Oulun Lyseon luonnonhistoriallisten kokoelmien luurangot, kallot, hampaat, sarvet, nahat ja muut selkärankaisten ruumiinkappaleet

Aikaisemmat jutut Oulun Lyseon luonnonhistoriallisista kokoelmista voit lukea täältä.

Luurangot

1029 Ihminen Homo sapiens Hyvin raskasta työtä tehneen pienikokoisen naisen luuranko, kertoi antropologi Markku Niskanen. Luusto on laatikkoon pakattuna biologian luokan takahuoneessa. Luurangon nimi on Helinä; Matti Hällin Päivänpaisteen puolella (Otava 1956) kertoo, miksi.

V. Frič Naturalienhandlung in Prag -tuotantoa olevat luurangot 1030–1036 “löytyivät kokoelmasta ennen vuoden 1891 alkua” (Oulun suomalainen Lyseo muutti nykyiseen koulutaloon Pokkitörmälle syksyksi 1890, ja samalla siellä aikaisemmin toiminut Oulun ruotsalainen klassillinen lyseo väistyi toisaalle). Nämä luurangot ja muut "ennen vuoden 1891 alkua löytyneet kokoelmien ensimmäiset esineet tuskin tulivat Oulun suomalaisen Lyseon mukana, vaan ovat mahdollisesti lyseotalossa toimineen Oulun ruotsalaisen klassillisen lyseon tai Lyseon tontilla tuolloin sijainneen Oulun merikoulun peruja.

1036 Karppi, 1030 kissa, 1032 espanjankilpikonna sekä valmistajan merkki.

1030 Kissa Felis domesticus, nyk. Felis catus.

1031 Merihanhi (kesyhanhi) Anser anser

1032 Espanjankilpikonna Testudo graeca 

1033 Vihersisilisko Lacerta viridis Sisilisko.

1034 Rantakäärme Tropidonotus natrix

1035 Syötävä sammakko Pelophylax kl. esculentus Sammakko, ent. Rana esculenta.

1036 Karppi Cyprinus carpio 

2782 Ruskosammakko Rana temporaria Oppilaan pahville liimaama sammakon luusto.

Sammakon luurankoa 2452 ei löydy.

1035 Syötävä sammakko.

Pääkallot, leuat, hampaat yms.

Vanhin koiran kallo 1037 ja kaksi suden 1038 , 1042 ilveksen, 1044 kärpän, kolme jäniksen 1045 ja yksi linnun kallo löytyivät kokoelmasta vuoden 1891 aikana.

Lyseon kallokokoelmaa.

1037 Koira Canis lupus familiaris 2 kalloa, Lyseo 1891.

1038 Susi Canis lupus 2 kalloa, Lyseo 1891.

1039 Kettu Vulpes vulpes Useita kalloja, Lyseo 1920 ja myöhemmin.

1040 ja 1941 Kissa Felis catus Useita kalloja, Lyseo1920 ja myöhemmin.

1042 Ilves Lynx lynx Kallo, Lyseo 1891.

1043 Karhu Ursus arctos 4 kalloa, yhden lahjoitti kauppaneuvos F.A. Riekki 1923.

Karhujen kalloja.

Suurin karhun kallo 1043 on 45 cm pitkä.

1044 Kärppä Mustela erminea Kallo, Lyseo 1891.

1045 Jänis Lepus timidus Useita kalloja, Lyseo 1891 ja myöhemmin.

1047 Sika Sus scrofa domesticus Lahjoittanut lyseolainen Lillström 1902. Myös pari muuta kalloa.

1048 Hevonen Equus caballus Kallo, lahjoittaneet O. Heikel ja J. Bäckman 1914.

1049 Päästäinen (Sorex sp.) Kallo, lahjoitti P. Hägg 1903. Merkitty luetteloihin myyränä.

1050 Orava Sciurus vulgaris Ollut 3 kalloa, nyt 1. Lyseo 1921. 

1051 Lammas Ovis aries 2 kalloa, toinen Lyseolle 1921. Toisen lahjoitti A. Riekki, toisen L. Nikkilä.

Toinen suden kalloista (1038).

Oulun Lyseon linnut II. Varpuslinnut.

Hiljattain sain valmiiksi Oulun Lyseon luonnonhistoriallisten ja maantieteellisten kokoelmien inventoinnin. Meininki on pikku hiljaa julkaista siitä osia perunakuopassa. Tällä kertaa esillä ovat kaikki Oulun Lyseon luonnonhistoriallisissa kokoelmissa ikinä olleet (noin) 267 varpuslinnut (korj.: siis kaikkia lintuja on ollut tuo määrä, varpuslintuja tietysti vähemmän...). Lintukokoelman alkuvaiheista ja monista kokoelmaluetteloista voit lukea täältä.

Numero nimen edellä = linnun numero viimeisimmässä kokoelmaluettelossa.

Nimet: Ensin nykyinen suomalainen, sitten nykyinen tieteellinen nimi. Myös eri kokoelmaluetteloissa mainitut vanhat nimet on mainittu.

Hankinta-aika: Kokoelmaluetteloihin merkityt hankinta-aika -tiedot ovat usein ristiriitaisia. Merkintä on tällöin esim. ”Lyseolle 15.9.1892, Lyseon kirjoihin 1894”. Jos luetteloissa on vain yksi hankinta-aikatieto, se on merkitty esim. ”Lyseo 1894”.

