Sata vuotta sitten Mäntsälän Sääksjärvellä - linkit vaarini päiväkirjaan 28.1.-24.2.1918 sisällissodan ajalta

Äidin isä, Eemeli Toivonen (1885-1962) piti päiväkirjaa sisällissodan alkupuolella Mäntsälän Sääksjärvellä. Olen julkaissut ne perunakuopassa aikaisemmin; tässä ovat linkit.

Merkinnät 28.1.-3.2. 1918 ovat täällä.

Tässä linkissä ovat muistiinpanot 3.2.-10.2.1918.

Kopio vaarin kirjeestä serkulleen Ilmari Kotijärvelle, joka oli punaisen kaartin intendenttilaitoksen päällikkö, on päivätty 20.2.1918.

Merkinnät 21.-24.2.1918 ovat täällä.

Tämän lähemmäs sisällis(yms.)sodan tapahtumia ei mahda päästä. Tietysti muistiinpanijan asema (pun/valk/muu) vaikuttaa siihen mitä ja miten muistiin kirjoittaa. Tässä hieman taustaa:

Kuten päiväkirjasta näkee, vaari oli kynämiehiä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa suomea ja sukukieliä 1906-1918, kiersi pitämässä ylösrakentavia puheita, toimi nuorisoseuraliikkeessä ja urheilupiireissä (perusti urheiluseuran Mäntsälän Weli), valmensi huippumaileri Einari Anttilaa, oli Uudenmaan sanomien toimittajana 1908 (myös päätoimittajana 1949-1952) ja arvatenkin aikoi kielitieteilijäksi - tallessa on vaaksan nippu hänen keräämiään Mäntsälän murteen sanoja - ja harrasti kotiseutututkimusta.

Sisällissodan jälkeen hän vaihtoi kuitenkin suojeluskuntauralle. Hän oli Mäntsälän suojeluskunnan paikallispäällikkö 1919-1922. Eläkkeelle hän jäi sotilasohjaajana ja reservin luutnanttina kapteenina 1935 Etelä-Pohjanmaan Suojeluskuntapiiristä. Hänet ylennettiin resrvin kapteeniksi 1940. (muok. 18.3.2018)

Oulun Lyseon luonnonhistoriallisten kokoelmien luurangot, kallot, hampaat, sarvet, nahat ja muut selkärankaisten ruumiinkappaleet

Aikaisemmat jutut Oulun Lyseon luonnonhistoriallisista kokoelmista voit lukea täältä.

Luurangot

1029 Ihminen Homo sapiens Hyvin raskasta työtä tehneen pienikokoisen naisen luuranko, kertoi antropologi Markku Niskanen. Luusto on laatikkoon pakattuna biologian luokan takahuoneessa. Luurangon nimi on Helinä; Matti Hällin Päivänpaisteen puolella (Otava 1956) kertoo, miksi.

V. Frič Naturalienhandlung in Prag -tuotantoa olevat luurangot 1030–1036 “löytyivät kokoelmasta ennen vuoden 1891 alkua” (Oulun suomalainen Lyseo muutti nykyiseen koulutaloon Pokkitörmälle syksyksi 1890, ja samalla siellä aikaisemmin toiminut Oulun ruotsalainen klassillinen lyseo väistyi toisaalle). Nämä luurangot ja muut "ennen vuoden 1891 alkua löytyneet kokoelmien ensimmäiset esineet tuskin tulivat Oulun suomalaisen Lyseon mukana, vaan ovat mahdollisesti lyseotalossa toimineen Oulun ruotsalaisen klassillisen lyseon tai Lyseon tontilla tuolloin sijainneen Oulun merikoulun peruja.

1036 Karppi, 1030 kissa, 1032 espanjankilpikonna sekä valmistajan merkki.

1030 Kissa Felis domesticus, nyk. Felis catus.

1031 Merihanhi (kesyhanhi) Anser anser

1032 Espanjankilpikonna Testudo graeca 

1033 Vihersisilisko Lacerta viridis Sisilisko.

1034 Rantakäärme Tropidonotus natrix

1035 Syötävä sammakko Pelophylax kl. esculentus Sammakko, ent. Rana esculenta.

1036 Karppi Cyprinus carpio 

2782 Ruskosammakko Rana temporaria Oppilaan pahville liimaama sammakon luusto.

Sammakon luurankoa 2452 ei löydy.

1035 Syötävä sammakko.

Pääkallot, leuat, hampaat yms.

Vanhin koiran kallo 1037 ja kaksi suden 1038 , 1042 ilveksen, 1044 kärpän, kolme jäniksen 1045 ja yksi linnun kallo löytyivät kokoelmasta vuoden 1891 aikana.

Lyseon kallokokoelmaa.

