Piippolan vanhan pappilan kengitystä

Piippolan vanha pappila Viitainahon kotiseutumuseossa

Loppukesän työhommana olin kengittämässä Piippolan Viitainahon kotiseutumuseossa kohta 250 vuotta seissyttä vanhaa pappilaa, restaurointi(yli)mestari Sakari Hankosen apumiehenä.

Piippolan vanha pappilan paikka on nykyään kotiseutumuseona (avattiin v. 1977). Pihapiirissä on tusinan verran rakennuksia. Alkuperäisiä Viitainahon rakennuksia ovat siis itse pappilan päärakennus (1777), vilja-aitta ja maakellari, lähialueilta tuotuja ovat luhti (1819), aitta (1700-l.), kunnan viljamakasiini (1870), lesken elatusmökki (1800-l., ollut myös panimona ja virvoitusjuomatehtaana), kalustovaja, savusauna, huussi ja tuulimylly. Päärakennus ei ole ainoa korjausvelkainen pytinki; on romahtavaa tiilikattoa, lahoavia alahirsiä ja muuta. (Ks. Pohjanmaan rakennettu kultturiympäristö, s. 219.)

Viitainahon rakennuksia

Kyltti päärakennuksen seinässä kertoo, että "Tämän Piippolan ensimmäisen pappilan on suunnittellut pastori Gerhard Snellman". En oikein usko; pappilan karoliininen pohjakaava  oli 1700-luvulta alkaen yleinen kartanoiden ja pappien ja upseerien virkatalojen pohjakaava. Ja sikäli kun papin taloa pidetään pappilana, G. Snellman asui ennen Viitainahoon tuloa pienessä mökissä kylällä. Tämän mökin omistaja  hävitti takavuosina. Muuan rakennusten kulttuuriarvoista ymmärtävä henkilö olisi omalla kustannuksellaan purkanut ja siirtänyt  ja vieläpä restauroinut/konservoinutkin sen, mutta ei kelvannut, hävitettämän se piti, koska siinä "oli tupajumeja" jotka "ovat vaarallisia"...  Mainittakoon, että hyvää tarkoittava vanhankunnostusintokin voi olla haitaksi - onko missään jäljellä pappilan päärakennuksen seinistä revittyjen lukuisien tapettikerrosten kappaleita edes näytteeksi?

Aivan ohimennen mainittakoon, että Rouvan isoisän isoisän isoisän tyttärentyttären puolison isoisä oli juuri tuo kyltissä mainittu pastori, Piippolan saarnaaja Gerhard Snellman, joka rakennutti mainitun hirsipappilan. Ja Gerhard Snellmanin tyttären Annan tytär nai Elias Lönnrotin, ni! Ja Gerhardin pojanpoika oli senaattori J.V. Snellman ja vielä yhden pojan poika oli oululainen laivanvarustaja J.W. Snellman. Joka rakennutti Villa Hannalan Oulun Hietasaareen. Hannalaa isännöi nykyisin ylempänä mainitun Rouvan siskon mies lapsineen. J.W. Snellmanin poika taas oli H.W. Snellman, oululainen fregatti Toivon kapteeni ja rautakauppias.

Näin paljon tekstiä eikä olla vielä asiassa. Mutta nyt.

Tämä on toiseksi vanhin rakennus, jossa olen ryöminyt. Ennätys on Hailuodon pappilan kuonoaitta (1712), kolmossijaa pitää Jaalalainen pirtti (1778).

Pappilaa on kengitetty moneen otteeseen, tänäkin vuonna ennen meitä. 

