tiistai 18. heinäkuuta 2017

Selostus retkestä Turtolan pitäjän Porkkajärvelle kesällä 1934




Julkaisen tässä Oulun Lyseon oppilaan Lauri Heikelin (sittemmin Heikinheimo; 1917-2000) selostuksen retkestä - oikeastaan luonnontieteellisestä tutkimusmatkasta - Turtolan pitäjän Orajärven kylän Porkkajärvelle 3.6.-20.7.1934. Retken osanottajat olivat Lauri Heikel, pariskunta Aarne ja Hermine Hellemaa sekä lyseolainen Runar Tallqvist (Rauno Tenovuo, ks. tämä juttu). 

Heikel kirjoitti ylioppilaaksi seuraavana keväänä. Hänestä tuli sittemmin Metsäntutkimuslaitoksen professori ja metsäekonomian tutkimusosaston päällikkö. "Lauri Heikinheimo oli metsureiden sosio-ekonomisten olojen tutkimuksen pioneeri sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hän käynnisti myös suomalaisen metsien monikäytön ekonomian tutkimuksen. Heikinheimon ennusteet maa- ja metsätalouden työvoiman nopeasta supistumisesta 1960-luvulta vuosisadan lopulle olivat osuvia. Hän ennakoi jo 1950-luvun lopulla tropiikin metsäkadon nopean laajenemisen.", tietää kansallisbibliografian Lauri Heikinheimo -artikkelin esittelyteksti.

Retkue liikkui lihasvoimalla, polkupyörin ja patikoiden koko tuon puolitoista kuukautta.

Retkikuvaus sijaitsee Oulun Lyseon kokoelmissa.

Lyseon 1930-luvun vuosikertomusten mukaan VII luokalle siirtyvien oli suoritettava kesälomalla jokin kesätehtävä, kuten esim puutarhan tuhohyönteisiin perehtyminen ja näytteiden kerääminen niistä, kesäloman vuorokausien keskilämmön mittaaminen tai joku muu opettajan kanssa sovittu tehtävä. Ehkä tämä selostus on "muu opettajan kanssa sovittu tehtävä", vaikka Heikel siirtyi kesän 1935  jälkeen jo VIII luokalle. Havaintokirja kelpaisi kyllä nykyäänkin mainiosti vaikkapa luonnontutkimiskurssin oppilastyöksi. Mainittakoon, että luonnonhistoriaa opettivat Lyseossa tuolloin August Armas Parvela ja Aura Parvela, biologipariskunta.

Kaikki Porkkajärvivihkosen kuvat otti Aarne Hellemaa.




Sivut 3-7: Lintuhavainnot pyöräilymatkasta Oulu-Orajärvi 3.-6.6. Huomion kiinnittää nyttemmin jyrkästi vähentyneen peltosirkun esiintyminen monin paikoin, Haukiputaalla, Iissä, Simossa, Karungissa ja Pellossa.









 Sivu 8, retkeilyalueen kartta.



Sivut 9-14, Porkkajärven seudun luonnon yleiskuvausta.






Sivut 14-23, putkilokasvien luettelo.












Sivut 24-30, havaintoja nisäkkäistä, matelijoista ja kaloista sekä hyönteisistä. Kirjoittaja mainitsee, että linnuista on eri selostuksen laatinut lyseol. Runar Tallqvist. Lyseon sedimenteistä en tällaista lintuselostusta ole löytänyt, mutta Tallqvist ja Aarne Hellemaa julkaisivat retken lintuhavainnot Luonnon Ystävä -lehdessä. Tuo juttu on tämän kirjoituksen lopussa.








Sivut 31-36, säätä ja ilmastoa, hellettä ja lumisadetta.






Sivut 36-45, matkakuvausta Oulusta perille saakka. Raskasta tavaran raijausta erämaahan, kahvin ja sokerin hakua Ruotsista.




Edellisen sivun kuvassa preparaattori Aarne Hellemaa preparoi saalistaan kämpässä; seuraavan sivun kuvassa on saalista enemmältikin.









Sivut 45-50., päivärutiinien kuvausta. Kalastusta, kämppäelämää, leivän leipomista, puuron kypsytys heinälaatikossa, Maamme-laulu. Aika kuluu joutuisasti. Kuukausi eristettynä muusta maailmasta.










Sivut 52-61, pyöräilymatka Yllästunturille Kolarissa ja sitten kotiin. Rahat loppuu ja kamppeet alkavat hajota. 












Tässä vielä retken lintuhavainnot Luonnon Ystävästä:





******

3 kommenttia:

  1. Voi miten hieno matkakertomus! Siinä on ollut kirjoittajalla sana hallussa. Jännää kyllä, että ruskeat metsämyyrät oli syöneet linnunmunat ja poikaset...

    VastaaPoista
  2. Ja pitihän tuo järvi kartasta etsiä... melko umpeen on kasvanut, vajaa neljäsataa metriä pitkä avovesialue enää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä kämppääkään enää ole, katsoin kansalaisen karttapaikasta. "Metsänhoidon" jäljet ovat tavanomaisen kaameat, eikä löydy ojittamatonta suotakaan noista meisemista enää. Retkiselostuksen kartan "pohjoisnuoli" muuten osoittaa pohjoisen sijasta kutakuinkin kohti koillista. Mutta matkakertomus on hieno ja tunnelmallinen!

      Poista