1037 Koira Canis lupus familiaris 2 kalloa, Lyseo 1891.

1038 Susi Canis lupus 2 kalloa, Lyseo 1891.

1039 Kettu Vulpes vulpes Useita kalloja, Lyseo 1920 ja myöhemmin.

1040 ja 1941 Kissa Felis catus Useita kalloja, Lyseo1920 ja myöhemmin.

1042 Ilves Lynx lynx Kallo, Lyseo 1891.

1043 Karhu Ursus arctos 4 kalloa, yhden lahjoitti kauppaneuvos F.A. Riekki 1923.

Karhujen kalloja.

Suurin karhun kallo 1043 on 45 cm pitkä.

1044 Kärppä Mustela erminea Kallo, Lyseo 1891.

1045 Jänis Lepus timidus Useita kalloja, Lyseo 1891 ja myöhemmin.

1047 Sika Sus scrofa domesticus Lahjoittanut lyseolainen Lillström 1902. Myös pari muuta kalloa.

1048 Hevonen Equus caballus Kallo, lahjoittaneet O. Heikel ja J. Bäckman 1914.

1049 Päästäinen (Sorex sp.) Kallo, lahjoitti P. Hägg 1903. Merkitty luetteloihin myyränä.

1050 Orava Sciurus vulgaris Ollut 3 kalloa, nyt 1. Lyseo 1921. 

1051 Lammas Ovis aries 2 kalloa, toinen Lyseolle 1921. Toisen lahjoitti A. Riekki, toisen L. Nikkilä.

Toinen suden kalloista (1038).

Mukavaa vuodenvaihteen tienoota ja hyvää vuotta 2018!

Lyhdyt saunan ikkunan ulkopuolella, sisältä loistaa tuli kiukaan alta.

Oulun Lyseon luonnonhistoriallisten kokoelmien matelijat, kalat ja sammakkoeläimet.

Aikaisemmat jutut Oulun Lyseon kokoelmista ovat luettavissa täällä. 

Matelijoita

910 Krokotiili Oppilas K.K. Östbergin v. 1891 lahjoittama, Lyseo 1891. Riippuu biologian luokan katossa. Päädyin määrityskaavan avulla amerikankrokotiiliin (Crocodylus acutus), mutta Matti Hällin muistelmateos Päivänpaisteen puolella (Otava 1956, sivu 21) kertoo Lyseon biologian luokasta toisin: Luonnonhistorian "sali oli sellainen kuin ne kaiketi useimmissa kouluissa ovat: katossa riippui täytetty Niilin krokodiili leuat auki kipsattuina, jotta oppilaat todella oppisivat kuinka epäterveellistä oli joutua krokodiilin hampaisiin. Sen lasiset silmät hehkuivat julmuutta ja saaliinhimoa." Lyseon krokotiilia on siis esitelty Hällin kouluvuosina (1924-1933)  niilinkrokotiilina (Crocodylus niloticus). Kaikissa kokoelmaluetteloissa se on vain "krokotiili". Kumpaa lajia se on? Kerron kun asia selviää.

Lyseon julma ja saaliinhimoinen krokotiili 910  biologian luokan katossa.

911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii Lyseo 1891. Läntisen Atlantin laji. Merikilpikonna.

911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii.

911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii.

911 Bastardikilpikonna Lepidochelys kempii.

912 ”Suokilpikonna”, lajia ei ole määritetty. Täyttö maksanut 50 mk, Lyseo 1933.

912 "Suokilpikonna".

912 "Suokilpikonna".

Ulkomaisten käärmeiden merkinnöissä on epäselvyyksiä. Vanhin luettelo, jossa niitä on listattu (Luettelo 1880–1920) sisältää seuraavat merkinnät. A) Puukäärme, Intia, säilötty väkiviinaan, Lyseolle 1891, yhdessä sarakkeessa lukumäärä 1, toisessa jälkikäteen lisätyssä sarakkeessa 2, ja B) Anakonda (yliviivattu ja varustettu kysymysmerkillä), Oulun Merikoulun oma, lahjoitti merikoulun johtaja, kapteeni A. Ekholm Lyseolle 1891. Voi olla, että yliviivattu ”anakonda” on muutettu äsken mainituksi lisä-puukäärmeeksi. Seuraava luettelo, Eläinkokoelman luettelo 1904, mainitsee kuitenkin vain yhden puukäärmeen sekä anakondan, jonka perässä on taas kysymysmerkki. Seuraava, Luettelo 1935, listaa vain yhden C) Intialaisen puukäärmeen (1891) ilman mainintaa väkiviinasta saati anakondasta. Viimeisin Kantaluettelo 1973 kertoo Lyseolla olevan D) puukäärme (1891) Intiasta krokotiilin suussa. Itse asiassa käärme 913 oli katossa riippuvan krokotiilin suussa myös 1990, kun tulin Lyseoon töihin. Nykyään ei Lyseolla ole väkiviinaan säilöttynä puu- eikä muitakaan käärmeitä. Kaksi ja puoli -metrisestä, täytetystä viheranakondasta 913 on tullut ”intialainen puukäärme”.