Keittiö on aikanaan ollut pitkään (aina?) hirsipinnalla seinien mustuudesta päätellen. Keittiön yhteen seinään sovitimme läpilahoon kohtaan kaksi isompaa hirsipaikkaa (kuvassa  paikoillaan) ja yhden pienemmän sekä toisella seinällä olevan ikkuna-aukon alalaitaan kaksi. Kuvan uudet hirret on liitetty viereisiin pystylapaliitoksella, alempi myös kaltevalla lapaliitoksella. Pystylapaliitoksessa uuden ja vanhan hirren päät on kavennettu ja kavennetut osat menevät lomittain. Hirsien väli on tilkitty pellavaeristenauhalla, ja hirret myös tapitettu viereisiin hirsiin. Alimmassa hirressä levissa koloissa ovat levänneet alimmat lattianiskat. Ylemmän korvaushirren oikean laidan päällä sojottaa kierretanko. Siinä kohti on ulkoseinällä pystytukipuu eli följari; laitoimme sisäpuolellekin sellaisen. 

Uuden sovittaminen vanhaan on hidasta; uuden lattiarungon teko joutuisaa. Kuvassa alimmat niskat ja osa umpilaudoitusta paikoillaan. Lautojen päälle tulee tuulensuojalevy, niskojen päälle toiset poikittain, niiden pälle vielä kakkoskutoset latalleen, välit täyteen puhallusselluvillaa ja päällimmäiseksi ilmansulkupaperi ja vanhat lattialankut.

Sitten toisen päätykamarin kimppuun. Läpilahoa hirttä aivan riittämiin, toisella seinällä kaksi alinta, toisella kaksi alimman ehjähkön päällä eli keskellä seinää. Nurkan tuntumassa on seinän väliaikaisena tukena ja nostotukipisteenä följaripari, joka poistetaan lopuksi. Kuvassa oikealla on pysyväksi tarkoitettu följari.

Sovitimme alimmat korvaushirret paikalleen ja toisiinsa. Pystylapaliitos ja hammaslapaliitos käytössä. 

Hammaslapaliitos tulossa

Nostimme yllä mainitut korvaushirret seinien alta pihalle pantuamme ensin niiden kylkiin rimat vaakasuoraan, jotta hirsien asento suhteessa toisiinsa ja seinään ei muutu. Tämän jälkeen sovitimme seuraavat korvaushirret niiden selkään. Katsojaa kohti osoittavan hirren päässä näet pystylapaliitoksen vaatiman kavennuksen. Sitä vastaava ohennus on seinähirressä.

Korvaushirret pihalla jatkojalostusta odottamassa

Kun korvaushirret oli katkaistu oikeaan mittaan ja pystylapaliitoksen vaatimat kavennukset seinään ja korvaushirsiin veistetty, panimme pihamaalla veistetyn paikan seinään. Tämä vaati koko seinän nostamista tunkilla, uusien ja vanhojen hirsien muokkausta ja muuta sovittelua. Vaan siinäpähän ovat!

Työmaaasta selvittiin tapaturmitta, pappila kohentui ja opin kengitysniksejä. Onnistunut työrupeama.

Kiitokset Sakarille ja kortteerin tarjoajille, Leenalla ja Timolle! 

*****

 

Aitta kuntoon kesäksi

Touko-kesäkuun vaihteessa olin kolmatta viikkoa kunnostamassa vanhaa aittaa Paavolassa Luohuanjokivarressa. Aitta: n.  4,8 x 4,4 m, noin 4-5 tuuman kirveellä pelkatut hirret, hirsiä ei tapitettu, loiva lohenpyrstösalvain, siirretty nykyiselle paikalleen...

 

Huhtikuussa 

... perustuksena betonilaatta, laatan alla savimaa, laatta kallistunut ja reunamilta halkeillut, laatan päällä lappeellaan olevien kakkosnelosten tms. päällä oleva lautalattia, laudat taipuneet laatan vajotessa...

... kolmen seinän alin hirsi osittain/täysin laho ja kuoriaisten ja hevosmuurahaisten syömä...

... pahiten hajonnut oli oviseinä, jonka alin hirsi oli paitsi täyslaho, kolmiosainen; joka seinältä oli uudelleen pystytyksen yhteydessä jätetty ainakin yksi alin hirsi pois...

Toimet:

Lattian purku. Laudat olivat hyväkuntoiset, vaikkakin kuperat. Isäntä posti naulat ja pinosi laudat oikenemaan; lopuksi ne päätyivät takaisin lattiaan.

