Tuulimyllyn kolmas elämä

Viime viikko ja tämä päivä kuluivat kengittäessä tyrnäväläistä aittaa toisen restaurointikisällin Sakari Hankosen kanssa.

Aitta sijaitsee työn tilaajan vanhalla kotipaikalla. Aitta on alkujaan tuulimyllyn koppi. Vilja-aittana se on palvellut vuodesta 1909! Rakennuksella on siis ikää pitkälti toista sataa vuotta. Aitaksi muutettaessa oli ainakin osa hirsistä käännetty ulkopuoli sisään päin.

Aittana jo 107 vuotta!

Aitta on pystytetty luonnonkiviperustuksen päälle. Kivet olivat painuneet saviseen peltoon etenkin aitan takaseinän alla, missä alin hirsi oli lahonnut aivan muhaksi. Kehikko oli sangen vinossa.

Alkutilanne.

Kaksi alinta hirsikertaa olivat sen verran lahot, että vaihtoon vain. Nurkkasalvaimet olivat sangen väljät, minkä vuoksi osa seinähirsistä oli kääntyillyt vinoon. Esimerkiksi oven päällä oleva hirsi oli näin muuttunut vettä kerääväksi kouruksi ja lahonnut perusteellisesti. Sata vuotta sään armoilla oli haristanut hirsiä kauttaaltaan, etenkin etelä(ovi)seinällä ja varjoisalla takaseinällä.

Takaseinää

Etuseinää. Laho hirsi oven päällä on aivan lytyssä.

Toisin sanoen: täysin restaurointikelpoinen rakennus! 

Näin tehtiin tähän mennessä:

Viljalaarien purku molemmista kerroksista. Laarien laudat pinoon pressun alle. Alemman kerroksen lattian purku. Lahot kaksi lattianiskaa roskapinoon, ehjät talteen uudelleen kätettäväksi. Ylemmän kerroksen lattian laitimmaisten lautojen irroitus, jotta nurkkia sisäpuolelta tukevat följarit (pystyparrut) mahtuvat sisään. Följarien pulttaus seinän läpi kahteen suuntaan ulkopuolella oleviin följareihin kierretangoilla ylhäältä ja seinän keskivaiheilta. Nosto-L-rautojen kiinnitys följarien alapäähän täkkipulteilla. Varovaista tunkkausta L-raudoista sen verran, että kehikon yläosa nousee ja alaosan päällä oleva pano hellittää hieman. Keskipulttien kiristystä, mikä oikaisee vinoon painuneita hirsiä. Samalla oven päällä oleva laho hirsi pois ja roskapinoon. Uuden hirren sovitus sen tilalle. Pultit myös följarien alapäihin. Lisää varovaista tunkkausta. Kaksi alinta hirsikertaa pois, Aitan sisämittaus, myös ristimitat (alosa hieman salmiakilla, mutta eri suuntaan kuin yläosan salmiakki...). kahden kengityshirsikerran veisto aitan vieressä. Tunkkausta ja tukemista. Aitan alimman ehjän hirsikerran (kolmas hirsikerta) sovitus kengityshirsien päälle. Joka välissä seinien tukemista ja rakenuksen vinouksien arviointia. Pihtipielten veisto (Sakari teki) tukemaan oviseinää.  Alimman alkuperäisen ehjän hirsikerran siirto hirsi kerrallaan vanhalle paikalleen. Kengityshirret  paikoilleen. kehikon tukeminen nurkkakivien päälle. L-raudat pois. Rakennustelineiden teko joka seinälle uusien kattopeltien laittoa ja seinien laudoitusta varten (etu- ja takaseinälle tulee vielä pystylaudoitus).

Ja tässä kuvia:

Sisänurkan följari siirtymässä paikoilleen.

Ulkonurkkien följarit kiinni ylhäältä ja keskeltä, L-nostoraudat pultattu niihin, tunkkeja viritelty. Ovi ja muuan laho hirsi poistettu.

Kahta alinta hirsikertaa poistamassa. Seinät ovat oienneet kummasti följarien puristuksessa. Oven päälle on materialisoitunut uusi hirsi, pihtipielet reunustavat ja tukevat oviaukkoa. Vaakalaudat sivuseinillä ovat olemassa siksi, että niiden avulla tarkistetaan aina välillä onko rakennus niin vaaterissa kuin se nyt voi olla. 

Tältä näytti välillä. Mikä on vinossa, maa, aitta vai kengityshirrret?

Uutta hirttä on mukava työstää. Viivat kohtaavat, kaikki on maailmassa hyvin...

Kengityshirsien ja aitan alimman ehjän hirsikerran kohtaaminen. Eroa tuskin huomaa. Pihtipieliaihiot nojallaan.

Pihtipielet  ja yksi kengityshirsikerta paikoillaan.

Nyt näyttää jo joltain.

Lopulta siis panimme alimmatkin kengityshirret paikoilleen. Sakari H. jatkaa tästä.

Tuulimylly-aitan elämä jatkuu tällä restauroinnilla vielä pitkään uudessa käytössä.

Restaurointi = korjaamista vanhaa kunnioittaen. Mitä jos tämä aitta olisi pantu nurin ja tilalle hankittu viisisenttisestä kevythirrestä (heh) tehty uusi varasto? Uusi ei likikään välttämättä ole parempaa; uutta saa aina, mutta vanha kun häviää, takaisin ei tule.

Hatunnosto aitan omistajalle!