913 Viheranakonda Eunectes murinus Nuori yksilö, Lyseo 1891. Eteläamerikkalainen laji. 913:n tunnistus: Jakob Hallermann, Univ. Hamburg, Zoologisches Museum (..”most probably an Anaconda, may be a young Eunectes murinus”, kertoi J. Hallermann kun tunnistusapua kysyin).

913 Viheranakonda Eunectes murinus.

Oulun Lyseon luonnonhistoriallisten kokoelmien nisäkkäät.

721 Lumikko

Nisäkkäät sijaitsevat etupäässä biologian luokan vitriineissä. Lyseolla on nyt 27 täytettyä nisäkästä, mukaan luettuna hirven pää ja muurahaiskävyn kieli. Poistettu tai hävinnyt on 12. Lisäksi kokolemisssa on nahkoja, kalloja ja hampaita, mutta niistä lisää myöhemmin. Aikaisemmat Lyseon kokoelmista kertovat jutut ovat tämän linkin takana. 

707 Kärppä Mustela erminea Talvipukuinen, Lyseo 1892. Foetorius erminea.

708 Vesikko Mustela lutreola Oulun tienoo 1890, Lyseo 1890. Koin pahasti vioittama, poistettu 1935. Tuhkuri, Foetorius lutreola.

709 Orava Sciurus vulgaris ♀ (näin lukee täyttäjän tekemässä nimilapussa; vanhoissa luettelossa merkitty kuitenkin urokseksi) 1.6.1890 Espoo, täyttänyt G.W. Forssell, Lyseo 1892. Yksi kolmesta 1890 hankitusta nisäkkäästä.

709 Oravanaaras Espoosta kesäkuulta 1890, täyttänyt G.W Forssell, Helsingin ylioppiston Eläintieteellisen museon preparaattori 1885-1917 (nimikirjaimet GWF).

710 Rotta Rattus norvegicus Täyttänyt G.W. Forssell 11.6.1890, Lyseo 1892. Mus decumanus. Yksi kolmesta 1890 hankitusta nisäkkäästä.

711 Peltomyyrä Microtus agrestis Espoo, Lyseo 1892. Arvicola agrestis.

712 Siili Erinaceus europaeus Lyseo 1892

713 Metsäpäästäinen Sorex araneus I Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1893. Sorex vulgaris. Rikki, pois 2017.

917 Metsäpäästäinen Sorex araneus II Lahjoittanut Lyseon rehtori ja luononhistorian opettaja A.A. Parvela, Lyseo 1914, säilötty spriissä, poistettu 1973.

714 Karhu Ursus arctos Oulun merikoulun, lahjoitti merikoulunjohtaja, kapteeni
A. Ekholm 1910–1911. 

714 Karhu.

Teksti karhun 714 jalustassa.

715 Kettu Vulpes vulpes Liminka 1895, lahjoittanut lyseolainen Emil Pentzin, Lyseo 1896. Canis vulpes.

716 Kontiainen Talpa europaea Ruotsi 1897, täyttänyt Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1897. Maamyyrä.

717 Vesipäästäinen Neomys fodiens 29.10.1898 Skåne (Skoone), Ruotsi, täyttänyt Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1902. Sorex fodiens.

717 Vesipäästäinen. Ruotsalaista perua, uppsalalaisen Skandinaviska Naturaliemagasinet -täyttämän etiketti.

718 Vesimyyrä Arvicola amphibius I 29.6. Skåne (Skoone), Ruotsi, täyttänyt Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1902. II Numeroimaton näyte, Lyseo 1963. Arvicola terrestris.

Vanhoja pipar-kakku -ohjeita

Uudelleen tämä pieni piparijuttu muutaman vuoden takaa:

Viimeksi kirjoittamassani jutussa kerroin etäesiäitini perua olevasta reseptikokoelmasta. Tässä siitä kolme piparkakkuohjetta: 181. Torsténin piparkakkuja, 182. Everstin piparkakkuja sekä 39. Pipar-kakku. Minusta näyttää, että noilla resepteillä tulee sellaisia pehmeitä kakkusia eikä littanoita ja kovahkoja muotilla leikattuja. Mitä kokeilis?

Lehtijuttu Hailuodon hirsiurakasta

Rantalakeus-nimisessä aviisissa oli tuommoinen juttu hiljattain.