Hirsihuussi IV - purettu ja pinottu.

Just kun sain sen tehdyksi niin se piti purkaa! Kaksin (tilaajien edustajan Ari-Pekan kanssa) purku sujui joutuisasti hienossa kevätsäässä.

Siinä se odottaa siirtymistään loppusijoituspaikalle kauas kaakkoon. 

Savusaunan kolmas elämä

Savusauna, kolme hirsikertaa hiekassa.

Paitsi uuden hirsihuvilan pystytys (josta juttua näissä jutuissa), alkusyksyn rakennusurakkaan kuului saunan pukutilan veisto uusista hirsistä (Sakari H.:n homma) sekä tontilla olevan vanhan savusaunan saattaminen uuden elämän alkuun eli sen purku ja koonti uudelle kivijalalle. Oikeastaan kolmannen elämän, sillä sauna on siirretty 1960-luvulla nykyiselle paikalleen. Sauna on tyypillinen pohjoispohjalainen. Saunan lautaporstuasta kun astuu saunaan, kiuas on heti vasemmalla, luukku ikkunaseinää kohti (ei siis takaseinään päin), lauteet takaseinällä ovea vastapäätä seiniin kiinnitettyjen tukien varassa. Ikkuna on matalalla, ikkunan alla pesupenkki. Lattialaudat maata vasten. Kiukaan päällä riippui hanallinen vedenlämmitin.

Savukiuas ja kuumavesisäiliö.

Savusaunan hämärässä.

Oviseinällä, porstuan puolella, oli välikatolle johtavia raapimisjälkiä, ja lisäksi välikatolta löytyi lasivillaryönän seasta vesilinnun munan kuoria. Arvelen, että välikatolla on pesinyt isokoskelo, jonka tapoihin kuuluu pesiä rakennusten koloissa. Lumijoen-vuoristomajani savupiipussakin isokoskelo pesi 1990-luvulla; pesä löytyi lahoa savipiippua purettaessa. Mereen matkaa viitisen kilometriä! Ja olenpa kerran tavannut Hailuodossa isokoskelon pesimässä vanhassa kanahaukan pesässä, parempien kolojen puutteessa.

Kynnenjälkiä saunan seinässä. S. King kirjoittaisi tästä kauhuromaanin, 563 sivua.

Hirsihuvila harjassa, purkajasiat ja sama mies?

Hirsihuvila nousi harjaan! Tässäpä muutamia kuvia viikolta.

Kun hirsi ei ulotu nurkkasalvaimeen, se on syytä tukea paikoilleen ennen tapitusta vaikkapa tällaisella pelkkapitimellä.

Pelkkapidin.

Tuossa valmistellaan toisen kurkihirren nostoa. Traktorimies Lassi Helanen hoiti homman mallikkaasti!

Kymmenmetrinen kurkihirsi  on tasapainossa nostoliinojen varassa.

Kurkihirren nosto.

 Alempi kurkihirsi on paikoillaan.

Kurkihirsi

Toinen kurkihirsi myös.

Kurkihirret 

Tapin lyönti reikään.

Sinne uppos, sano Kärsämäen mies sikalassa.

Teimme älyttömän hyvät telineet tasakerran tuntumaan räystäs- ja kattotöitä varten.

Vanhaa ja uutta hirsityötä.

Viikonloppua vasten aloimme purkaa savusaunaa siirtoa ja restaurointia varten. Se siirretään takana näkyvälle perustukselle ja muutetaan jatkuvalämmitteiseksi kertalämmitteiseksi, hormilliseksi savukiukaaksi. Samalla lahot hirret korvataan ehjillä. Sauna on nyt ainakin toisessa sijoituspaikassaan - se on siirretty tähän Hailuodon Ojakylästä 1960-luvulla, jolloin nyt purettu lautaeteinen rakennettiin. Tästä tulee aikanaan oma juttunsa sitten.

***

Lopuksi tapaus perjantaiaamulta. Majoituskämpän naapuriin tuli torstaina väkeä viikon viettoon. Kutsuivat saunaankin torstai-iltana, mikä oli mukavaa. Perjantaiaamuna toinen rouva ja  herra S. istuivat tölkit kourassa kuistilla. Vaihdoin siinä muutaman sanan heidän kanssaan, todettiin että ei heistä suinkaan ollut ollut häiriötä yöllä, ja menin kämppäämme takaisin. Sakari meni toimittamaan jotain ulos, jolloin hra S. kysyi rouvalta: "Onko tuo sama mies?". 

Sama mies?

Hirsihuvilan purku ja pystytystä sekä harvinaisen miellyttävä työympäristö

Heinäkuun loppupuolella alkoi kohtalaisen pitkä työrupeama, Toinen restaurointikisälli ja hirsi-ihminen Hankosen Sakari veisti muutaman kuukauden ajan hirsihuvilaa Piippolassa. Heinäkuun lopulla purimme sen, minkä jälkeen Ikolan täysperävaunurekka kuljetti sen Hailuotoon loppusijoituspaikalle. Pystytys alkoi kuun vaihteessa. Tässä jutussa on kuvia näistä työvaiheista; lisää tulee myöhemmin.