Panin kolmelle seinälle väliaikaiset följarit parrunpätkistä ja kakkosnelosista. Nostin aittaa hitusen kerrallaan pullotunkeilla, jotta saisin korvattavan/korjattavan hirren pois seinän alta. Alla on kuva yhden hirren korjauksesta. Hirren ulkopinnan alaosa oli laho; poistin lahon ja panin lankusta paikan, vähän kuin hampaanpaikkausperiaaatteella. Kiinnitin paikkopalan proosallisesti täkkipulteilla.

Vastakkaisen seinän alin hirsi oli muinoin korjattu joten kuten samalla periaatteella kuin yllämainittu, mutta se oli vaihdettava uuteen. Kuvassa näkyy lahoa uuden hirren päällä; siihen kilkuttelin paikkopalan saman seinän entisen alahirren yli jääneestä palasesta.

Asensin tippalistan ohjaamaan vedet katolta sadevesikouruun. Pääsyy oviseinän alahirren lahoamiseen oli veden ehkä vuosikymmeniä jatkunut veden valuminen räystään ja kourun välistä oviseinän eteen.

Oviseinän alahirren vaihtoon pyysin kaveriksi ylimestari Sakari Hankosen, jonka kanssa ollaan tehty yhdessä ennenkin (saunamökki  tuulimyllyaitta, paanuaihiot, hirsihuvila). Kuvassa alla on oviseinän alahirsi piiluttavana pukkien päällä sopivalla korkeudella. 

Oviseinälle panimme pysyvät följarit tukemaan tapittamatonta oviseinää. Ulkoseinällä följari on 100x100 mm parrua, sisäseinällä kakkosvitosta. Följarit kiinnitimme seinän läpi toisiinsa kierretangolla.

Tässä välissä kävin tyttären kanssa tohtoripromootiossa.

Isi ja Nelli

Tilaaja halusi aittaan valoa lisää. Sahasin seinään reiän nätille neliruutuiselle pokalle ja asensin vuorilaudat ym.  Ikkunan kahden puolen pantiin lyhyet följarit. 

Sisäpuolen vuorilaudoiksi panin samanlaista harmaata lautaa kuin mitä toisessa ikkunassa on:

Lattian runko vaaterissa kallellaan olevan laatan päällä. Elää sitten mitä elää, laatan mukana. Niskojen korotuspalikat kattohuopakaistaleen päällä, alapäät tervattuna. Seiniä kiertää hiiriverkko, joka kiilattu tiiviisti paikoilleen kivillä.

Alkuperäiset lattialaudat:

Lopuksi ovenpielet selluvillalla, pellavanauhalla ja ilmansulkupaperilla sääskenpitäviksi sekä tuommoinen porrastaso oven eteen.

Näin kodikasta tuli!

Aitta entistä ryhdikkäämpänä:

Mukava työmaan sijainti, rehevä ja luonnontilaisehko jokivarsi, lintuja kosolti, sääskiä muutama vasta viimeisenä päivänä. 

Kiitos paikan isännälle, joka autteli monessa vaiheessa ja jonka mökissä sain majailla, Piipposen Petrille opastuksesta ja Sakari Hankoselle kengitysavusta.

*****

Sekalaisia aikaansaannoksia

Kappas, meni kolmatta kuukautta ilman blogikirjoitusta... Laiska paska, turha valittaa.

Viime aikain aikaansaannoksia tässä.

Lattia- ja kellarikuopparemontti Hailuodossa. Ensin ei meinannut huvittaa ollenkaan, mutta mukava hommahan tämä oli, tilaajat vielä rakennnusapuna. Yöpyminen ja ruokailukin järjestyi! Saunakammariin oli pesiytynyt tympeä mävön haju, jonka lähteeksi paljastui kostuneet purut rossipohjalattiassa, erityisesti kellarikuopan kohdalla. Sen katossa oli kosteaa, ohuehkoa bitumipahvia tms., joka oli muhien painosta pullistunut alaspäin. Kellarin pohjalla oli kosteaa hiekkaa, joiden alla luonnonkivinen lattia. Kuoppa oli alun perin 1800-luvulla rakennetun talon lattian alla. Talo (kuulemma hyväkuntoinen!) oli purettu 1980-luvulla, ja sen tilalle tehty nykyinen rankorakenteinen saunarakennus. 

