helsingin Sanomat. Linkki.

Aikaisempi juttu Lyseon luontokerho Esikon havaintokirjasta on täällä.