Hirret ovat kuuden tuuman vahvuista mäntypelkkaa, nurkkasalvaimet lohenpyrstöä. Pisimmät hirret ovat kymmenmetrisiä. Rakennukseen tulee 21 hirsikertaa sekä päätykolmiot ja tuplakurkihirsi. Näin korkean siirrettävän rakennuksen tekoa helpottaa sen rakentaminen kahdessa osassa. Ensin tehdään alakertaa niin korkealle kuin on tarvis, minkä jälkeen pannaan vielä yksi hirsikerta paikoilleen. Sitten mitataan tämän viimeksi mainitun hirsikerran etäisyys perustasta (joka on vaakasuorassa eli vaaterissa) ja merkitään ns. korko eli tämä etäisyys kyseisen hirsivarvin kaikkiin hirsiin. Tämä varvi siirretään nyt alas uusille perustuksille, tunkataan korkomerkkien perusteella vaateriin ja rakennetaan loput kehikosta.

Kehikon alaosa

Päätykolmion hirsiä ei alla olevassa kuvassa ole vielä viistetty. Niiden jättäminen portaittaisiksi tässä vaiheessa helpottaa jättimäisten kurkihirsien siirtämistä ylös ja purkuvaiheessa alas.

Kehikon yläosa

Veistoon meni kolme kuukautta, purkuun reilut kolme päivää. Kymmenmetrisetkin hirret liikkuvat kevyehkösti traktorin avilla. Nostimessa on koivupölli, jossa riippuvien nostoliinojen varassa hirsi killuu noston ajan. Näin hirsiin ei (juuri) jää nostosta kolhuja. Sakari on kuskina.

Hirsi liikkuu

Pinosimme hirret välipalikoiden kera ja kiristimme muovipannat nippujen ympärille, jotta nosto rekan kyytiin kävisi kätevästi. 

Rekka toi hirret pystytspaikan tienoille.

Hirret pinossa

Ohikulkijoiden lisäksi myös ruskojäärä tuli ihmettelemään hirsipinoja.

Ruskojäärä Arhopalus rusticus

Ennen perustuksille asennusta hirsiin nidotttiin pellavarive tilkkeksi. 

Nostimme hirsiä paikoillen miehissä, Sakari, minä sekä mökin rakennuttaja poikineen.

Hirsirakennus purettu ja siirretty sekä muinaistieteellisiä löytöjä

Rakennus on nyt purettu ja siirretty (työn edelliset vaiheet täällä.). Purkuun meni 27 ihmistyötuntia, siirtoon 4 (2 x traktorikuorman lastaus, kuljetus ja purku), yhteensä 31 h. Ari-Pekka K. oli apuna yhtenä päivänä, Mikko R. siirsi. Kiitos.

Lentävä lauta(nen)

Punamulta on säilynyt säältä suojassa huussin sisällä.

Edellisen siirron ja pystytyksen jälkeen (1953) ei kehikkoja oltu juurikaan tapitettu, vain ovien toisessa pielessä oli tapit. Ne olivat vanhaan malliin lyhyet eiväkä ulottuneet ylemmän hirren läpi, kuten nykyisin ruukataan tehdä. Lisäksi joka nurkka oli lyöty naulalla kiinni, ja muutamassa välissä oli helkutinmoisia rautapiikkejä. Hyvin olivat kehikot silti muotonsa pitäneet, vaikka useimpien nurkkasalvainten päätä oli pätkäisty pois ja peitetty laudoilla.

Hirviä rautapiikki ajaa tapin aseman.

Oven pielissä oli tappeja.

Nämä nurkat eivät olisi ilman naulausta kiinni pysyneetkään, koska hirsien päät oli katkottu. 

Päreiden päälle oli 1970-luvun alkupuolella pantu perinteiseen tyyliin apulantasaäkkejä ja niiden päälle kolmiorimahuopa.

Perinteinen kattorakenne: päre - apulantasakit - kolmiorimahuopa.

Rakennustarpeet kiertävät: tiilten kyöräystä ja hirsikömmänän purkua

Korjasin (3.12. ja 11.12) muutamia rakennuksen historiaa koskevia tietoja sen naapurin isännän ja tilan toiseksi viimeisen omistajan kertoman perusteella. Uudet tiedot kursiivilla.

Tulin hommanneeksi rakennustarpeita. Suositulla netin myyntipalstalla olli ilmoitus "hyväkuntoisesta" hirsirakennuksesta. Käytiin myyjän kanssa paikalla ihmettelemässä. Rakennus (alempana siitä lisää) ei houkutellut, mutta sen takana oli riivatunmoinen kasa kattotiiliä, jotka olivat perua lähistöllä ajat sitten palaneesta asuintalosta. Ne oli muuan mies tuonut kai kaupungista, eivätkä ainakaan täällä ole koskaan katossa olleetkaan.(tämä pitää vielä tarkistaa)

Tiilet vaihtoivat omistajaa. Lastasimme (rouva ja minä) tiilet traktorin peräkärryyn. Puolet mahtui eka kuormaan, toinen puoli seuraavana päivänä toiseen.

