Julkaisen tässä Oulun Lyseon seitsemäsluokkalaisen Matti Holman (1920-2004) oppilastyön Kiiminkijokisuun kaloista ja kalastusasioista. Matti Holma kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1940, joten työ on noin vuosilta 1938-1939. Luonnonhistorian ja maantiedon lehtorina toimi tuolloin rehtori A.A. Parvela (1885-1952).
1. Kevät, hanget sulavat, maatyöt ja puutavaran uitot alkavat ja alkaa kalastajain aika.
2. "Tulleeko tänä kevännä lohta ollenkaan kun näin kauan jäätkin ovat paikoillaan maanneet. Keeron Jussi kuuluu ennustaneen, ettei lohta tule, ehkä sentään pienempää kalaa."
3. Kopran Santeri, vanha, tottunut kalamies: "Merikalastajaksi ei ole laiskasta."
4. "Parikymmentä kalastajaa, enimmäkseen lohikalastajia, harjoittaa ammattiaan Kiiminkijoen suulla... Vain jotkut vetävät talvella nuottaa tai pyytävät koukuilla mateita ja haukia." Rysän kuvausta.
5. Rysän kuvausta.
6. Rysän kuvausta. "Koko tämä rysähoito on n. 100 m pitkä aitoineen päivineen."
7. Tavallisen rysän rakenne päältä
8. Rysän porstua, koppa ja aita sivulta
9. Lohi saapuu keväällä, tuulen vaikutuksesta saaliiseen
10. "Kaakko vie kalat merestä, itäkaakko kattilasta. luode lusikastakin." Lohen kesäpyynnistä.
11. Taimenta, siikaa, maivaa, norsia, harria. Kuoreen eli norsin pyynnistä: "Etenkin kellolaiset pyytävät talvella kovasti "norsia" ja syövät niitä myöskin paljon. Eipä siis olekaan ihme, että heitä "kapanorsiksi" haukutaankin."
12. Silakan pyynnistä ja kudusta matalikoilla. Kilohailia, "piikkimahoja" näkee toisinaan.
13. Merihärkiä, rantatuikkisia ja salakoita, särkiä ja seipiä, säynäviä ja lahnoja, ankeriaita harvoin. Vuonna 1918 oli saatu 5 kg painoinen turska (jota Parvela epäili kampelaksi).
14. Kalanpyynti on haukiputaalaisille aina ollut tärkeä elinkeino, varsinkin sota-aikoina ja hallan vietyä viljan.
Matti Holma joutui sotaan pian koulun jälkeen. Muistokirjoitus (Leo Saksala, HS 21.11.2004) kertoo, että hän osallistui patteristonsa tulenjohtajana pohjoisen taisteluihin muun muassa Kiestingissä. Kannaksen läpimurtotaisteluissa 1944 hän toimi tulenjohtajana muun muassa Kivennavalla, Kuuterselässä, Antreassa ja Talin alueella. Hän joutui vielä saksalaisten joukkojen karkoitustaisteluihin Lappiin. Holma sai VR 4.lk kunniamerkin kahdesti sekä Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkin. Opiskeltuaan vuori-insinööriksi Matti Holma toimi mm. Kupittaan Savi Oy:n tutkimusjohtajana sekä pitkään (1955-1982) Suomen Tiiliteollisuuusliitto ry:n tiililaboratorion johtajana. Matti Holma edisti tiiliteollisuuden pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä koko uransa ajan. Hän kuului Euroopan Tiiliteollisuusjärjestön teknilliseen komiteaan.
*****
Perunakuopasta voit lukea muitakin entis-lyseolaisten töitä, klikkaa linkkejä: Retki Porkkajärvelle 1934 (Lauri Heikel/Heikinheimo), Maakrunni kesällä 1934 (Juhani Vilkki), Lintutieteellisiä havaintoja Muonion, Enontekiön ja Kittilän pitäjistä kesällä 1935 (Runar Tallqvist/Rauno Tenovuo), Lintuhavaintoja Hailuodosta syksyltä 1951 (Paavo Sääski, Veijo Törnroos).