Paikkakunta = missä lintu on tapettu tai muuten saatu täytettäväksi.

Täyttäjä mainittu jos tiedossa. Uppsalalainen Skandinaviska Naturaliemagasinet -täyttämö merkitty täyttäjäksi, jos linnun jalustassa on sen nimellä varustettu etiketti tai linnun jalusta on tunnistettavissa sen perua olevaksi.

Roomalaisilla numeroilla (I, II, III jne.) on merkattu saman lajin eri yksilöt.

Ja saattaahan näissä olla virheitäkin; oikaista sopii.

731 Räkättirastas Turdus pilaris I nuori, Helsingin pitäjäs, Lyseo 1892. Rikki, pois 2017. II aikuinen, Helsingin pitäjä, Lyseo 1892. Ei pyrstöä. 

732 Kulorastas Turdus viscivorus Oulun suomalaisen Lyseon ensimmäisen lintuostoslistan 29.10.1890 ensimmäinen lintu. Alkuperä tuntematon, tullut 13 muun linnun kanssa Gustaf Wilhelm Forssellilta Helsingistä. Lyseo 29.10.1890, 3 mk, Lyseon luetteloihin 1892. Rosorastas.

733 Punakylkirastas Turdus iliacus Helsingin pitäjäs 1890, Lyseo 1892.

734 Laulurastas Turdus philomelos Uusmaa 1892, Lyseo 1893. Turdus musicus, Turdus ericetorum. Rikki, pois 2017.

735 Punarinta Erithacus rubecula ♂ 19.5.1891 Espoo, Lyseo 1892. Punarintasatakieli, Luscinia rubecula. Rikki, pois 2017.

736 Satakieli Luscinia luscinia ♂ Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1898. Luscinia philomela, Lusciola philomela.

737 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus I ♂ Skandinaviska Naturaliemagasinet, Lyseo 1898. II ♀, täyttänyt Aarne Hellemaa (40 mk), Lyseo 1930. Rikki, pois 2017. Luscinia phoenicurus, Luscinia ruticilla, Ruticilla phoenicurus. 

738 Valkotäpläsinirinta Luscinia svecica cyanecula Lyseo 1902. Sinirinnan eteläinen alalaji, ei pesi Suomessa. Erithacus suecica.

Valkotäpläsinirinta Luscinia svecica cyanecula. Oulun Lyseo.

Oulun Lyseon luonnonhistorialliset ja maantieteelliset kokoelmat - raportti valmis!

Nyt kun olen irtisanoutunut Lyseon bilsan open hommista, on tehtävä jotain muuta leivänpäällisen hankkimiseksi, vaikkapa tällaista. Toinen kevään -17 homma oli Oulun Lyseon luonnonhistoriallisten ja maantieteellisten kokoelmien läpikäynti, mihin hommaan rehtori Mika Aalto minut pestasi, kun itse ehdotin. Koululle on kertynyt ja kerätty alan näyttelykappaleita 1880-luvulta saakka, ja niitä on paljon. Inventoinnin metodi oli yksinkertainen. Pengoin biologian luokan ja sen takahuoneen loukot ja laatikot sekä vintin varastokopin ja listasin mitä viimeisimpään kokoelmaluetteloon (jossa on tietoja vuodesta 1880 alkaen ja jonka päivitys loppui v. 1973) merkityistä kokoelmakappaleista on tallessa ja mitä ei. Tuon ajankohdan jälkeen eivät kokoelmat juuri ole karttuneet. Lyseolle tulee (tullee) laaja rempontti lähivuosina, joten on syytä tietää, mitä koululla on, kun kaikki pakataan ja kyörätään väistötiloihin. Tuotoksessa on 76 A4-kokoista sivua, hieman Lyseon kokoelmien historiaa ja etupäässä luetteloa jäljellä olevista kokoelmakappaleista. Kesän mittaan siitä otetaan jonkinmoinen (muutaman kymmenen kappaleen) painos, ja se tullee luettavaksi myös netin syövereihin. Ilmoitan tuonnempana mistä sen voi lukea/ladata. Esittelen tässä hieman mitä julki tuleman pitää.

Kannessa kököttää tsekkiläisen V. Frič Naturalienhandlung in Prag -firman tuotantoa oleva syötävänsammakon luuranko, joka on ollut Lyseolla Oulun Pokkitörmällä ainakin yhtä kauan kuin itse Lyseo, joka muutti nykyiseen koulutaloon syksyllä 1890. Sammakon luuranko oli vanhojen katalookien mukaan koululla ilmeisesti jo sillin monen muun luurangon kanssa - ehkä ne jäivät sinne Ouun ruotsalaiselta klassilliselta lyseolta, joka lähti Oulun suomalaisen klassillisen lyseon (nyk. Oulun Lyseo) tiellä toisaalle. 

Syötävä sammakko Pelophylax kl. esculentus Oulun Lyseon kokoelmista.

Lyseon kokoelmiin on tullut aikojen kuluessa yli 260 lintua. Osa niistä on poistettu koin syöminä tai muuten tuhoutuneina, osa hävinnyt muuten vaan; nyt niitä on reilut 200 biologian luokan kaapeissa (katso lisää täältä). Lintukokoelmajuttusarjahan alkoi tällä tarinalla jokin aika sitten. Myös lyseon ruokeista ja munankerääjistä olen kirjoittanut aikaisemmin.

Lyseon haukkoja.