Tilaajat purkivat koko lattian niskoja lukuun ottamatta, koska tunkka oli tarttunut puruihin muuallakin kuin kuopan kohdalla. 

Kuopan rakenteet (luonnokiviseinä ja sen päälle muuratut pari tiilikerrosta) ulottuivat niskojen alapinnan tasoon. Ne ympäröimme parin-kolmenkymenen sentin levyisellä ja korkuisella kapillarikatkolecasoravyöllä, mikä parantaa kellarin lämmöneristystä. 

Kuopan pohjalle pantiin kiveyksen päälle parikymmentä senttiä kapillaarikatkolecasoraa. Kuopan katoksi tuli kiinni lattianiskoihin 25-millinen bitumihuopalevy. Lecapapujen päälle löysivät kuopan haltijat harvaa kylppärimuovimattoa tms. ja sen päälle joustinpatjan jousisysteemin, jonka päällä herkkukorit lepäävät ilmavasti. Näin maasta huokuva kosteus pääsee haihtumaan ja tuulettumaan kahdesta tuuletusputkesta sokkelin läpi ulos. Lisäksi portaiden alapäässä on pala eristelevyä kellarissakykkimisalustaksi.

Lattia tehtiin tavalliseen tapaan. Altapäin lukien umpilaudoitus, remonttipaperi, 150 mm selluvillalevyä, muoviton ilmansulkupaperi ja 28 millin pontattu lattialauta. 

Kun kävin paikalla myöhemmin, lattialuukun eristeeksi oli pantu kaksi 50-millistä styroxlevyä, lattia oli öljytty ja lattialistat pantu paikoilleen. Eipä haissut märkä muha! 

Kellarikuopan käsittelyyn sain uskonvahvistusta ja ohjeita restaurointikisälli Riku Halmeenpäältä. 

Purkuhirsien sortteerausta tulin harrastaneeksi, jotta tulisiko niistä savusauna. Kaksi seinää tulisi, loput hirret olivat huonokuntoisia. Mennevät lopulta polttopuuksi, kasvilavojen reunoiksi, lahottamoon tontin nurkalle tai muuhun hyötykäyttöön.

Saunaksi meinaamani rakennuksen vaiheista on aikaisempi postaus täällä. 

Purkuhirsiseinää, vaan ei tarpeeksi

Vanhat siirtomerkinnät hirsissä

Puristin puutyöpöytään. Askartelin puristimen puristimettomaan työpöytään. Ohjeet löysin netistä Rex Kruegerin youtubevideosta. Ostin kolme 1000 x 300 mm liimapuulevyä, yht. 24 €. Liimasin ne toisiinsa ja sahasin muotoonsa. Ennestään minulla oli vanhan koulun veistopöydän puristimen ruuvi kiinnikkeineen.

Puristin

Kuvassa yllä näkyy puristimen rakenne. Ruuville porasin reiän pöydän jalkaan 30-millisellä terällä. Jalan alaosassa oleva nuljuksennaula estää puristimen alaosan kääntymisen vasemmalle (kuvassa kuvan ottajaa kohti) ruuvin kiristyksen loppuvaiheessa. Työstettävä kappale siis puristuu puristien ja pöydän reunan väliin. Kun ruuvia kiristetään, puristimen alapää tuppaa kääntymään kohti pöydän jalkaa eli ei siis pysy pystysuorassa. Tämähän huonontaa työkappaleen kiinnipysymistä. Tästä ongelmasta selviää kiilan avulla. Sitä sysätään jalalla sopivaan kohtaan puristimen alareunan ja pöydän jalkaan kiinnitetyn vasteen väliin sen verran, mitä työkappaleen paksuus vaatii. Kiila istuu tiukasti puristinta vasten, koska puristimen alapäässä on kiilan muotoa vastaava leikkaus. Alla olevassa otoksessa kiila on tositoimissa ja puristin pystysuorassa.

