Maakrunni kesällä 1934

Kalajumala Äijänkummun kivirakalla. Kuva: Juhani Vilkki

Julkaisen tässä Oulun Lyseon oppilaan Juhani Vilkin (1916-1977) työn "Maakrunni", joka on päivätty 19.8.1934. Vilkki kirjoitti ylioppilaaksi seuraavana keväänä, 1935. Maakrunnia sen paremin kuin muutakaan krunnien saaristoa ei tuolloin oltu vielä suojeltu. "On suunniteltu saaren ostamista ja rauhoittamista. Nykyisin on hanke edennyt niin pitkälle, että on perustettu erityinen rahasto. Saaren ostamisen tarkoituksena olisi sen täydelleen rauhoittaminen.... Kunpa tämä hanke pian toteutuisi, sillä muuten on saariemme luonnonkauneus ja niiden elävöittäjät, linnusto pian - mennyt unelma". Vilkin toive totetutui toteutui 1937 perustetun Maakrunnisäätiön ajamana parikymmentä vuotta myöhemmin, 1956.

Kaikki kuvat ovat Juhani Vilkin ottamia.

Sijanti, valtavaa järviruokoa

Pinnanmuotoja ja paikannimiä

Luonnonsuojelubiologian perusteita Tieteen kananpojat -blogissa

Tieteen kananpojat -blogi (engl. science chicks) on "Kertomus oululaisista biologeista, jotka harjottelevat tutkijan elämää tohtoriopintoja tehden. Koska matka on yleensä mielenkiintoisempi kuin päämäärä, haluamme jakaa väikkärintekijän arkemme kanssasi. Tervetuloa seuraamaan, kantavatko kandijalat ja gradusiivet, ja kasvaako tieteen kananpojille lopulta heltta." Blogissa on tavaomaisehkojen mitä mulle nyt kuuluu -juttujen lomassa pitkäsoittoja muun muassa Nellin jutut luoinnonsuojelubiologian, erityisesti -genetiikan perusteista (Luonnonsuojelubiologiaa osa I (täällä) ja II (täällä). 

Lue ne.

Muutama alkuperäisistä kananpojista on jo tohtoroitunut. Hyönteisten näkökykyä sokeritorakalla tutkinut Anna (lue väitöskirja) tutkii nyt mehiläisten näkökykyä Lundin yliopiston näkötutkimusryhmässä (Annan silmästä silmään -blogi on täällä.) Anna sai vuoden 2014 parhaan nuoren julkaisijan palkinnon! Anni taas väitteli ahman ympäristönvalinnasta, ravinnosta ja suojelugenetiikasta (väitöskirja). Maria käsitteli eläinlääketieteellisessä väitöskirjassaan  fosfolipaaseja ja oreksiinireseptoreja solunsisäisessä viestinnässä. Nelli (seuraava valmistuja alkuperäisistä kananpojista) tutkii uhanalaisten kahlaajien lapinsirrin, etelänsuosirrin ja rantakurvin populaatio- ja suojelugenettiikkaa. 

Valmistuneiden tipujen tilalle ovat tulleet Henni (tutkii ilmaston lämpenemisen vaikutusta hiilen kiertoon arktisilla alueilla ja sitä, miten porojen laidunnuspaine vaikuttaa siihen) ja Netta (tutkii hyönteisten elinkierto-ominaisuuksien evolutiivista potentiaalia ja trofiatasojen välisiä vaikutuksia muuttuvassa ilmastossa). 

Eteenpäin elävän mieli!