Työpaikallani on kaksi vanhaa munakokoelmaa. Niillä ei ole juuri käyttöä opetuksessa, eikä niillä ole tieteellistäkään arvoa, koska munien alkuperätiedot ja keräilypäivämäärät puuttuvat. (Päivitys 23.2.:) Ainoat keräilyyn liittyvät tiedot ovat toisen laatikon lokeroiden reunaan liimatuissa lapuissa olevat keräilijöiden nimet, kuten E. Hellman, Illikainen, V. Räsänen ja Rehnbäck. E. Hellman? Kuulostaa sittemmin lintutieteilijänä tunnetulta Einari Merikalliolta (alun perin Hellman), joka kirjoitti ylioppilaaksi Oulun Lyseon edeltäjästä, Oulun suomalaisesta lyseosta vuonna 1906. Kunhan tokenen, paneudun Lyseon arkistoon.
 |
| Muuttohaukan lokeroista toinen on tyhjä ja toisessa on muttohaukan munaksi oudon värinen muna. |
"Kiinalainen kana" riemastutti :) Ja mikähän se on tuo "kolmivarpainen lokki"? Tai "metsäkana"? Metson munaa ei ole, mutta koppelon kyllä.
VastaaPoistaTerve! Kolmivarpainen lokki -nimeä käytettiin ennen pikkukajavasta, ja metsäkana on riekko. Metson muna on koppelon munima. Kauniita ovat munat; ei ihme, että keräilyvimma on herännyt.
VastaaPoistaLuinkin tuon kirjoitettuani jotain wikitietoa metsosta, että aiemmin usein puhuttiin metsona nimenomaan koiraslinnusta. Eihän sen munaa silloin voinut edes olla!
Poista...ja nykyäänkin... Kun metsämies sanoo ampuneensa meton, kuulijan tulee ymmärtää, että kyse on urospuolisesta linnusta.
VastaaPoistaMetson lisäksi suomen kielessä on toinenkin lintulaji, jossa toisella sukupuolella on oma nimityksensä: uroshaahka on kalkas. Onko muita?
Kalkaksesta en oo ikinä kuullu... mutta kukko on tuttu :)
PoistaHehe, enpä ite muistanut!
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJa uusi lukija, Kivimäen emäntä, tervetuloa!
VastaaPoista