*****

Tuomenpisarpirkko tallusteli palapelilootan päällä. Tyttärentytär huomasi.

*****

Vanha varasto Vihannista 3. Lattia, ikkunaa ja loppu lähenee.

Sitten viime rakentaman on varaston pystytys edennyt niin, että sen valmiusaste on noin 99 % ja rakenne-, käyttöönotto ja loppukatselmus on kunnalta tilattu.

Nyt näyttää sisällä tältä. Roinaa on jo alkanut kertyä.

Lattiaan käytin rakennuksen huoneiden välissä olleita seinälautoja ja uutta, samanvahvuista 32x100 lankkua. Täällä Limingan lakeuden pelloilla on kuivilla keleillä melkoiset pölymyrskyt, minkä vuoksi panin lattian alle ilmansulkupahvin estämään hiekan pöllyämisen lattiaan ehkä tulevien rakosten läpi. Samasta syystä pitää seinälautojen hatarimmat rakoset vielä peittää sisäpuolelta listalla. Ikkunat ovat paikoillaan väliaikaisesti muovin suojassa. Rapsutan ja maalaan ne keväällä.

Tämän päätyseinän oven suunnittelin ensin keskelle seinäää, mutta panemalla se toiseen laitaan ei tarvinnut katkaista tuota keskitolppaa. Alkuperäiset seinälaudat eivät riittäneet, joten käytin päätyyn entisiä huopakaton aluslautoja. Niiden pontit olivat melko epämääräiset sikäli kun niitä edes oli, joten rakojen peitoksi panin rimat. Päätykolmioon tullee ikkuna.

Laitan viimeiset kuvat kun on täysin valmista.

***

*

Pappilan saunatuvan remontti lopuillaan

Hailuodon vanhan pappilan sauna-pyykkituvan kohennus  kestikin suunniteltua pidempään - aloitin hommat lumitöillä ja lopetin koiranputkien ja nokkosten katkomisella seinän vierestä -, mutta nyt on osaltani kutakuinkin valmista. Kiitos työtilaisuudesta, Anne-Maria ja Timo!

Kengityksen lisäksi tilaajien suunnitelma oli muuttaa rakennuksen pyykkitupana, autotallina ja viimeksi kanalana palvellut puolikas kesähuoneeksi. Muutos kesähuoneeksi alkoi hiekan (kolmisen kuutiota) lapioinnilla pihalle, jotta saataisiin tilaa rossipohjan alle. Tein myös sokkeliin muutaman tuuletusreiän.

Huoneen takanurkassa tönötti kaksi päällekkäistä betoniputkea, joiden uumenissa on seinän takana olevan saunan veden sulku- ja tyhjennysventtiilit. Tötterön vierestä paljastui hiekasta vanha saunan vesikouru.

Lattian rungon tein kakkoskutosesta. Huonetta kiertävän reunalankun ja seinän väliin panin kaksi kerrosta pellavaeristenauhaa.

Eristeenkannatinlaudat ruuvasin alapuolelta niskoihin.

Ilmansulkupaperin päälle kutterinlastua eristeeksi ja eristeen päälle ilmansulkupaperi lattialautoja vasten.

Uutta seinäpintaa tuli leveästä sahalaudasta. Nurkkaan tuli tuommoinen kannellinen loota, jonka sisällä töröttää nyt betoniputken sijasta 400-millinen tierummun pätkä.

Kanala-kesähuoneen ja saunan porstuan välinen ovi noston ja uusien vuorilautojen laiton jälkeen.

Pyykkituvan etuseinässä oli ollut autotallivaiheessa pariovi. Puolet siitä poistin ja tein hirsiseinän tilalle. Kevytpeitteen  taakse tulee myöhemmin ovi ja muovin tilalle ikkuna. Kun ne ovat materialisoituneet, viimeistellään vielä vuori- ja nurkkalaudat. 

 Pientä viimeistelyä tehdään vielä myöhemmin kesällä. Kertonen siitä sitten. 

****