Tästä voisi tulla yhteinen harrastus.

Noin 1300 tiiltä odottaa nyt puhdistusta ja huoltomaalausta.

'

Tiilistä osa ehkä päätyy uuden saunan katolle, ei tiedä vielä. Noin sata neliötä näistä tulee, 

Lopulta hellyin ostamaan (polttopuun hinnalla eli halavalla) itse rakennuksenkin. Sen pohjamitat ovat noin 4 x 10 metriä (vähän alle). Kummassakin päässä on hirsikehä, ja niiden välissä lautaseinäinen osa. Hirret ovat ohuehkoja, noin neljäpuolituumaisia paksuudeltaan. Ulkopuolella erottuvat piilukirveen iskujen jäljet. Lautatavara on pääasiassa tuppeen raamisahattua. Punamulta on säilynyt parhaiten rakennuksen päätyyn nojaavan huussin suojassa. Kehikkojen yhden pystyttäjän mahdollisen veistäjänkin nimi on tiedossa, asuu nyt kylällä, ikää 96 v. Tieto on kahdesta lähteestä. Pitänee paikkansa. Mies asui tässä pihapiirissä olevassa talossa 1950-luvulla. Tämä on viimeinen tämän pihan rakennuksista. 11.12.: Tilan toiseksi viimeinen omistaja purki asuinrakennuksen polttopuuksi 70-luvulla. Sauna on hinattu traktorilla kilometrin päähän.

Rakennus on siirretty jostain  ilmeisesti kylältä, minkä voi päätellä seinissä olevista himmeistä numeroinneista. Viimeisin siirto on tapahtunut seinässä ollen Kalevan päiväyksen perusteella 1950-luvun lopulla. 3.12. paikalla käväissyt naapuri muisteli että 1957 ja sen jälkeen muutamana vuonna. 11.12.: Sama naapuri oli kaivellut isänsä allakoita - vuodelta 1953 löytyi merkintä, että rakennus on  ollut K.:n talon pikkuriihenä kylällä ja tuotu sieltä kolmella hevosella tähän.

Työpaikoista kannettiin huolta jo vuonna 1958.

Saunamökki lähestyy loppusijoituspaikkaansa

Rekka-Pekka toi saunamökin hirret muutama sata kilometriä etelämmäs.

Aivan perille ei rekka kumminkaan päässyt, vaan 25 valmista varvia (satasen hirttä), kymmenen varahirttä ja läjä telllinkilankkuja piti vielä työnnellä hirsikärryllä sadanviidenkymmenen metrin päähän. 

Kärry toimii mainiosti. Työntämällä sen liikuttaminen on vetämistä helpompaa. Painavimmatikin hirret (yli satakiloiset) liikkuvat "kevyesti".  Kölirulla akselin päällä on verraton apu sekä lastattaessa että kuormaa purettaessa. Lastin lievä etupainoisuus auttaa. Hirsi kannattaa sitoa kuormaliinalla tukevasti kiinni aisaan. Ojien yli on syytä tehdä lankuista sillat ja kosteimpien painanteiden suojaksi laudoista pitkokset.

Videolla alla kärry kulkee kuin itsestään, mutta kyllä sitä piti hieman avittaa... onneksi maa yleensä viettää kohti rantaa.

Hirsien siirtoon (115 reissua) meni reilut neljä pitkää päivää. Melko meditatiivista, sanon nyt. 

Vielä kolme.

Enää kaksi.

Viimeistä viedään.

Hengen  Lihastyön voitto materiasta. Tässä oli äsken kahden kehikon hirret.

Seuraavaksi saunamökki kootaan. Pian (hehe) nousee savu, toivon mukaan savupiipusta.

Saunamökki purettu ja pinottu siirtoa varten

Saunamökki on nyt  purettu, hirret numeroitu ja pinottu odottamaan siirtoa lopulliselle paikalleen järven rannalle. Esa B. auttoi tuvan purussa; kiitos. Pertti T. innovoi hirrenkuljetinta; kiitos. Tuvan purkuun kului kaksi pitkää ihmistyöpäivää, saunaan meni yksi. Alla muutama kuva. Lisää myöhemmin; siirryn netin tavoittamattomiin viikoksi.

Tupapuoli

Sauna yhtä varvia vaille tasakerrassa; loput varvit tulee pystytysvaiheessa

Alimmissa varveissa sasunurkkaa, yläosassa jyrkkänurkkaa

Pinoja

Lisää pinoja

Parissa salvaimessa oli talvehtiessaan kuolleita harsokorentoja.